Kyllä oikeat hirsirakentajat, jotka eivä pyri matkimaan vanhojen hirsitalojen ”luonnonmukaisia” halkeamia ja rakoja, pyrkivät tekemään seinää, jossa ei olisi valtavia halkeamia.
Siksi on kehitetty myös halkeamajohde, joka sahataan hirren selkään. Eräs hirsitalojen -huviloiden rakentaja, joka tekee pyöröhirsistä paljonkin rakennuksia, kuorii ja antaa tapulissa kuivua hirsiensä. Sen jälkeen lajitellut hirret sorvataan ja niihin höylätään varaus, joka pyritään saamaan aina vastapuolelle halkeamaan nähden.
Varauksen oikeaoppinen tekeminen on jäänyt suurimmalta osalta ”veistäjiä” opettelematta. Jotkut sahaavat jopa kymmenen senttiä syvän varauskolon, jossa sahaukset kohtaavat toisensa. Siinä seinässä ei pidä ihmetellä, jos seinä painuukin yllättävän paljon.
oma kokemukseni mukaan pyöröhirsi joka on vuoltu perinteisesti hyvälaatuisesta mäntytyvitukista ei mitään sahausuria tarvitse mikäli varaus on tehty oikein johdeura selkäpuolella voi jopa lisätä halkeamista mikäli varaus on sahattu juuri tuolla tavalla kuin jätkän kirjoituksen lopussa käy ilmi
Muistan kun myö sahattiin varaukset niin luotiin hakasilla hirsi aina 45 asteen kulmaan ja sitten sahan kärkipyörällä ura sahattiin ja kovilla kierroksilla. Syvyyttä en osannut sanoa mutta ei se neljää – viitä senttiä syvempiä ollut. En tiedä menikö oikein kun kursseja ei käyty, mutta suorat seinät tulivat näinkin ja mökki on edelleen tukevasti pystyssä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.