Keskustelut Metsänhoito Tehokasvatus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 63)
  • Tehokasvatus

    Nyt ollaan keskusteltu todella paljon jk:sta, eli välillä muuta.

    Mites muilla puuston tehokasvatus  (missä yritetään nopeasti saada puusto päätehakkuukuntoon  ?

    Kertokaa mielellään esimerkkejä  onnistuneista kuusikoista, männiköistä jne.

    Itsellä parhaimpia onnistumisia:  kuusikon päätehakkuu 45v ja yhteensä 550 mottia, luontaisen  haavikon päätehakkuu 35v, yli 350 mottia.

     

     

     

  • Perko

    Taviotteen saavuttaa  kun on  selvittänyt itselleen;  kuutiot vai rahat  per aika  niin  siihen tekee sapluunan johon pyrkii.   J.  Laasasenahon taulukosta selviää  kokojakaumat joita tulee olla kasvussa,  että tietty myyntirytmi voidaan toteuttaa ja valo on koko-oksistoon riittävä.   Nopea kasvu tarvitsee  myyntiin  yli  arvokasvun  olevia  runkoja vain tietyn verran jotta sijoitus ei ole liika suuri  ja € tuottavuus putoaisi.   Luke varmaan voi  toista saman josta  Pukkala  on myös ohimennen maininnut.    Huonoa puustoa  ei tule  olla kasvatuksessa paitsi loppuunmyynnissä sillä on  vähän  merkitystä!

    R.Ranta R.Ranta

    Juuri näin minullakin Rukopiikki täällä 4 ha:n merenrantapalstallani, jossa vietän aikaani.

    Rukopiikki

    Eikait se ole palstan koosta kiinni mitä tykkää metsässä tehdä.

    R.Ranta R.Ranta

    Ei minustakaan. Kukin tavallaan ja hyvä niin.

    Nostokoukku

    Valtion mailla olen seurannut muutamaa yläharvennusta. Huikein kasvuryntäys oli eräällä rämeturvekankaalla. Talvella tehtiin reipas yläharvennus, seuraavana talvena sama kuvio meni aukeaksi. Kasvu on täytynyt olla yhden kasvukauden aikana hurjaa. Todellista tehokasvatusta.

    Visakallo Visakallo

    Onko Nostokoukku tilanne valtion mailla todellakin mennyt jo tuohon pisteeseen? Ymmärtää paremmin, jos yksityinen metsänomistaja rahapulassaan tai  pelkkää kokemattomuuttaan ja hyväuskoisuttaan sortua tuollaisiin yläharvennuksiin, mutta valtion taholta sitä voi jo pitää edesvastuuttomana.

    Nostokoukku

    En tiedä johtuiko rahapulasta vai mistä, mutta noin vain kävi. Yläharvennetun kuvion viereen tuli kivennäismaalle avohakkuu ja tuo juuri yläharvennettu kuvio meni siinä samalla. Suurmetsätaloutta……suurmetsätaloutta….

    mehtäukko

    Professori E Tomppo toteaa, että jatkuva poimintahakkuu laskee metsikön kasvua 20-30 % jos sitä jatketaan pitkän aikaa. Jaksollisessa avoin vaihe jää lyhyeksi.

    Reijo Rautio kikkailee näsäviisaasti prosenteillaan ja taloussanan määrittelyllä. Aiemmissa esittelyissäänkin tehnyt kuin kaksoset: väistää kysymykset. Nyt kun esität ilman mitään taustoja ja perusteluja ”teetetin ensimmäisen poimintahakkuun eli jk:n hakkuun” , olisi korkea aika edes prof. Tompon lausuntoon viitaten kertoa lukijoille perustelusi.

    Mikä se mahtaa olla?

    Gla Gla

    Mistä nämä Raution ja Tompon kommentit löytyvät? Toisaalta Reiman poimintahakkuuseen liittyen ne eivät ole kiinnostavia. Yksi poimintahakkuu voi olla paras ratkaisu kuvion käsittelyyn. Itsellänikin on erirakenteista puustoa, jossa on tarve yläharvenukselle tai poimintahakkuulle. Hyvä tapa hyödyntää luontaista materiaalia ja myrkkyä tehokasvatuksen vastustajille.

    Sulli

    2000-luvulla on maahan mennyt pelkästään ruotsalaisia kuusia. Alkuun kun ei muuta saanut mutta ovat osoittautuneet oikein hyviksi. Lähtee hyvin, tulee tasalaatuisia taimikoita. Silmään näyttää että kasvavat lyhyempää oksaa, ei mene niin äkkiä tukkoon. Mitä mahtaa tulevina vuosikymmeninä tapahtua kun ruotsalainen hienostoperimä alkaa sekaantua suomalaiseen …

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 63)