Keskustelut Metsänhoito Tehometsätalouden vaihtoehdot

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 446)
  • Tehometsätalouden vaihtoehdot

    Seuraavan Metsälehti makasiinin teemana näkyy olevan Luonnonläheinen metsänhoito. Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?

     

    Tottakai löytyy, nimittäin tehoton metsätalous. Hakataan vain parhaat yksilöt pois ja muodostetaan jätemetsästä uusi metsä. Se on toki luonnon vastainen, sillä luonto ei koskaan karsi pois vahvinpia ja parhaita yksilöitä. Onhan meillä toki kokemustakin siitä kun  1920 – 1950 luvulle tätä harrastettiin ja me jotka on oltu metsissä jo 1960 – 1970 luvuilla muistamme miltä nämä metsät näyttivät. Vieläkin tulee silloin tällöi vastaan tämän aikakauden harsintametsiä.

  • mehtäukko

    ”Minulla on aina riittänyt todella PITKÄN aikavälin näkemysytä ja uskoa…. Jopa jo seuraavaankin polveen. Mehtäukkoa ja suorittavaa pitää kyllä kehua, ovat omintakeisia talousajttelijoita jotka ilmeisesti ovat aina tienanneet parhaiten hylkimällä kaluston ostoa ja kohennusta…”

    Mitenhän tuohon suhtautuisi? Karvaisten käsiensä läpyttäjät kun vaan yllyttävät Jeessiä mitä pöljimpiin rautakauppoihin, nurin menon ja kannattamattomuuden suosiminen kääntyy näillä ”hyvä veljillä” päinvastaiseksi. Ranelta hyvä huomio: jos kalapuntarin onnistuu kaatamaan liikkeen pihalla, tuon se kaataa koppiin kavutessaan…

    n-koukku:..” Metsäukon purkaus vaikuttaa omituiselta. Jos joku haluaa harrastaa metsissään jotain omalla kalustollaan omilla rahoillaan, miksi se pitää tuomita…”

    Sinulla on ennenkin ollut paha lukihäiriö tai ymmärryksen vajaus. On aivan sama lasketko kannattavuutta pyssyn ostoosi vai kassi Almaan. Se on oma asiasi.

    Tämä Jesse kun ilmoittaa rautojensa hinnat ja kolmen tunnin aikana saalistetun yhden risukuorman saavutuksen, että näin se puuha tuottaa, minulle ei mene läpi tuo potaska. Ymmärrätkö?

    jees h-valta

    Rane, se harvesteriasia ei ole vielä unohdettu asia. Nyt jos koskaan sitä kyllä olis tarve.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koneinvestoinneissa pitää kai verrata oman työn tuottavuutta ja tarvetta vaihtoehtoon, jossa tilaisi vastaavat palvelut yrittäjältä.

    Aiemmin tällä palstalla todettiin että hankintahakkuussa ei yleisesti ottaen tienaa kovin hyvin. Tukin hakkuussa ei varmaan edelleenkään hankintalisä korvaa kuluja ja työtä? Entä kuidun hakkuussa? Ainakin energiakeppimetsien hakkuita pidettiin tällä palstalla ihan hullun hommana aiemmin, entä nyt? Paikallinen kysyntä ja hinta tietenkin vaihtelee paljon.

    Investointien päätöksentekoon vaikuttavat muutkin seikat kuin taloudellinen kannattavuus. Verrataan tilannetta vaikka metsänuudistamisen riskien hallintaan: jos haluaa rehevän kasvupaikan alueen nopeasti ja kerralla kasvukuntoon, kannattaa panostaa enemmän rahaa kuin jos ei välitä em. seikoista. Kun omistaa rattorin ja Keslan, korjuun laatukin on kokonaan omissa hanskoissa.

    pihkatappi pihkatappi

    Ajokoneen kustannus siirtoineen oli viimeksi jotain 7 euroa motille. Omat kustannukset ehkä 3 euroa motille. Pysty ja hankinta hinnan erotus noin 25 euroa motille, jolloin sahailuun jää 15 euroa/motti. Omassa metsässä tehty ensiharvennus on kaikista maailman töistä mielekkäintä.

