Keskustelut Metsänhoito Tehometsätalouden vaihtoehdot

  • Tämä aihe sisältää 446 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 7 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 446)
  • Tehometsätalouden vaihtoehdot

    Seuraavan Metsälehti makasiinin teemana näkyy olevan Luonnonläheinen metsänhoito. Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?

     

    Tottakai löytyy, nimittäin tehoton metsätalous. Hakataan vain parhaat yksilöt pois ja muodostetaan jätemetsästä uusi metsä. Se on toki luonnon vastainen, sillä luonto ei koskaan karsi pois vahvinpia ja parhaita yksilöitä. Onhan meillä toki kokemustakin siitä kun  1920 – 1950 luvulle tätä harrastettiin ja me jotka on oltu metsissä jo 1960 – 1970 luvuilla muistamme miltä nämä metsät näyttivät. Vieläkin tulee silloin tällöi vastaan tämän aikakauden harsintametsiä.

  • Perko

    Tuoreimmat tutkimukset Pohjoisella pallonpuoliskolla ovat keskittyneet avohakkuun jälkeisiin metsiin, joista yli 73 % on hylättyjä alueita. Aineisto, joka on saatu Hartolalainen metsätilalta, on tuottanut yli 25 000 julkaistua selitystä, jotka tukevat metsien hävityksen ja tuottamattomuuden arvioimista. Kantojenlaskijat ovat vahvistaneet tämän datan luotettavuutta, mikä on paljastanut metsien hävityksen synkän totuuden. Näiden tietojen perusteella kolmella puulla saadaan tarkempi tulos kuin laajemmilla selityksillä.

    Metsuri motokuski

    Ei oikein luotettavalta aineistolta kuullosta. Tämähän tarkoittaa sitä että Suomessakin metsistä 73 % olisi jätetty avohakkuun jälkeiseen aikaan hoitamattomina.

    mehtäukko

    ”…joista yli 73 % on hylättyjä alueita…”

    Kuinka tuo muka selittää jaksollisella saadun yli 2,5 miljr. puukuution varannon harsintatuhotalouden jälkeen?

    Mikäs on ollut jaksollisen puunkasvu väitetyllä jäljelle jääneellä 27 % hoidetulla pinta-alalla?

    Jovain Jovain

    Paljon on tullut vastaan viranomaisen kaadettavaksi määräämiä puita ja metsiä. Eivät ole täyttäneet jaksottaisen metsänhoidon kriteerejä kasvatettavasta metsästä. Suositus on käynyt uudistaa (avohakata) metsät, metsän tuottavimmatkin osat, mutta onneksi kaikkeen ei ole ollut pakko suostua. Tänäkin päivänä on vielä metsäkäräjien ja jk sulun aikaisia tuottavia metsiä. Ja itse asiassa vanhat metsät, joita on riittänyt näihin päiviin asti, ovat peitteisen metsänhoidon, jatkuvan kasvatuksen metsiä. Hyvin ovat kelvanneet ja voi olla, että niiden tuottoa jäädään kaipaamaan. Toisin on tänä päivänä, kun ei ole oikein käsitystä peitteisestä metsänhoidosta ja tarjoillaan jk mallia, jossa kasvatettavan puuston luokitus puuttuu. Perälaudaksi lakirajat tuskin riittää ja käsitys hoidetuista jk metsistä ja kasvatettavista puustopääomista ontuu. Jk vastaavilla puustopääomilla ja jatkuvasti tuottavana, menee ylikin jaksottaisen tuoton.

    mehtäukko

    Jojovain taas näkee unta aikoinaan joillekin tapahtuneista asioista. Tämäkin väite on enää murto-osia jk:n tuho-ajasta: ” Ja itse asiassa vanhat metsät, joita on riittänyt näihin päiviin asti, ovat peitteisen metsänhoidon, jatkuvan kasvatuksen metsiä., ” joita jotkut lukijat ovat kyllästyneinä joutuneet uudistamaan.

    Visakallo Visakallo

    Asia on täsmälleen kuten mehtäukko tuossa edellä kirjoitti! Jovain hakee esimerkkinsä jo liian kaukaa menneisyydestä. Metsänomistajille tärkeintä on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tapahtuva puiden kasvu ja hakkuiden kautta saatava taloudellinen tuotto.

    Jovain Jovain

    Puiden kasvu ja metsän tuotto ovat niitä arvoja ja ”tuho-aikana” voidaan pitää hoitamattomia (tuottamattomia) metsiä. Niiden hoitoon viranomainen on toden teolla joutunut puuttumaan. Viisi vuotta nuorissa metsissä (taimistoissa) on pitkä aika, että pysytään säädetyssä hoidon tasossa. Sitä ei vähennä yhtään maksetut tuet, sillä  uutta hoidettavaa ja tuettavaa tulee koko ajan lisää. Kolmannes metsistä on tuen piirissä, mutta onko enää tarvetta tukea harsinnan korvaamisesta, eli avohakkuista. Taitaa paremminkin kääntyä niin päin, että peitteinen metsänhoito alkaa haastamaan jaksottaista metsänhoitoa.

    mehtäukko

    Jojovain sai taas nääppeihinsä lankakerän, jota alkaa pyörittää joka suuntaan! Selitä ensin perkolaisen ristiriita:

    Kuinka tuo muka selittää jaksollisella saadun yli 2,5 miljr. puukuution varannon harsintatuhotalouden jälkeen? Mikäs on ollut jaksollisen puunkasvu väitetyllä jäljelle jääneellä 27 % hoidetulla pinta-alalla?

    Visakallo Visakallo

    JK-pastorit käyttivät vuosikymmenet Osaran aukeita kauhuesimerkkinä jaksollisen kasvatuksen tuhoista ja turmiollisuudesta, mutta ovat nyt jostain syystä aivan hiljaa, kun alueen puuston määrä on nyt jo moninkertainen, mitä sieltä aikoinaan hakattiin jk-aikakaudelta jäänyttä kituvaa jäännösmetsää. Pelkillä harvennuksilla on ilmeisesti jo hakattu paljon enemmän, kuin mitä uudistettavaa puustoa aikoinaan oli. Osa alueista on taidettu jo päätehakatakin?

    Metsuri motokuski

    Kyllä näin on. Osaran hakuut olivat jaksottaisen metsänhoidon malliesimerkki kuinka metsä saadaan tuottamaan. Niin kauan kun osaran istutus metsiä ei vielä hakattu niin se oli jk -apostolien pyhiinvaelluspaikka. Nyt kun pari harvennusta on hakattu ja puuta on lähtenyt kolme kertaa enemmän kuin oli päätehakkuuta edeltävä tilanne niin puheen ovat vaimentuneet. Miksiköhän ?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 446)