Omia kokemuksia lannoituksista, kuusi/sekametsiä en enää lannoita ollenkaan, tuntuu kasvavan muutenkin oikein hyvin, kuivankankaan männiköitä voisin lannoittaa mutta vain kerran kiertoajassa, 2-3 harvennuksen jälkeen heti keväällä kun lumet on sulaneet ei kesällä enää..

Lannoitus on ollut selmeästi tuottava investointi. Kesän lannoituskohteet on kuivahkon kankaan männiköitä, jotka on harvennettu vastottain, eli lannoituksella kasvatetaan tukkikokoluokan puusoa, lisäksi tämän vuoden lannoitusohjelmaan tuli 6 ha ojitettuja turvemaita BT- 4000 metsätuhkalla, jossa boori on mukana.

Vuosittain toistuva n.+ – 25 ha lannoituskustannus tasaa myönteisesti menovarauksia ja metsätuloja lopullisessa verotuksessa !

Meikäläinen tulkitsee että liian pieniä, sekä taloudellisessa että ekologisessa mielessä. Pari metsänhoitajaystävääni on sitä mieltä, että liikaa ja liian isoja – avohakkuu tuhoaa maiseman ja ekosysteemin. 

Meikäläisen havainnon mukaan isokaan avohakkuu ei sotke ekosysteemiä.  Jos 70 ha lasketaan isoksi.  Ovatko Anneli nuo ystäväsi noin rajoittuneita.   Itse pidän kyllä pienempiä ( 2-3 ha) parempina, koska, jos uudistuksessa on ongelmia, niin ne on helpompi korjata.  Pyrin sellaiseen systeemiin, että aukkoa laajennetaan muutaman vuoden välein tuollaisilla hakkuilla.  Tilanteesta kehkeytyy sellainen, että toisessa laidassa ollaan jo ensiharvennusvaiheessa kun toisessa vasta varhaisperataan.

Asiastakin.  Katselin kerran meidän n 50-vuotiasta kasvatuskuusikkoa ja se näytti vähän kärsivältä.  Levitettiin lannoitetta ja metsä silmin nähden virkistyi.  Kuusikon lannoitustarve on siis erilainen karummalla MT-pohjalla kuin OMT-pohjalla, jota minäkään en lannoittaisi.

ä

Tuota Tolopainen, haapamotin hinta päätehakkuussa on kyllä jotain muuta kuin 5 euroa. Harvennuksessa voi ollakin siihen suuntaan, jos on pieniläpimittainen kohde.

Aukkoasia on aika hankala, jos aukko matkii metsäpaloaluetta, niin nehän ovat olleet menneinä aikoina aika suuriakin.