Keskustelut Metsänhoito Tehokasvatus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 63)
  • Tehokasvatus

    Nyt ollaan keskusteltu todella paljon jk:sta, eli välillä muuta.

    Mites muilla puuston tehokasvatus  (missä yritetään nopeasti saada puusto päätehakkuukuntoon  ?

    Kertokaa mielellään esimerkkejä  onnistuneista kuusikoista, männiköistä jne.

    Itsellä parhaimpia onnistumisia:  kuusikon päätehakkuu 45v ja yhteensä 550 mottia, luontaisen  haavikon päätehakkuu 35v, yli 350 mottia.

     

     

     

  • R.Ranta R.Ranta

    Joskus tuntuu, että metsänomistajat eivät juurikaan ole kiinnostuneita puun kuutiokasvun ja arvon kehityksestä  puun iän funktiona. Euroina ja kuutioina vuodessa ja varsinkaan tärkeästä suhteellisesta tuotosta, rungon kuutiosisältöön ja arvoon verrattuna. Suhteellinen tuotto laskee voimakkaasti puun ikääntyessä, joka on huomattava taloudellinen tekijä, jonka huomiotta jättäminen ei ole taloudellisessa mielessä viisasta.

    Jos näistä kysymyksistä ei ole kiinnostunut, niin on aivan turha käydä keskustelua yläharvennuksista.

    Rukopiikki

    Nyt on kuitupuulla niin hintaa, että yläharvennuksen sijaan kannattaa lyödä kaikki pinoon, Varsinkin pohjoisessa tukkiprosentti jää parhaimmillaankin niin paljon pienemmäksi kuin etelässä. Alempi puusto on oksiltaan niin paljon valtapuita heikompaa, että niitä saa kauan lihotella jos sille tielle lähtee.

    Gla Gla

    ”Suhteellinen tuotto laskee voimakkaasti puun ikääntyessä,”

    Piirtelin joskus käyriä ennustamastani suhteellisesta tuotosta. Aika loivaa lasku oli. Joten aikaikkuna kl 04 puuston päätehakkuulle on aika väljä. Tietysti arviointia vaikeuttaa juurikääpä ja kirjanpainajat.

    Jos verrataan kl 02 ja 03 arvokasvua, silloin lasku 04:ssa on jyrkempää. Mutta en vertaa niihin lukuihin.

     

    Kokenut kaiken tietää

    Kiitos paljon, juha.m.leppänen. Vielä kun taimien toimittajat tietäisivät, mitä ovat myymässä, ja tavara olisi tuoretta, ja karate-käsittely oikeasti tehty kunnolla.

    Kokenut kaiken tietää

    Jos katsoo pelkästään suhteellista tuottoa, raha ei koskaan kasva metsässä. Jos on tarve ostaa vaikka sadan tonnin uusi sähköauto, sen verran rahaa kasvaa helpommin 70 vuotiaassa terveessä tukkikuusikossa, kuin 10 vuotiaassa haavikossa. Suhteellinen kasvu toki on jälkimmäisessä kymmenkertainen, mutta niillä prosenteilla ei autokaupassakaan makseta.

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen

    Metsänviljelyssä käytettävä taimimateriaali on Suomessa pääsääntöisesti laadukasta ja varsinkin tunnetut taimituottajat panostavat laatuun jatkuvasti. 99 % tapauksista, joissa taimimateriaalissa on ollut huomauttamista istutushetkellä, virheet on tehty sen jälkeen kun taimet ovat lähteneet taimitarhalta. Käytännössä näin on 100 % tapauksista, mutta kun aina on olemassa joku tapaus, jossa virhe on tehty taimitarhalla, niin sanotaan siksi 99 %. Isoimmat virheet tehdään taimien säilytyksessä ennen istuttamista. Taimilaatikot saattavat esimerkiksi seistä lavoilla viikkoja auringossa muoviin käärittyinä, tätä saa todistaa joka kevät. Tai sitten laatikot on kyllä purettu lavoilta, mutta niitä saatetaan säilyttää täysin auringon alla, ilman että pahvilaatikoiden tuuletusaukkoja on avattu. Valitettavasti näitä virheellisiä säilyttämisiä tulee vastaan vuodesta toiseen, vaikka asiassa ovat eri metsäalan toimijat koettaneet pitää esillä oikeita toimintatapoja.

    Nostokoukku

    Juha on täysin oikeassa. Toki tarhalta saattaa taimiin tulla mukaan joku tauti, joka paljastuu vasta muutaman viikon muhimisen jälkeen. Mutta yleensä, tuossa 99%:ssä tapauksista, taimien vikaantumiseen löytyy syy sen jälkeisistä toimista kun taimirekka on pudottanut taimet välivarastoon.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suhteellinen tuotto laskee voimakkaasti puun ikääntyessä, joka on huomattava taloudellinen tekijä, jonka huomiotta jättäminen ei ole taloudellisessa mielessä viisasta.

    Tämä määrittelee paljon myös minun metsätaloutta. Jos raha tuottaa paremmin muualla, niin metsä nurin.

    Kokenut kaiken tietää

    Ylläoleva varmasti pitää paikkansa. Minulla on käynyt niin, että välivarastolta on tyrkytetty maksasammaleella yhteen kasvaneita taimia tai siellä talvehtineita edelliseltä istutuskaudelta jääneitä. Sekä päiväysvanhoja. Tuoreimmat, pakastetut, jalostetuimmat , eli tehokkaimmin istutettavat ja kasvuisimmat varmaan menevät helpommin firman urakalla istuttaville. Vähän silti on istutuksen jälkeen kuollut, niissäkin pääsääntöinen kuolinsyy on ollut tukkimiehentäi, torjuntakäsittely ei ilmeisesti ole tehonnut, ja kun olen pyrkinyt mahdollisimman nopeaan uudistusketjuun, niin täipaine on ollut jonkinnäköinen. Pahimmassa tapauksessa puolet taimista menehtyi, mieluummin suosin täysillä istutusmäärillä istutusta, silloin on pieni pelivara tuhoillekin . Toki taimien hinta on kuusella ja erityisesti koivulla jo sen verran kova, että vaikka itsekin istuttaa, ei niitä ylimääräisiä kannata laittaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Mäntyä en istuta enään ollenkaan, kun on sattunut aina niin huonot taimet. Kuolleet kesän aikana lähes kaikki. Mänty kylvämällä + siemenpuut. Kuusen taimet ovat olleet hyviä ja lähteneet hyvin kasvuun.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 63)