› Keskustelut › Metsänhoito › Tehometsätalouden vaihtoehdot

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 446)
1 2 3 … 10 11 12 … 43 44 45

  • Tehometsätalouden vaihtoehdot

    Lähetetty: 26.4.2018, 15:29

    Merkitty: 

    Seuraavan Metsälehti makasiinin teemana näkyy olevan Luonnonläheinen metsänhoito. Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja?

     

    Tottakai löytyy, nimittäin tehoton metsätalous. Hakataan vain parhaat yksilöt pois ja muodostetaan jätemetsästä uusi metsä. Se on toki luonnon vastainen, sillä luonto ei koskaan karsi pois vahvinpia ja parhaita yksilöitä. Onhan meillä toki kokemustakin siitä kun  1920 – 1950 luvulle tätä harrastettiin ja me jotka on oltu metsissä jo 1960 – 1970 luvuilla muistamme miltä nämä metsät näyttivät. Vieläkin tulee silloin tällöi vastaan tämän aikakauden harsintametsiä.

    Tekijä
    merpe
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metät kunnossa! 1.1.2025, 02:43

    Jaahas. Nyt jk-apostoli otti vielä munkkilatinan käyttöön. Joo, mutta lapsellinen ei osaa lopettaa.

    En ymmärrä miksi puun tienvarsihintaa pitäisi tälle vuodelle saada parannettua? Jos pystyssä saa saman kun tien varteen ajetulla miksi pohtia asiaa? Hinta alkaa olemaan ihan ok. Paljonkos Perko on saanut latvusmassoista ja kannoista viime vuosina? Kuten Visa totesi hinnoittelu on puhtaasti pystykaupan hinnan tukemista joka sekin jää Perkon puilta (vai onko Perkolla puita….?) saamatta.

    Silti hyvää uutta vuotta kaikille tasapuolisesti, jopa sinne ”jk-reservaattiin”!👍

    Perko 1.1.2025, 10:57

    Onko käsitystä miten  auringonvalon määrä vaikuttaa  havupuun kasvuun?    Se on sama optimi kuin puiden tiheys näin   lähellä pohjoista napapiiriä.  Kaiken ymmärtäjät,  miten  monta osaa pituudesta vihreitä oksia puu tarvitsee  parhaaseen kasvuun?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2025, 11:11

    Perkolla hyviä kysymyksiä. Valon vaikutus kasvuun.. säteily ei taida useimmiten olla meillä kasvua rajoittava minimitekijä, koska yöt ovat kesällä lyhyitä?

    Heikki Smolander, Seppo Kellomäki ja Pauline Stenberg (tai Oker-Blom) tutkivat männyn latvusgeometrian vaikutusta hajasäteilyn ja suoran säteilyn sidontaan 1980-luvulla. Toinen kiinnostava tutkimus on prosessipohjainen kasvumalli, jota ovat kehittäneet mm. Pertti Hari, Annikki Mäkelä ja Eero Nikinmaa. Tähän aihepiiriin liittyvissä julkaisuissa on viittauksia myös säteilyasioihin. Tiivistelmiä ja suomekielisiä artikkeleita löytyy Metsätieteen Aikakauskirjasta hakemalla kirjoittajien nimillä.

    Pauline Oker-Blom: Photosynthetic radiation regime and canopy structure in modeled forest stands = Metsikön valoilmasto ja latvuston rakenne (ISBN 951-651-075-2; Väitöskirja/ Helsingin yliopisto, julkaistu sarjassa Acta forestalia Fennica, 0001-5636 ; 197) 1986.

    Jos haluaa populaarin kuvauksen metsäekologian tutkimuksen kvantifioinnista, voi lukea Mai Allon kirjan ”Yhdessä ilmakehässä”, joka kuvaa SMEAR-asemaverkon ja ilmakehätutkimuksen vaiheita Suomessa. Fyysikko Pertti Harin rooli ja ns. ”koppiryhmän” rooli oli keskeinen.

