Keskustelut Metsänhoito Tehometsätalouden vaihtoehdot

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 446)
  • Tehometsätalouden vaihtoehdot

    Seuraavan Metsälehti makasiinin teemana näkyy olevan Luonnonläheinen metsänhoito. Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?

     

    Tottakai löytyy, nimittäin tehoton metsätalous. Hakataan vain parhaat yksilöt pois ja muodostetaan jätemetsästä uusi metsä. Se on toki luonnon vastainen, sillä luonto ei koskaan karsi pois vahvinpia ja parhaita yksilöitä. Onhan meillä toki kokemustakin siitä kun  1920 – 1950 luvulle tätä harrastettiin ja me jotka on oltu metsissä jo 1960 – 1970 luvuilla muistamme miltä nämä metsät näyttivät. Vieläkin tulee silloin tällöi vastaan tämän aikakauden harsintametsiä.

  • Nostokoukku

    Se kuusi painaa oksineen yli 4500 kg, noin äkkiä laskien. Vänkärin varren pituus on n. 70-80 senttiä. Mutta mitäpä väliä sillä on, perusvänkärillä minä sen nurjautin nurin. Onko -:lla sellainen käsitys, että koko tuo paino on nostettava vänkärillä ilmaan ennen kuin runko kaatuu?

    Metsuri motokuski

    Tuo vänkäri on hyvä kun traktorin renkaaseen kun vaihtaa sisuskumia. Saakohan sitä siihen käyttää kun puunkaadossa ei saa ?

    Nostokoukku

    Miksi ei saa käyttää?

    Metsuri motokuski

    No eikös täällä kirjoitettu että se on turhake.

    Nostokoukku

    No ne kirjoitti jotka eivät metsätöitä ole elääkseen tehneet. Jokainen, joka avohakkuulta on leipänsä joskus ottanut, joutuu tunnustamaan sen työkalun tarpeellisuuden.

    .

    Kuollut täällä  hei

    Niin yli 4500 kiloo ja noin 80cm varsi jonka vääntövoima riittii hah

    Omapainos täytyy olla tyyliin 500kg tai voimaa nostaa 500 kiloa että edes hiukan tuommoinen runko nitkahtaa ja ei ei tarvitse kokorunkoa nostaakkaan

    4 tukin rungon kaadot Niin mitään turhakkeita en metsään kanna, metsästä löytyy kyllä tarvittavat välineet siihen. Saha,kombikannu ja eväsreppu niillä mennään

    Pitää käyttää hoksottimia

    suorittava porras suorittava porras

    Vänkäri tuli hyvinkin tutuksi ,kun kaadoin aikanaan traktorimotolle puita 40 vuotta sitten. Viimeksi tarvittiin vänkäriä ,tunkkia, viputaljaa ja venevinssiä lähipuistossa. Niiden avulla puut ovat kaatuneet haluttuun suuntaan periaatteella ,jossa kaato (suuntaus) on ensimmäinen siirtelymuoto jatkotoimenpiteitä varten.

    PS. Huvittavaa ,että siirryin aikanaan (lähes 40 vuotta sitten)varsin juohevasti vänkärikaudesta motokauteen. Tosin, kuten esimerkiksi Erkki Lähde ja Lauri Vaara hännystelijöineen. Heidän kuningasajatuksensa oli 40 vuotta takaperin (vänkärikaudella) , että metsä kasvatetaan peitteisenä ja puut korjataan jatkossa traktorilla. Sama ajatusjumi tuntuu vaivaavan muutamia palstalaisia edelleen.

    Perko

    Japanissa on  ollut laaja innostus  keveisiin metsärobotti toimijoihin  jo 70 -luvulta.    Meillä  on paljon vapaehtois-taksvärkkiä  ja muuten halpaa isäntätoimijaa eikä  kehitykselle ole  ollut hyväksyntää metsäomistajilla.     Marsiin on  lennätetty  kulkija  niin ei olis varsin vaikea saada  metsiimme monitoimirobotti  joka hoitaa puunkorjuun tienvarteen sillä älyllä  joka nykyisillä  kaatoraudoilla kuljettajineen  on mahdollista.   Tässä  näistä kirjoittajien ajatuksista tuli vaan mieleeni.

    Perko

    En malta, pitää  ladata vastapalloon.    Nyt piste ei älyllä pullistele!  viputekniikka ja  momentti on  jäänyt käyttämättä , ihan jäänyt alkupisteeseen!

    mehtäukko

    ” Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?” on merpen aloituksessa.

    Jos kehitys olisi jäänyt Lauri Vaaran ja Jojovainin kuplaan, olisihan tämä melkoista tokkarointia rattoreilla,- oikeaa impivaaralaista sellaista. Koko maassa muutama saha ja sellutehdas. Siinä kantohintakin keikkuisi muutamissa euroissa.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 446)