Keskustelut Metsänhoito Tehokasvatus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 63)
  • Tehokasvatus

    Nyt ollaan keskusteltu todella paljon jk:sta, eli välillä muuta.

    Mites muilla puuston tehokasvatus  (missä yritetään nopeasti saada puusto päätehakkuukuntoon  ?

    Kertokaa mielellään esimerkkejä  onnistuneista kuusikoista, männiköistä jne.

    Itsellä parhaimpia onnistumisia:  kuusikon päätehakkuu 45v ja yhteensä 550 mottia, luontaisen  haavikon päätehakkuu 35v, yli 350 mottia.

     

     

     

  • mehtäukko

    Professori E Tomppo toteaa, että jatkuva poimintahakkuu laskee metsikön kasvua 20-30 % jos sitä jatketaan pitkän aikaa. Jaksollisessa avoin vaihe jää lyhyeksi.

    Reijo Rautio kikkailee näsäviisaasti prosenteillaan ja taloussanan määrittelyllä. Aiemmissa esittelyissäänkin tehnyt kuin kaksoset: väistää kysymykset. Nyt kun esität ilman mitään taustoja ja perusteluja ”teetetin ensimmäisen poimintahakkuun eli jk:n hakkuun” , olisi korkea aika edes prof. Tompon lausuntoon viitaten kertoa lukijoille perustelusi.

    käpysonni käpysonni

    Olen ollut siinä luulossa että kaikki taimet on nykyään niitä kehuttuja jalostettuja taimia, ilmeisesti olen ollut väärässä.

    Viimeisimmässä istutusurakassa (kuusi)  ihmetytti tolkuton tuplataimien määrä, oli  siis paljon paakkuja joissa oli kaksi tainta yhdessä paakussa, niitä joutui siinä katkomaan ja se hidasti istutusta. Välillä tuntui että joka kymmenennessä paakussa oli kaksi tainta.

     

     

    Kokenut kaiken tietää

    Itse olen tuplataimet repäissyt irti toisistaan, ja istuttanut parhaisiin paikkoihin, joissa kuivumisesta ole vaaraa. Vähän olen pienimpiä taimia koittanut laittaa puhtaisiin korkeisiin mättäisiin, joissa muu kasvillisuus heti uhkaa, ja joissa ei välttämättä ole kosteutta niin paljoa. Isoimmat taimet sitten rehevimpiin paikkoihin, joissa kasvillisuus uhkaa, ja kosteutta piisaa. Vähän hidastaa istutusta, mutta hyvät kokemukset muuten. Oletteko havainneet eroja kasvussa 1 ja 2 vuotiaiden taimien kasvussa kuusella, ja istutatteko männyt pikkuisilla pikkolo- taimilla vai normaaleilla? Millaisia kokemuksia?

    Gla Gla

    RR: ”Tällä viikolla moto teki metsissäni ensimmäisen poimintahakkuun eli jk:n hakkuun. Pieni vajaan parin hehtaarin kuvio, promillen luokkaa.”

    Kiertoaikaan sopii poimintahakkuukin. Ei se tee metsästä jk:ta. Itsekin olet sanonut, että joka kerta tehdään se, mikä kulloinkin on parasta. Täyttää hyvin talousmetsän kriteerit.

     

    Gla Gla

    Kkt: ”Oletteko havainneet eroja kasvussa 1 ja 2 vuotiaiden taimien kasvussa kuusella…”

    Olen huomannut, että istutuskesän kosteus vaikuttaa enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia. Sopivasti kosteutta, jolloin taimien kasvu on hurjaa. Kuivana kesänä jättipaakunkin kasvu muistuttaa enemmän juromista. Todella vaikea on siis erottaa taimen ominaisuuksien vaikutus muista muuttujista ilman tarkkaa mittausta ja sellaista varmaan harva tekee tai on edes mahdollisuuksia vähänkään isommassa mittakaavassa.

    R.Ranta R.Ranta

    Gla: ”Itsekin olet sanonut, että joka kerta tehdään se, mikä kulloinkin on parasta.”

    Tästä olemme täsmälleen samaa mieltä. Tähän minäkin pyrin parhaan ymmärrykseni mukaan aika lavealla pensselillä maalaten haastavan pinta-alan takia.

    Tuo jatkuva sana on tietysti kirjaimellisesti ottaen täysin harhaanjohtava ja toisaalta niinkin voisi tulkita, että jatkuvia ovat kaikki muut paitsi avohakkuut. Itse en näe mitään mieltä tuolla sanalla päätäni vaivata. Aika muuttuu, omistajat vaihtuvat eikä meillä ole harmainta aavistusta pitkälle tulevaisuuteen.

    Omistajan pitää minusta olla isäntä omistamissaan metsissä ja kertoa miten toimitaan. Ensiharvennuksissa on motomiehille (jotka pienellä liksalla tekevät haastavaa ja erittäin vaativaa työtä ja jota arvostan tavattomasti.) helppo antaa käsityksensä, miten toivoo hakkuun suoritettavan. Oleellinen kysymys mm. on, että puiden tasaisesta jakautumasta riippumatta, kasvamaan jäisi hyvänlaatuisia runkoja.

    Mutta, mutta, mutta….. minkälaisen ohjeen annat yläharvennuksista, joita yleisesti haluat myöhempien harvennusten olevan? Se kun vaatisi jo aika haasteellisten  taloudellisten kysymysten ymmärtämistä. Siinä kun vaikuttavina tekijöinä ovat tukin ja kuidun hintaero, korkokanta jne.

    Rukopiikki

    Huono kokemus yläharvennuksesta vanhassa männikössä. Näyttää siltä että jätetyt puut eivät saavuta koskaan poistettujen puiden pituutta ja kasvua.

    R.Ranta R.Ranta

    Jos Rukopiikki tavoitteeni olisi puuntuotos, eli määrän maksimoiminen, niin minäkää en tekisi yläharvennuksia. Mutta kun se ei ole tavoitteeni vaan taloudellinen kannttavuus. Jos näiden eroa ei kykene mieltämään, niin keskustelu aiheesta on mieltä vailla. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yläharvennukseen tarvittaisiin Tapiolta jotain sapluunaa ellei ole ohjeissa jo olemassa? Millainen metsikkö on jäätävä jäljelle, jotta yläharvennus on parempi kuin alaharvennus ja onko jäävän puuston määrä näissä erilainen? Osviitta täytyy olla yksinkertainen sapluuna, tyyliin luston paksuus, pohjapinta-ala ja latvuksen pituus eri puulajeilla. Ei metsänomistajilta voida edellyttää sen monimutkaisempia.

    Voihan sitä laskea mutta vaikuttaisi mututuntumalla siltä että yläharvennus kannattaa aina tehdä, jos poistuma on riittävä. Edellyttäen että määrä, kasvu ja laatu jäävässäkin puustossa on hyvä. Jos yläharvennuksen jälkeen jäävä puusto on huonoa, sitten alaharvennus. Jos epäröit, tee alaharvennus.

    Rukopiikki

    Itsellä ei ole tarkoitus maksimoida taloudellista kannattavuutta eikä puuntuotosta. Metsät ovat jokapäiväinen elinpiiri vähän niinkuin olohuone, joissa tehdään mikä parhaalta tuntuu.

    Olen käsittänyt että valtion malli missä voimakkaat harvennukset ja nuorena kaikki nurin maksimoi kannattavuutta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 63)