› Keskustelut › Metsänhoito › Tehometsätalouden vaihtoehdot

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 446)
1 2 3 … 22 23 24 … 43 44 45

  • Tehometsätalouden vaihtoehdot

    Lähetetty: 26.4.2018, 15:29

    Merkitty: 

    Seuraavan Metsälehti makasiinin teemana näkyy olevan Luonnonläheinen metsänhoito. Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?

     

    Tottakai löytyy, nimittäin tehoton metsätalous. Hakataan vain parhaat yksilöt pois ja muodostetaan jätemetsästä uusi metsä. Se on toki luonnon vastainen, sillä luonto ei koskaan karsi pois vahvinpia ja parhaita yksilöitä. Onhan meillä toki kokemustakin siitä kun  1920 – 1950 luvulle tätä harrastettiin ja me jotka on oltu metsissä jo 1960 – 1970 luvuilla muistamme miltä nämä metsät näyttivät. Vieläkin tulee silloin tällöi vastaan tämän aikakauden harsintametsiä.

    Tekijä
    merpe
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 4.1.2025, 08:00

    Epäilen, että näin tuossa päivänä muutamana metsän, jossa viimeisen hakkuun tukkiprosentti oli ollut täysi sata. Ajelin nimittäin Pohjanmaalla. Metsä näytti niin lyhyeltä, että siitä oli varmaan hakattu jo tyvitukit pois.

    Perko 4.1.2025, 08:11

    Kerran vielä;  kerrotte 60 vuoden kokonaismyyntiänne  hehtaarilta niin niissä on pelastukseksi  tyrkytetty  jo vesakon energiatuloja,  3- 4 kertaiset harvennusta niin ÄLKÄÄKÄ UNOHTAKO sitä loppuunmyynnin  kokonaisprosenteissa.   Tukkipuiden   hongikosta olen  myynyt  pelkkää tukkipuuta jota on ostajakin halunnut.  Asiaan  ja totuuteen olen pyrkinyt aina kertomaan vieraistakin saavutuksista!

    Visakallo Visakallo 4.1.2025, 08:56

    Mitäs se Perko nyt täällä taas huutaa?

    Mistä se neljäs harvennuskerta nyt tuli? Kyllä ne harvennukset  ovat siinä koko kiertoajan hakkuissa ja moteissa mukana. Onko Perkolla koskaan käynyt mielessä,  että harvennuksista kertyy huomattavasti vähemmän motteja/ha kuin päätehakkuussa? – Ei näköjään. Vaikka ensiharvennuksessa 100% onkin kuitua, 2-harvenuksessa alle 50%, ja 3. harvennuksessa yli 50%, päätehakkuussa tukkiprosentti on yli 90%. Kun harvennuksista tulee koko kiertoajan moteista yhteensä vain 25% ja päätehakkuussa 75%, niin kyllä siinä vain niin tahtoo käydä, että koko  kieroaikainen tukkiprosentti on 80% ja joskus ylikin. Ei tämä pitäisi Perkon kaltaiselle yleislahjakkuudelle olla mitenkään ylivoimaista ymmärtää. Taitaa vain olla Perkolle liian yksinkertaista, eli homma soveltuu  paremmin tällaiselle yksinkertaiselle ihmiselle kuin minä.

    Heh, heh! Tokihan siinä Perkon puukaupassa pelkkää tukkia on silloin myyty, kun latvat jäävät itselle. Olen minäkin joskus sellaisia 100% tukkikauppoja tehnyt!

    Perko 4.1.2025, 10:16

    Pakkaspäiväksi  hyvä ettei kylmätä itseään raivausharvennuksilla kantoja laskemassa, hyvä pysytellä  ukkojen tapan uunilla .  Sieltä on hyvä yrittää  muistella menneitä huippu % .    Hyvä jotta on onnistunut lähelle täydellistä myyntiä kaikkine roskineen niin voi ostaa  uudet  alut ja bensaa jälleen.

    Visakallo Visakallo 4.1.2025, 10:47

    Kerrankin voin sanoa Perkon kirjoittaneen juuri niin kuin itse ajattelen!

    Jovain Jovain 4.1.2025, 11:10

    Pikkutukit ja vastaavat tuskin kuuluvat tukkiprosentiin. Puukauppoja on tehty 15 cm jopa 13 latvaläpimittoihin. Saadaan tukkimetsiä yleistettyä, mitä lienee VMI valtakunnan metsien inventoinneissa tukkiläpimitat?

    Kieltämättä jatkuvan kasvatuksen tutkimusta on tehty vaihtoehtoisista metsänhoito ja korjuutavoista, myös puukauppatavoista. Totta on sekin, että konsernit noudattavat konsernin tapoja. Olikohan perusteltua väittää; jos on pudonnut kehityksen kelkasta tai jos ei seuraa aikaansa, tarjolla on vain murusia. Voihan sen valtansa huipulla näinkin osoittaa.

    Sen verran traktoria on puolustettava. Traktori se on metsäkonekin, sitä vaan kututaan metsäkoneeksi. Tarvitsevat lavetin tuekseen ja taajan tieverkoston. Traktori sentään kulkee metsässä ja liikennöi maantiellä. Mittavaa on lavettiralli metsissä. Esim. neljän khl. ”savotta”, kaivinkonesiirrot mukaan lukien, tarvitsee kymmeniä lavettisiirtoja. Näin se menee, on myös vaihtoehtoisia toimintatapoja, jäävät helposti huomiotta. Ja eihän konsernin tarvitse siitä huolehtia, hintoihinsa tulee ja hyväksyttävää tuntuu olevan puunhinta jäännöseränä. On konsernin kannalta edullista, niin myös yhteiskunnan kannalta, työtä ja toimeentuloa? Miten mahtaa olla puujalan kannalta ja saako puuntuottaja etua? Metsänhoito- ja puukauppatavoilla tätä toimintaa (myllytystä) ohjataan.

     

    mehtäukko 4.1.2025, 11:16

    Ymmärtääkö jk- toitottaja markkina-ehtoisesta myynnistä yhtään mitään? Metsistä myydään sitä tavaraa, jota ostaja parhaiten maksaa ja markkina vetää.

    ”Tukkipuiden hongikosta olen myynyt pelkkää tukkipuuta …” on orpo-oloinen äijä, kun jk- hatelikosta se ei ole mahdollistakaan. Nytkin on eniten kuidun ja energian kysyntää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.1.2025, 11:17

    Visakallo, osaatko kertoa kuinka suuri osuus myynneistä on ollut pikkutukkia, ei varmaan montaa prosenttia?

    Visakallo Visakallo 4.1.2025, 11:20

    En ole koskaan myynyt yhtään pikkutukkia.

    mehtäukko 4.1.2025, 11:22

    ”..Mittavaa on lavettiralli metsissä. Esim. neljän khl. ”savotta”, kaivinkonesiirrot mukaan lukien, tarvitsee kymmeniä lavettisiirtoja…”

    Onhan siinä taas kerran asiantuntijuus kohdallaan!?

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 446)
1 2 3 … 22 23 24 … 43 44 45