    Auringonvalon määrään voimme vaikuttaa metsänhoidolla ja sen käyttöön hiilen sidontaan säätelemällä lehtivihreän määrää. Luultavasti nykyiset metsänhoidon ohjeet ovat kohtalaisen lähellä optimia, jos taimikonhoito ja harvennukset tehdään ajoissa. Huomioiden siis sekä yhden puun tekemä hiilen sidonta ja puiden määrä per pinta-ala. Yksi puu kasvaa nopeimmin jos sillä on paljon kasvutilaa, mutta hehtaarin tuotos laskee liikaa jos puita on liian vähän. Tämä ongelma voi tulla eteen jatkuvan kasvatuksen alhaisissa runkoluvuissa. Vrt. Metka-tuki joka ohjaa runkolukuja!

    Metsien kasvattamiseen nykyistä tiheämpänä suhtaudun varauksellisesti. Vähemmän riskialtista on ehkä jatkaa kiertoaikoja: ei tehdä päätehakkuita ennen aikojaan, jos puuston kasvu on edelleen hyvä.

    Jovain Jovain 1.1.2025, 11:22

    Tuolla edellä. ”Tuetusta tappiollisesta toiminnasta”. Ettei vaan ollut metsänhoidon ja korjuun kalleudesta, nekin ovat metsäpoliittisia tavotteita. Tai muutamasta kehityskelpoisesta taimesta? Sulun aikana oli metsien kokonaisvaltaisesta ohjauksesta.  Tai, ”Jos pystystä saa saman kuin tienvarteen ajetulla miksi pohtia asiaa”?  Ei kuitenkaan meittin metsästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2025, 11:27

    Metsälakiuudistuksen taustoja. Ihan pätevät perustelut tänäkin päivänä sovellettaviksi.

    Juha Ojala, Matti Mäkelä. (2013). Metsälakia uudistamalla lisätään metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia ja vastataan toimintaympäristön muutoksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6033.

    Perkolle hyvä kuvaus prosessimalleista ja linkkejä.

    Mäkelä A. (1997). Puun laadun kehittymisen ennustaminen elintoimintoihin perustuvilla malleilla. Metsätieteen aikakauskirja 1997/1: 94-98. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6362.

    mehtäukko 1.1.2025, 12:15

    Eikö asia ole niinkin, että kun ” ei meittin metsästä” väittää ja vaatii utopistista erikoiskohtelua kaikenlaiseen työskentelyynsä, ne on humoristisesti helppo ohittaakin… Paksu pajunköysi ei kelpaa kellekään.

    Perko 1.1.2025, 12:39

    A J  kiitos noista viitteistä. Olin ne jo  selannut ja  olen guugel -lettanut monella tapaa mutta sitä juttua jossa olisi mitattu  niin  satu ja onkija ilmoittaa ettei löydy. No se onkin  hyvä, olen  ennen  tutkimattoman  kimpussa.   Oikeilla  tiheyksillä  on mahdollista  moninkertaistaa  kasvu  kun koko tuleva energia saadaan mahdollisimman tarkasti käyttöön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2025, 13:03

    Mitä julkaisua et Perko löydä?

    Kasvun moninkertaistamiseen en usko: et saa lisättyä lehtivihreän määrää ilman runkoluvun alentamista ja nämä muutokset kumoavat toisensa. Tuotostutkijat kuten Kari Mielikäinen osaisivat vastata täsmällisemmin; laita kysymys asiasta Metsälehden lukijakysymyksiin?

    Perko 1.1.2025, 13:32

    AJ . Hyvä kun et usko. Siihen se  on tökännyt ennekin .  Väitteillesi  on ratkaisu  tietty energiaan eksponentillinen laki  ja  trigonometriset pinta-alan  lait.  Niistä propsinkasvattajilla tampatessa ei  ole ollut hajuakaan.   Paljon on selityksiä joissa  kuvitellaan  ja uskotaan.

    Köpsä 1.1.2025, 13:58

    Minusta kasvuun vaikuttaa merkittävästi maapohjan lämpötila. Kun on hyvin harvennettu metsä ja vielä ilman aluskasvustoa on silloin kasvu parhaimmillaan. Karikettahan meillä on ja lämpö lisää sen hajoamista ja sitä kautta lisää ravinnetta. On tiettävästi kulotettu päätehakkuuta lähestyvän männikön alusta, jolloin on saatu eristävä sammalkerros poistettua ja näin parannettu maapohjan lämpötilaa. Mielestäni jatkuvassa kasvatuksessa yksi heikoimmista lenkeistä on maapohjan kylmyys ja sitä kautta köyhempi maapohja.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 446)
1 2 3 … 10 11 12 … 43 44 45