› Keskustelut › Metsänhoito › Tehometsätalouden vaihtoehdot

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 446)
1 2 3 4 5 … 43 44 45

  • Tehometsätalouden vaihtoehdot

    Lähetetty: 26.4.2018, 15:29

    Merkitty: 

    Seuraavan Metsälehti makasiinin teemana näkyy olevan Luonnonläheinen metsänhoito. Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?

     

    Tottakai löytyy, nimittäin tehoton metsätalous. Hakataan vain parhaat yksilöt pois ja muodostetaan jätemetsästä uusi metsä. Se on toki luonnon vastainen, sillä luonto ei koskaan karsi pois vahvinpia ja parhaita yksilöitä. Onhan meillä toki kokemustakin siitä kun  1920 – 1950 luvulle tätä harrastettiin ja me jotka on oltu metsissä jo 1960 – 1970 luvuilla muistamme miltä nämä metsät näyttivät. Vieläkin tulee silloin tällöi vastaan tämän aikakauden harsintametsiä.

    Tekijä
    merpe
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metät kunnossa! 29.12.2024, 06:12

    Ei kannata tuon uunon kanssa kirjailla…..faktoista viis….kun ei uunolla ole. Kirjoitelkoon 2000 sivuun saakka jk-osiossa.

    Visakallo Visakallo 29.12.2024, 07:00

    Perkon jk-metsät ovat siitä erikoisia, että niiden alkutilanteen puusto on vain ilmestynyt jostakin, ja sen jälkeen kaikki on ollut pelkkää tuloa. Näin ajatellen meikäläisen kuusikko olisikin viimeisen 15 vuoden aikana tuottanut yli 3000 euroa vuodessa.

    Perko 29.12.2024, 08:38

    Ymmärrän   ” Konsta”   huolesi harvennuksen reaktioista, mutta on tärkeää huomata, että harvennusmenetelmät ja metsän kasvatusolosuhteet voivat vaihdella suuresti. Tietyissä tapauksissa, kuten myyntiharvennuksessa, voidaan havaita nopeampia kasvureaktioita, jotka  parantaa vuosikasvua, myös  päinvastaista  umpeenkasvaneissa neulasensa menettäneissä.

    Lisäksi pitkäaikaiset tutkimukset osoittavat, että oikeilla metsänhoitomenetelmillä voidaan saavuttaa hyviä taloudellisia tuloksia jopa tilanteissa, joissa alkuvaiheessa ei saada suurta kasvua. Olisi myös mielenkiintoista kuulla lisää ajatuksistasi, mikäli sinulla on käytännön esimerkkejä  taloudellisen tuottavuuden hienouksista, jotka tukevat näkemyksiäsi.

    suorittava porras suorittava porras 29.12.2024, 08:42

    Jatkuva kasvatus on loppuun käsitelty . Jos vielä kiinnostaa , vanhoista ketjuista löytyy oleellinen….ti tip TAP.

    Visakallo Visakallo 29.12.2024, 08:45

    Nyt tuli Perkolta hyvä termi: ”Myyntiharvennus”!

    Sellaista ei varmaan Perkon mielestä tehdä kuin jk:ssa?

    Jaksollisessa kasvatuksessa näytät sivuuttavan 2-3 harvennuskerran tulot kokonaan.

    -Miksi niin teet?

    mehtäukko 29.12.2024, 10:34

    Sivulla 2 on taas perkolaisen potaskaa: ..” Myös korjuu käytäntö ja toteutus ovat ostoyhtiöiden hallinnassa hinnoittelun myötä.  Siinä ostaja käyttää härskisti hinnoiteltua  koneita palveluineen joiden kuoletushinta on  on suhteettoman kallista  kerättävään raaka-aineeseen nähden  ( yli 60 % ).   Eli  kerätty alkutuote on 3o vuoden kasvatuksella tappiollista myyjälle…plaap plaap…”

    Mehtäukko on jo tuosta asiasta Jojovainia valistanut. Otetaanpa vaikka MG:n Kemin yli 2 miljardin biotehdas: Luuleeko joku, että tällaisen laitoksen vientitoimitukset, tehdastyöllisyys, puunkorjuuruletti ja maksuliikenne voisi edes kuviteltavan toimia muiden kuin klusterin itsensä toteuttamana? Vienti perustuu ainakin kilpailukykyyn, toimitusvarmuuteen ja laatuun. Jos nämä asiat eivät ole kunnossa, ei meidän metsille jää kummoista merkitystä poltella kattiloissa ja museoida ötököille.

