Teetin alle kymmenen hehtaarin lentolannoituksen loppukasvatusasennossa oleviin kivennäismaan männiköihin. Olenko EU:n mukaan ilmasto-pahis, vaiko -hyvis?
Lähetin kuvia-osastoon kuvan kannosta, jossa näkyy oikein selvästi lannoituksen vaikutus. Ei sitä kuvaa siellä näy vielä. Lieneekö onnistunut kun ekaa kertaa kuvaa laitoin; kännykällä.
Tähän maailman menoon mennessä metsä on vielä kasvanut ilman keinollisia lannotteita tai myrkkyjä. Ainakin minulla. Ja toinen asian puolisko on ettemme tiedä kaikkia vaikutuksia metsäluontoon ja kolmanneksi seuraavalle polvelle tehtävänä hyötynä tavallaan hyödytön toimi. Neljänneksi valuma vesistöön on olemassa varsinkin lentolannoituksessa.
Jesse ei näemmä seuraavaan sukupolveen panosta. Johonkin ne tehdyt varaukset pitää käyttää tai sitten vaan maksaa veroa…
Viimeisin oma hanke oli reilu 70ha, ihan vaan varausten purkua. Rosvolaiva sitten nosti hinnat tappiin ja lopetti Rauta PK:n valmistuksen. Tuskimpa enää tarvitsee lannoittaa…
Metsän tuotantopohjaa voi luonnollisemminkin lannoittaa kuin keinollisilla. Esim. lehtipuukierto välillä joka antaa riittävää buustia seuraavaan havupuuerän kasvatukseen. Verotuksellisesti tietty kaikki pitää hyödyntää.
Ei lehtimetsävaihe mitään lannoitusta ole, vaikka maaperälle hyvää tekeekin.
Milloin luonnollisuudesta on tullut ykkösjuttu talousmetsässä? Onko luonnollista kasvattaa laboratoriossa luotua puulajia, viljellä ne keinollisin menetelmin ja koneellisesti muokattuun maahan, kenties jopa ojitettuun jne.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.