Tehometsätalouden vaihtoehdot

Tämä aihe sisältää 446 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 10 tuntia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 446)

1 2 3 … 38 39 40 … 43 44 45

Tehometsätalouden vaihtoehdot

Lähetetty: 26.4.2018, 15:29
Merkitty: Jatkuva kasvatus tehometsätalous

Seuraavan Metsälehti makasiinin teemana näkyy olevan Luonnonläheinen metsänhoito. Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?

Tottakai löytyy, nimittäin tehoton metsätalous. Hakataan vain parhaat yksilöt pois ja muodostetaan jätemetsästä uusi metsä. Se on toki luonnon vastainen, sillä luonto ei koskaan karsi pois vahvinpia ja parhaita yksilöitä. Onhan meillä toki kokemustakin siitä kun 1920 – 1950 luvulle tätä harrastettiin ja me jotka on oltu metsissä jo 1960 – 1970 luvuilla muistamme miltä nämä metsät näyttivät. Vieläkin tulee silloin tällöi vastaan tämän aikakauden harsintametsiä.

Tekijä
merpe

Teema Metsänhoito

Visakallo 13.1.2025, 09:19

Jos nyt Reva-Hanna metsistä puhutaan, niin kerropa joku esimerkki, missä metsistäni kertomat tiedot eivät pitäisi paikkaansa? Ole edes tämän kerran sanojesi mittainen!

konstapylkkerö2 13.1.2025, 09:26

Nämä Hannat ja muut reservuaarit ei pysty kuin muiden arvosteluun vaikka ovat olevinaan niin koulutettuja että korvista ulos tihkuu . Ei yhtään asiallista mielipidettä joka liittyisi otsikon aiheeseen.

A.Jalkanen 13.1.2025, 10:03

Metsänkasvatusmallien vertailuun on jo kaksi ketjua olemassa joten tässä ei tarvitsisi käsitellä sitä.

Onko kellään mielipidettä maassamme harjoitettuun metsäpolitiikkaan: onko menty oikeaan suuntaan, kun tehometsätaloudesta (puuntuotannon maksimoinnista) on siirrytty monitavoitteiseen metsätalouteen? Onko vapauksia jo liikaakin? Ketjun aloittaja puhuu harsintametsistä; nythän on taas mahdollista tehdä metsän laatua alentavakin harsintahakkuu. Kiinni jäämisen riski on pieni – kunhan metsään jää sen verran puita että alue näyttää jonkin verran puustoiselta laserkeilaimen kuvissa. Periaatteessa nykyaikainen harsinta jättää metsään parhaat puut ja entinen jätti huonoimmat puut, mutta meneekö käytännössä näin?

Jostain syystä Helsingin Sanomissa ei ole huomattu muutosta, vai onko haluttu olla huomaamatta (toimittajat ja osa kommentoijista)? Voisiko johtua siitä että HS:n metsää koskevat jutut eivät käsittele edistystä ja saavutuksia, vaan metsätalous on viime vuosien toimitetuissa jutuissa lähes aina syyllinen johonkin, joko hiilinielujen pienuuteen tai luontokatoon? Metsäteollisuus on myös syyllinen: liikaa hakkuita ja liian alhainen jalostusaste.

Makarov 13.1.2025, 12:50

Omista ongelmista nuo revojen viestit eniten kertoo, hyvää on tietenkin se että niitä saa jossakin purkaa.

Perko 13.1.2025, 13:24

Nykyinen tehometsätalous hallintojärjestelmineen suosii paremmin selluteollisuutta kuin metsänomistajaa. Pitää ratkaista kaksipiippuinenjuttu kumpaa tavoitellaan ja sitten käsitellä miten se toteutetaan?

suorittava porras 13.1.2025, 13:29

Elä markkinoiden vaatimalla tavalla äläkä valita. Kysyntä määrää ,mitä tuotetaan.
Perko 13.1.2025, 14:09
Hevostenvaihtajat kiersi markkinoita, kunnia heille! Visa myynti experttinä tietää, että asiakkaat ovat aina siellä missä ostohalu on herätetty ja myynti on siihen kohdennettu .

Oman tilan näkeminen arvokkaana: Alistettujen yrittäjien herättäminen ”unesta” voi vaatia esimerkkejä siitä, miten muut ovat onnistuneet. Tarinoiden jakaminen, onnistumisten juhliminen ja yhteiset tavoitteet voivat inspiroida muita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että metsäyrittäjän on tärkeää kehittää omaa osaamistaan, keskittyä laatuun, uusiintuotteisiin , hyödyntää yhteistyötä ja markkinointia sekä aktivoida yhteisöä. Näin hän voi parantaa omaa asemaansa ja toimeentuloaan alalla.
A.Jalkanen 13.1.2025, 15:36

Matti Heikurainen kommentoi:

Kiitos asiallisesta artikkelista. Juttu sisälsi kuitenkin kaksi heikosti perusteltua heittoa ylisukupolvisuudesta. Kun en ole lukenut väitöskirjaa, niin vaikea sanoa, oliko painotus toimituksen, vai tutkijan.

