Niin, Glalta hyvä kysymys. Itse pidän itseäni ainakin sen tehometsätalouden kokeilijana eli olen juuri sillä kasvattanut nopeakiertoista hybridihaapaa useita vuosia, jopa jo vuosikymmeniä. Nyt ensimmäinen ja surkein alkaa olla alle kaksikymppistä ja parisataa mottia noin hehtaarilla. Kaikkien tuskien jälkeen kuten hirviongelman selätys sun muut pienhel…it. Mitä enemmän tehoja yritämme sitä kovemman panoksenkin joutuu peliin laittamaan. En tiedä edes onko kannattanut koska kauppoja ei vielä ole tehty mutta oletan että ehkä saan kipurahoja hiukan ja isompiin haavoihin hiukan balsamia. Mutta totuus valkenee vasta todennäköisesti minun metsäurani jälkeen jolloin huomataan miten meidän todella pitää tehostaa metsänviljelyä myös tehostetuilla puuntaimilla kuten minä nyt tein. Laji valikoituu tietenkin kysynnän mukaan eikä ”herätysliikkeen” mukaan jonka oppeja minä olen joutunut uskomaan. Ajatushan oli täysin väärin, olisi pitänyt olla pitkäkestoinen skenaario nopeakasvuisen puulajin tarpeesta huikeaan tulevaan markkinakysyntään. Kävikin niin että tehtiin ensin pioneerityö ja tutkimus hybridihaavan kasvatuksesta ja markkinat olivatkin jo sammumaan päin. Ja lisäksi ongelmien laajuutta ei tunnustettu ja vetäydyttiin kuoreen ja hiljennyttiin hirviongelman edessä hetkellä jolla rummut olisi pitänyt soida ja homma ajaa ylös. Silloinhan ei vielä tarvetta nopeaan lehtipuun kasvatukseen sitten ollutkaan vaan käännettiinkin nopeasti kelkka kuusenkasvatuksen ihannointiin ja sillehän tulikin markkinat kartongin menekin myötä. Silloin vain ilmeisesti kuviteltiin sahateollisuuden nostavan mutta tulikin havusellu joka todella oikeasti nosti. Ja tuotti. No, nyt on sitten lehtisellukin virinnyt mutta jos haavalle tulevaisuutta ennustaa se on jokin seossellu jossa yhdistyy haavan ja kuusen ominaisuudet jota myöden haapaa joudutaan tuomaan idästä kun suomen kasvatus tyrättiin täysin.

Omat kokemukset ovat että nimenomaan nykypäivänä sen jälkeen kun motot on päästetty harvennuspuuhiin on metsät muuttuneet rumiksi ryteiköiksi. Hakataan kaikenmaailman tiheystaulukoiden mukaan metsän nykytilaan katsomatta, ajattelematta tulevaisuutta. Oma kokemus on kun päästää moton vähän hankalempaan ylitiheään rytöön jossa koivut ja haavat jo hakanneet aluskuusten latvat, osin tosi hyviäkin kuusia ja mäntyjä. Moto kaataa ensin rumat koivut ja haavat, sitten latvattomat kuuset, jäljelle jää harvahko hyvä kuusikko, hyviä mäntyjä sinne tänne ja jonkinverran nuorta aluskuusta, oli kyseessä siis ylitiheä metsä ennestään. Tulee ensimmäinen kovempi tuuli tai räntäsade, kaataa puolet isommista jäljelle jääneestä pois, tulos on harsintahakkuuta muistuttava. Jätettävää puuta, hyvääkin oli runsaasti. Ei varmasti onnistu motomiehelle käymään vahinkoa jossa kyseisenlainen kuvio jäisi tiheäksi ja suojapuita tuulen varalta, isompi koivu kasvamaan, tai latvaton kuusi tekemään vaikka oksasta uutta latvaa, paljon parempi se kuitukin tai tuleva lahopuu on siinä mitä aukko jonka takaa luonto kaataa puut. Yksi ylimääräinen harvennus ja hyvä tulee.