› Keskustelut › Metsänhoito › Tehokasvatus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 63)
1 2 3 … 5 6 7

  • Tehokasvatus

    Lähetetty: 7.2.2025, 20:26

    Nyt ollaan keskusteltu todella paljon jk:sta, eli välillä muuta.

    Mites muilla puuston tehokasvatus  (missä yritetään nopeasti saada puusto päätehakkuukuntoon  ?

    Kertokaa mielellään esimerkkejä  onnistuneista kuusikoista, männiköistä jne.

    Itsellä parhaimpia onnistumisia:  kuusikon päätehakkuu 45v ja yhteensä 550 mottia, luontaisen  haavikon päätehakkuu 35v, yli 350 mottia.

     

     

     

    Tekijä
    Kuusiuskova
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 10.2.2025, 22:12

    Se on Gla selvää, että nelosessa muutokset eivät enää ole nopeita. Nopeaa muutos on nuorissa puustoissa ja hyppäykset ovat kun saadaan ensimmäinen kuitu, seuraava hyppäys ensimmäisessä tukissa ja seuraava toisessa tukissa jne. eli käyrä on monipolvinen.

    Ennen kun metsiä ostettiin, niin tämän suhteellisen tuoton hyödyntäminen ja ymmärtäminen oli ratkaisevan tärkeässä roolissa. Ilman sitä metsät olisivat jääneet tyhjätaskuilta ostamatta, varsinkin silloisessa ympäristössä, jossa korkokanta oli huomattavan korkea.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 10:23

    Metsät ja raha -seminaari. Timo Kujala kertoo korkokannan, puustopääoman ja kassavirran yhteydestä: jos lasketaan hakkuut kohtuullisella noin 3 prosentin korolla, puustopääoma säilyy tai kasvaa ja kassavirta säilyy. Jos tuottotavoite on vaikka 4, puustopääoma alenee sanoin kassavirta. Kujala ei ole laskenut puustopääoman tuottoa vaan on keskittynyt puuston määrän kasvattamiseen. JussiLeppänen: liian korkea korko johtaa tappioihin, koska puustopääomaa ei voida silloin käyttää optimaalisesti; rakkain tunnusluku: euroa per hehtaari. Kujala: arvokasvuprosentti on suurimmillaan koossa 23 – 32 senttiä eli ei kannata hakata 25 sentin koossa. Mikael Beck: mikä on puun hinnan ennuste, vaikuttaa päätehakkuun ajankohtaan; keskimääräinen tuotto on 3-4 prosenttia.

    Metsänkasvatusmalleista. Timo: sekä jatkuva että jaksollinen, mutta yläharvennusta tehdään niin kauan kuin metsä uudistuu, Mikael: sekä jatkuva että jaksollinen malli, Jussi: poliittista painetta on jk:lle, mutta metsän lähtötilanne ja uudistuskulut vaikuttavat; rahoituskustannus ratkaisee ja se on metsän ostoon käytetyn lainan korko.

    Asiaa olisi ollut pitempäänkin paneeliin, mutta sellainen kuva jäi että herrat eivät tekisi jatkuvaa kasvatusta metsälain lakirajoilla vaan paljon korkeammilla puustopääoman tasoilla. Haittaisiko siis ketään jos lakirajaa nostettaisiin? Tämä ei tietenkään poista riskejä siirtymävaiheesta. Kujalan mukaan jk-systeemiin ei pääse tasaikäisistä jaksollisista metsistä muuten kuin avohakkuun kautta. Tämä on hyvä yleisvinkki, joskin poikkeuksiakin voi löytyä.

    mehtäukko 11.2.2025, 10:26

    ”..Ennen kun metsiä ostettiin, niin tämän suhteellisen tuoton hyödyntäminen ja ymmärtäminen oli ratkaisevan tärkeässä roolissa. Ilman sitä metsät olisivat jääneet tyhjätaskuilta ostamatta..”

    No, julkaistujen lehtitietojen perusteella kun muuta roinaa muutetaan isossa mitassa rahaksi ja joka on kiireellä sijoitettava syntyneessä vero-ikkunassa metsiin, tyhjätaskuihin vertaaminen suhteellisen tuoton ymmärtämisen yhteydessä on absurdia.

    R.Ranta R.Ranta 11.2.2025, 10:30

    Nämä on monitahoisia ongelmia ja vaikuttavia, omistajakohtaisiakin, tekijöitä on runsaasti. Siksi yhtä totuutta ei ole olemassakaan. Kukin toimii omista lähtökohdistaan.

    Panu Panu 11.2.2025, 10:34

    Hyvä kiteytys Anneli, kiitos. Mielenkiintoista kuulla, että nyt kun Kujala on jatkuvaa kasvatusta harjoittanut 20+ vuotta niin alkaa ääni kellossa muuttumaan ja jaksollinen on palannut keinovalikoimaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 10:40

    Ja vielä tuo että on huomattu siirtymävaiheen olevan vaikea. On opittu.

    pihkatappi pihkatappi 11.2.2025, 10:44

    Voi olla monta muuttujaa. Jos pitäisi miettiä tuhannen hehtaarin uudistamista, resurssien kanssa voi olla toisenlaiset haasteet. Firmojen metsissä tuo jatkuvakasvatus on keinovalikoimassa.

    mehtäukko 11.2.2025, 10:59

    ”..Kukin toimii omista lähtökohdistaan..”- kyllä toimii, mutta kun iso osa on repinyt raakalla työllään puilla ja pinoilla välirahat lisäpalstoihin, suhteellisen tuoton ymmärtämättömyyden arvuuttelu on absurdia.

    Rukopiikki 11.2.2025, 11:41

    Kuviotietoihin merkitään uudistamistapa: esim muokkauksen tyyppi ja päivämäärä, istutuksen päivämäärä, taimien koko, siemenviljelyksen numero jne erityistiedot.

    Gla Gla 11.2.2025, 13:49

    Kiitos tosiaan Anneli näistä tiivistyksistä.

    ”JussiLeppänen: liian korkea korko johtaa tappioihin, koska puustopääomaa ei voida silloin käyttää optimaalisesti

    Timo: sekä jatkuva että jaksollinen, mutta yläharvennusta tehdään niin kauan kuin metsä uudistuu

    Jussi: poliittista painetta on jk:lle, mutta metsän lähtötilanne ja uudistuskulut vaikuttavat

    Kujalan mukaan jk-systeemiin ei pääse tasaikäisistä jaksollisista metsistä muuten kuin avohakkuun kautta.”

    Kaverit ovat lukeneet Metsälehden keskustelupalstaa ja kulkeneet silmät auki metsässä. Erityisen hienoa on se, että puhutaan jk:n sijaan yläharvennuksesta (ja ehkä poimintahakkuusta) ja tunnustetaan, että jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen. Miten pitkä prosessi tämän perusasian hoksaamiseen tarvittiinkaan.

     

     

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 63)
1 2 3 … 5 6 7