Ensinnäkin väite, että metsäpolitiikka ei painottaisi ylisukupolvisuutta. Kestämätön väite. Nimittäin ylisukupolvisuus on aina ollut koko metsäpolitiikan ydin. Sitä on harjoitettu metsien uusiutuvuuden rajoissa. Mutta kuten artikkelissa aivan oikein todetaan, tämä on tehty painottaen markkinallisia ekosysteemipalveluita. Minkään ekosysteemipalvelun jatkuvuutta ei kuitenkaan ole metsäpolitiikan seurauksena vaarannettu. Kestävyyden donitsin sisällä on vain päätetty painottaa markkinallisia ekosysteemipalveluita markkinattomien kustannuksella. Jos poliittinen tahto muuttuu, niin markkinattomia voidaan alkaa painottaa jatkossa enemmän. Näin on myös käymässä mm EU:n ennallistamisasetuksen toteutuksen myötä. Ylisukupolvisuutta ei kuitenkaan ole unohdettu.

Toinen samaan asiaan liittyvä heitto on jutun lopussa, jossa todetaan, että vain ympäristökoalitio pyrkisi painottamaan tulevien sukupolvien näkökulmaa. Totuudellisempaa olisi todeta, että ympäristökoalitio korostaa markkinattomia ekosysteemipalveluita (hiilinieluja, veden puhtautta ja erityisesti koskemattonan luonnon itseisarvoa).

Nykyinen metsäpolitiikka on viime aikoina kääntynyt piirun verran markkinattomien edistämisen suuntaan. Kiitos tästä kuuluu EU:n ennallistamisasetukselle, jonka toteutusta YM ja MMM parhaillaan valmistelevat hyvässä yhteistyössä. Ottaen huomioon Suomen heikon taloustilanteen, voi toivoa, ettei taloudellinen näkökulma ole ihan kokonaan katoamassa tässäkään prosessissa.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000010949799.html

AJ: Jatkoksi voisi huomata että markkinattomille ollaan kehittelemässä markkinoita. On ainakin luonnonarvomarkkina ja ekologinen kompensaatio, joille luodaan pelisääntöjä ja markkinapaikkoja.

Kalle Kehveli 13.1.2025, 18:07

Omista ongelmista nuo revojen viestit eniten kertoo, hyvää on tietenkin se että niitä saa jossakin purkaa.

Höpöheinä-Hanna ei tiedä metsistä mitään, mutta sitäkin enemmän ketjuista ja lukoista ja ”sidontahommista”.

A.Jalkanen 13.1.2025, 22:24

Väittelytoverimme TA ilmestyi linjoille keskustelussa ”Raha ratkaisee metsäpolitiikassa”. Hakkuuvuotoon täydentävä kommentti Hesariin. Kaikki eilisen illan kommentit eivät näkyneet koko ajan, olivatko välillä tarkistuksessa (?), nyt näkyvät taas, joten tuli toistoa.

”Vastaus Matti Heikuraiselle ja Toni Amnellille.

Hakkuuvuotojen vaikutusta on tosiaan vaikea ennustaa. Meidän oma metsätalous ja kansantalous kyllä kärsisi, mutta vastaavasti metsien muita hyötyjä kuten lyhyen aikavälin kasvavia hiilinieluja, matkailua ja suojelua saataisiin enemmän. Metsänomistajalle ei ole niin suurta väliä, minkä hyödyn tuottamisesta tuloja saadaan. EU:n metsäpolitiikka perustuu kuitenkin nieluihin, jolloin metsät kannattaa pitää nuorekkaina eikä päästää niitä vanhenemaan liikaa (lue: vähentämällä liikaa hakkuita).

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tapahtuu jo hiilivarastojen purkautumista ilmakehään: Kanadan ja Venäjän metsät ovat olleet joinakin vuosina hiilen lähde. Pohjoismaisen metsätalousmallin soveltaminen noilla alueilla vähentäisi todennäköisesti metsätuhoriskejä ja puuta saataisiin enemmän hyötykäyttöön. Tosin puulajit ja metsien kehitysdynamiikka ovat siellä erilaiset ja tuhoja saatetaan pitää normaaleina luonnonprosesseina, joissa metsä palautuu sukkession alkuun.

Sitten kun mennään tropiikkia kohti, asiat monimutkaistuvat. Metsätalous voi olla huonokin asia, jos se vie maa-alaa ruuan tuotannolta tai luonnonmetsiltä, metsät yksipuolistuvat tai istutetaan vieraslajeja kuten eukalyptusta. Kestävää suojelua ja käyttöä voidaan edistää sertifikaateilla ja EU:n metsäkatoasetuksella. Tieto lisää mahdollisuuksia; esimerkiksi Risto Isomäki kirjoitti eräässä kolumnissaan, että Etelä-Amerikassa voitaisiin kasvattaa paikallista öljypalmua plantaasien sijaan sademetsissä.

Metsäpolitiikan suurista linjoista voisi kommentoida Toni Amnellille, että aiemmin metsien hyvä tila tarkoitti juurikin puuntuotannollista kestävyyttä. Nykyään yritetään huomioida muitakin kestävyyden lajeja. Ekologisen kestävyyden täsmällisiä rajoja, joita emme saa ylittää, on vaikea määritellä. Paras toimintaohje taitaa olla, että pitää kääntää luontokatokehitys elpyväksi. Edistymme nopeammin sillä saralla, kun aletaan toteuttaa ennallistamisohjelmaa.”

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000010949799.html