    Perko

    Moneen kertaan on vedottu yritystoiminnan kokonaisuusteen, niin eikös koneistus ole just’ kokonaisuutta.  Sitä puoltaa, että on oma kone joka on aina saatavilla oikeaan aikaan kaikenlaiseen tilan tehtäviin. Puidenkasvu on hidasta  ja suuren pinta-alan  etu antaa mahdollisuuden kannattavalle rauhalliselle  korjuukäsittelylle.

    Edullisuutta  lisää kun  kuljettajalla on ajatus ja kyky  hoitaa työnjohto/ ohjeistus samalla josta korvaus tulee ( sivukulut) palkallisen, jopa monikertaisen systeemin  kustannukset . Rauhallinen  työtahti säästää kalustoa ja  henkilöstön terveyttä.

    Teoreettisen kannattavuus  vertailuun on ohjelmia :  työkoneen kannattavuus laskuri – Google-haku

    Visakallo Visakallo

    Minäkin olen harjoittanut jo pidempään noita tehometsätalouden vaihtoehtoja. Ostin vuonna 2002 kämpän kymppitonnilla. Luovutin sen nyt sadalla tonnilla, eikä tarvinnut tehdä koko aikana yhtään remonttia. Kuittasin lisäksi vuokratulot koko ajalta. Tottahan se kuitenkin on, että rattorilla ryskääminen olisi ollut paaaljon mukavampaa!

    Tolopainen Tolopainen

    Vävypojalleko lahjoitit.

    mehtäukko

    Perkolainen…”niin eikös koneistus ole just’ kokonaisuutta.  Sitä puoltaa, että on oma kone joka on aina saatavilla oikeaan aikaan kaikenlaiseen tilan tehtäviin…”          Utopinen käsite tuolta pohjalta.

    Kannattaako mo:n hankkia kunnostusojitukseen kaupasta konelapio, josta työstä ammattilainen veloittaa 0,40 – 0,70 €/m, ja jonka jäljiltä ojat varmasti toimivat? Keskihinnalla 2 km työmaa kustantaa 1100€, kilometri 550 ? Vaikka koneen saisi ilmaiseksi, tästä kerhosta ei löydy montaa tekijää turvemaan ojalle saati palkkaansa sille.

    Metsäkärrin käyttö hankinnoissa ei viime vuosiin ole kannattanut pienen hankintalisän takia. Moni on valittanut, ettei kannata nytkään kun p-aineen hinta pompsahti ylös. Jos/kun rautakasa on suhteettoman kallis saatavaan mahdolliseen työkorvaukseen, (vasta pinossa mitattavasta puusta maksetaan), kannattavuus on mahdotonta. Ja kun diiseliä palaa kolmisen tuntia yhden risuläjän haalimiseen, huumoria täytyy löytyä.

    Visakallo Visakallo

    Heh, heh, Tolopainen! Sillä tavallako siellä Pattijoella suunnalla tehdään? Meilläpäin on harrastettu enemmänkin noita yli sukupolven tapahtuvia omaisuuden siirtoja.

    Perko

    Omatoiminen koneistus tarjoaa enemmän joustavuutta ja mahdollisia kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä, kun taas ostopalvelut voivat olla kätevämpiä lyhytaikaisissa tarpeissa tai erikoistuneissa tehtävissä. Yrityksen päätöksentekoa ohjaavat useat tekijät, kuten resurssit, projektin laajuus ja aikarajoitteet.  Omalla koneistolla varustettu yritys voi reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja aikatauluihin ilman ulkopuolisten aikarajoja.  Sopivan edullisen kaluston jatkuvaan tuotantoon sopivan ei välttämättä tarvita monen sadan motin päiväsaavutuksia joista kuitenkin ostopalveluina joutuu maksamaan korjuuketjun rahoituskuluja ja monia lisääntyneitä välityspalveluita, ”lavettirahdista ylimääräisiä” kuluja.

    Ostopalveluissa voi olla aikarajoitteita, jotka voivat hidastaa prosesseja ja vaikuttaa toimitusaikojen luotettavuuteen. Jotkut ostopalvelut voivat olla lyhyellä aikavälillä edullisempia, erityisesti pienille projekteille, joissa omien koneiden käyttö ei ole kannattavaa  esim. porakaivon teko.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 446)