Keskustelut Metsänhoito Tehokasvatus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 63)
  • Tehokasvatus

    Nyt ollaan keskusteltu todella paljon jk:sta, eli välillä muuta.

    Mites muilla puuston tehokasvatus  (missä yritetään nopeasti saada puusto päätehakkuukuntoon  ?

    Kertokaa mielellään esimerkkejä  onnistuneista kuusikoista, männiköistä jne.

    Itsellä parhaimpia onnistumisia:  kuusikon päätehakkuu 45v ja yhteensä 550 mottia, luontaisen  haavikon päätehakkuu 35v, yli 350 mottia.

     

     

     

  • Visakallo Visakallo

    Määriteltäisiinkö ensin se käsite ”tehokasvatus”? Itse hieman vierastan sitä sanaa, koska sen taisivat lanseerata ensimmäisen kerran  jotkut 1960 -luvun loppupuolen taistolais-taustaiset parta-radikaalit. Minun suuhuni sopisi paremmin vaikkapa ”hoitokasvatus”, sillä eihän puiden hyvä kasvu tarvitse paljoakaan muuta kuin oikean puulajin oikealle maapohjalle ja oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet, joihin sisältyy luonnollisena osana myös vesitaloudesta ja maapohjan ravinnetasapainosta huolehtiminen.

    jees h-valta

    Kuusiuskovan aloituksen tehokasvatus kyllä sopii haapaviljelyn termiksi. Senverta hyvää kasvu on. Tehoa merkitsee nopea päätehakkuu eli 20-30 vuotta, ihan oman maun mukkaan. 250-350 mottia/ha tuossa ajassa kyllä krapistelee kuusiuskontoa kummasti. Siksi Visa varmaan sitä termiä vieroksuukin.

    Visakallo Visakallo

    En Jesse vieroksu sen takia, onhan minulla itsellänikin aina ollut myös haapoja kasvamassa. Eihän nuo mainitsemasi mottimäärät pelkästään haapoihin rajoitu, koivulla ja kuusella pääsee samoihin mottilukuihin samassa ajassa, kun on vain sopiva maapohja. 13 M3/ha/v on meillä ollut toteutuma jo useamassa kohteessa.

    Gla Gla

    Tehokasvatus tai tehometsätalous on tosiaan luotu negatiiviseksi käsitteeksi, jossa kaikki tehdään luonnosta välittämättä. Ihan tavallisesta jaksollisesta kasvatuksesta on siis kyse. Tälle vaihtoehdot ovat jotain muuta kuin talousmetsiä, koska kannattavuuteen eli talous-sanan oikeutettuun käyttöön ei muuten ole mahdollisuutta.

    Se politiikasta. Minulla ei ole luotettavaa dataa päätehakatuista puustoista, että saisi kiertoajan tuotoksen selville. Mutta tällä hetkellä metsäsuunnitelman mukaan kaksijaksoisen kuvion kasvu on 19 m3/ha. Toki huonojakin kuvioita on hoidosta huolimatta. Koivu on tarkka kasvupaikkatyypistä. Tiivis savimaa on vaikea paikka.

     

     

    Rane2

    Jopa Petkeleskin kehui tehneensä taimikonhoitoa ja metsänlannoitusta.Ehkä metsänhoito on tulossa taas muotiin kun jk-hörhötys on kevyeksi havaittu?

    Gla Gla

    Yhtä sitkeä kuin venäläinen armeija on tässä yhteiskunnassa puuhastelun ja tekemättömyyden ylistäminen. Velkahanojen sulkeutuminen olisi ehkä ainoa keino palata perusasioiden ääreen.

    mehtäukko

    Kun asioista keskustellaan, onhan siinä tietyt linjat pidettävä.

    Maanmuokkaus ja vesitalous ensin kuntoon.Puusukupolven perustaminen on nurinkurista, jos vuosien viivyttelyllä ensin heinikko ja vesakko valtaa alat. (jk:n haaveilu) Tai jos perustettu taimikko unohdetaan ryönän ja roskapuun alle. Puuston kasvatus menee hakoteille, jos boorin puutoksesta kärsivä kuusikko ei saa ajoissa lannoitettaan, tai latvustot ja laatu pilaantuvat harvennusten puuttuessa…  Eikä nämä tarvitse olla mitään tehotaloutta vaan järjestelmällistä ja tietoista menettelyä. Sato kypsyy painollaan ja silloin sitä on korjattava.

    Kokenut kaiken tietää

    Tehokasvatukseen liittyen, jalostetuilla taimilla kehutaan saatavan reilusti kasvunlisää. Lähes puolet kuusen taimikoista olen kuitenkin joutunut istuttamaan ” siemenlähde tunnettu” taimilla, eli ovat ilmeisesti metsistä kerättyä. Viime vuosina olen kyllä saanut jo ” alustavasti testattu” taimiainesta, varmaan johtuen hyvistä siemenvuosista, sekä männyn ja koivun istutusten lisääntymisestä. Vasta -23 sain ensimmäiset ” testattu” taimet, niitäkin vain muutaman laatikon. Aina olen jalostettuja pyytänyt, nyttemmin suorastaan vaatinut. Taitaa jalostetuimmat helposti tulla istutetuksi firmojen omiin metsiin, jos kaikille ei piisaa. Ja noista jalostusasteista ja niiden merkinnöistä ei tahdo toimittavilla organisaatioillakaan aina olla tietoa. Kasvuisimmilla kuusilla on kyllä paikoitellen ollut aika paljon latvan vaihtoja, ja hallanarkuutta.

    R.Ranta R.Ranta

    Gla ”  Tehokasvatus. Ihan tavallisesta jaksollisesta kasvatuksesta on siis kyse. Tälle vaihtoehdot ovat jotain muuta kuin talousmetsiä, koska kannattavuuteen eli talous-sanan oikeutettuun käyttöön ei muuten ole mahdollisuutta.

    Ongelmia on vain tuottanut ja tuottaa tässä yhteydessä ja täälläkin keskusteluissa tuon talous-sanan määrittely. Esimerkiksi kun toinen näkee, että korko on merkityksetön tässä yhteydessä ja toiselle se näyttäytyy ratkaisevassa roolissa.

    Olin lukevinani, että metsää.fi palveluunkin on tulossa myös jk;n suosituksia. Talouteen ei kuulemma tällä kannanotolla oteta kantaa, joka osaltaan kuvastaa tuon talous-sana ongelmallisuutta. Se on melkein yhtä haasteellista kuin löytää osakemaailmasta tunnusluku, jonka mukaan olisi viisasta toimia.

    Tällä viikolla moto teki metsissäni ensimmäisen poimintahakkuun eli jk:n hakkuun. Pieni vajaan parin hehtaarin kuvio, promillen luokkaa.

    Panu Panu

    Itse en pyri päätehakkuuseen lyhimmässä mahdollisessa ajassa, koska se vaatisi niin paljon raivausta. Eli istutettaisiin jotain 1000/ha ja pidettäisiin tiheys siinä jatkuvalla raivauksella. Yksi harvennus, jossa puolet pois kun latvus on 80%. Männyllä täytyisi pitää vähän tiheämpänä aluksi.

    Tietysti tästä voisi myös 2-jaksoista yrttää kehitellä ja myöhemmät raivuut vähenisivät sillä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 63)