    Kun perkolainen on sortunut jatkuvaan tappiokierteeseen, ei siinä auta hintavoivottelut tai koneiden kuoletukset. Kaikkien hairahtuessa siihen kulut kynittäisiin lisääntyvästi kantohinnasta, joka vaan vajuisi kohti nollaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2024, 11:59

    Perko, esimerkissäsi diskonttaus ja mahdollisesti tutkimuksessa käytetty kasvun ennustaminen malleilla (?) hämärtävät asian ymmärtämistä. Tulos riippuu silloin käytetystä korkokannasta ja mallien oletuksista. On havainnollisempaa verrata vuosimyyntiä kuten tuossa edellisissä kirjoituksissa on tehty. Silloin korkokanta ja tulon odottelu ei vaikuta vertailuun.

    Mallilaskelmia parempia ovat todelliset mittaukset todellisista metsistä. Tästä tarkastelusta on edelleen hyvä esimerkki Markku Remeksen kolumnissa. Jatkuvan kasvatuksen tuotos tuli tässä Luken kokeista. Tasaikäisen tuotosennusteessa on käytetty apuna MOTTI-ohjelmaa, mutta sen kasvumallit on kalibroitu metsistä mitatuilla havainnoilla, joten tämä ei aiheuttane vääristymää tuloksiin. Yhtä hyvin voitaisiin käyttää jk-kokeiden kanssa samalta alueelta mitattuja todellisia leimikoita tai metsien inventointiaineistoja. Mallithan ovat tavallaan synteesi niistä.

    20.2.2022 Kannattaako jatkuva kasvatus? (Kuva avautuu suuremmaksi kun sitä klikkaa hiirellä.)

    http://metsanomistaja.blogspot.com

    Perko 29.12.2024, 13:01

    Myyntiharvennuksella   tehdään  tuottavaa myyntiä ja samalla valitaan jäävä puusto seuraavaan myyntiin sopivaksi.   Luken  jutussa oli   käytetty samaa mallia.    Luken  tulos  vastaa  samaa kuin Arvo  Kettusen  tekemä  harvennus.

    Paljaaksihakkuun jäljiltä tehdyt  harvennusten tulot ovat  verottaja myös lisännyt  niihin hehtaari tuottoihin, eivät ole unohtuneet Hartolankaan  luvuista.

    Remeksen  selvityksen  käsittelin aiemmin  jk palstalla. ”hämärtävät asian ymmärtämistä” ; ei voi mitään jos ei  jotain ymmärrä!   Häiriköt  ovat siitä itseään ylistäneet  ja sillä  ylvästelevät.   Mitään velvoitetta  ei ole pitää  jonkun yhtiön  propsireserviä omassa metsässä ja vielä tappiolla!   Kantoja  mittaillen. Tulee uusi;   Hölmöläis tarinoita suomalaisista metsistä.

    Os alla kirjoittajista on vielä Joulun rallatukset jumiutuneet soimaan.

    mehtäukko 29.12.2024, 15:25

    ”… Mitään velvoitetta  ei ole pitää  jonkun yhtiön  propsireserviä omassa metsässä..” on hokemaa, jossa eräs perkolainen ei ole päässyt yli.

    Ei pysty tunnustamaan älyllisesti sitä, että järkevään puuntuottamiseen kuuluu taimi- ja harvennuspuuvaihe sekä kuntohintainen päätehakkuu. Ne hoidetaan jaksollisessa systemaattisesti erillään, ja näin hoitotoimenpiteet ovat selkeitä, tuottavia ja hallittuja.

    Jk:ssa yritetään yhtä-aikaista monen kärpäsen taktiikkaa, myös ”propsireserviä” ja jossa mikään ei sitten luonnistu kunnolla. Se on kiistatonta tosi-asiaa käytännön  toiminnassa. Siitä syntyy tutkittu 20-25% tuottotappiot, tuhoherkkyys, kehittämättömyys ja epävakaus.

    Visakallo Visakallo 29.12.2024, 15:41

    Kuinka suuri on Perkolla ollut toteutetuissa jk-hakkuissa tukkiprosentti?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 446)
1 2 3 4 5 … 43 44 45