Tehometsätalouden vaihtoehdot

Tämä aihe sisältää 446 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 10 tuntia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 446)

1 2 3 … 6 7 8 … 43 44 45

Tehometsätalouden vaihtoehdot

Lähetetty: 26.4.2018, 15:29
Merkitty: Jatkuva kasvatus tehometsätalous

Seuraavan Metsälehti makasiinin teemana näkyy olevan Luonnonläheinen metsänhoito. Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?

Tottakai löytyy, nimittäin tehoton metsätalous. Hakataan vain parhaat yksilöt pois ja muodostetaan jätemetsästä uusi metsä. Se on toki luonnon vastainen, sillä luonto ei koskaan karsi pois vahvinpia ja parhaita yksilöitä. Onhan meillä toki kokemustakin siitä kun 1920 – 1950 luvulle tätä harrastettiin ja me jotka on oltu metsissä jo 1960 – 1970 luvuilla muistamme miltä nämä metsät näyttivät. Vieläkin tulee silloin tällöi vastaan tämän aikakauden harsintametsiä.

Tekijä
merpe

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 30.12.2024, 12:13

peitteinen metsänhoito alkaa todella haastamaan

Kertokaa kun jossain tapahtuu. Rehevillä turvemailla pitäisi alkaa tapahtua. Miksi juuri siellä: on ojat joita tarvitsee välillä kunnostella, on yleensä tarpeeksi haihduttavaa puustoa ja hyvät taimettumisolot (kuusi ja hieskoivu). Jos näitä pidetään hieman tavallista harvempana, voi alkaa syntyä erirakenteisuutta.

mehtäukko 30.12.2024, 12:43

Onko tuo hies niin varteen otettava puulaji? Eihän sitä hyväksytty edes täydennykseksi ollenkaan taimikon vakiintumistarkastuksissa. Vain energiapuun hinta nosti sen arvostusta vain myydessä. Turvemailla on siinäkin omat haasteensa.

konstapylkkerö2 30.12.2024, 12:49

Hieskoivua sai olla kangasmailla max 20 % runkoluvusta, turvemailla vaikka kaikki.

Metsäkupsa 30.12.2024, 12:49

Hieskoivu hätävarapuu, jos ei parempaa ole. Itse pidän hieskoivua osin valkoisena valheena, jonka taloudellinen tuotto on jatkuvan kasvatuksen tasoa, eli mielestäni vaatimatonta verrattuna jaksolliseen.

A.Jalkanen 30.12.2024, 12:57

Haihduttaa hies ainakin vettä, joten sopinee mukaan tai pääasialliseksikin puulajiksi väliaikaisesti – sen alle oletettavasti voi saada elinvoimaisen kuusialikasvoksen.

Perko 30.12.2024, 13:31

ML Mikko T. videolla on juttua Pudasjärven – Susivaaran hakkuista. Tuotto jää 20 -40 € / ha vuodessa miinus perustamiskustannukset ja raivaukset. Muutama sata ha on putsattu pois tuottamattomana ja uudistettu jälleen. Mutta on kohtia joissa on ollut luontaista uudistusta siemenpuilla. Niistä on jo 80-luvulla korjattu sahapuuta. Luontainen uudistus ei kuulu paljaaksihakkuusysteemiin se on jotain muuta?

mehtäukko 30.12.2024, 14:06

Kun et tuon vertaa ymmärrä systeemistä, vouhota vähempi.

Jk:na metsää ei Susivaaraan olisi uudistunut ikinä.

Kalle Kehveli 30.12.2024, 14:49

Haihduttaa hies ainakin vettä, joten sopinee mukaan tai pääasialliseksikin puulajiksi väliaikaisesti – sen alle oletettavasti voi saada elinvoimaisen kuusialikasvoksen.

Turvemaalla hies tuottaa usein parhaiten, jossa muut puulajit ei juuri menesty.

Aikanaan kun Osaran aukeita uudistivat, taimia tuli kaikkialta ruotsia myöten, mistä sattuivat saamaan. Tänä päivänä taimi-ja siemenaines on jalostettua, erittäin hyvää, josta tulee parempaa ja nopea kasvuisempaa metsää kuin luontaisesti ikinä.

Perko 30.12.2024, 17:59

Vertailua noista on, siemenpuilla tuli tulosta 30 vuotta aikaisemmin. Ne siemenpuiden siemenet oli paikallisia ja kasvoivat 300 m korkeudella ja paikallisessa oloissa parhaiten. Sellaista ymmärrystä kaipaisi. No se opetus oli kohtalaisen kallis ja kyllä se kestetään. Tuottavuuden tekijöitä kannattasi tutkiskella edeltä eikä päähänpistoilla laatia määräyksiä joista tulee valtakunnallisia tappioita eikä turhan työn ja sijoituksen korvaajaa siihen ilmaantunut.

Visakallo 30.12.2024, 18:23

Perko näkee jaksollisessa metsänhoidossa pelkästään ongelmat, joita kukaan ei sinällään kiistäkään, mutta kieltäytyy täysin näkemästä mitään hyviä tuloksia, jotka ovat täysin kiistattomia. Perko pettää tällä tavalla itseään.