› Keskustelut › Luonto › Täyttyvät järvet

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)
1 2 3 4

  • Täyttyvät järvet

    Lähetetty: 7.5.2024, 09:43

    Merkitty: 

    Täällä on keskusteltu mm. Jyväskylän Korttajärven sedimenttitutkimuksista ja järven sedimenteistä on tehty väitöskirjakin viime vuosina (Mia Tiljander). Järvestä on otettu sedimenttinäytteitä auna 11.6 m syvyyteen asti ja löydetty noin 9500 sedimenttikerrosta ts. päästy 9500 vuoden taakse. Tällöin järveen olisi tullut sedimenttiä vuodessa noin 1 cm, siis melko paljon. Ihmisen vaikutus näkyy vasta viime vuosisatoina paremmin. Järvet täyttyvät valumista, ilmalaskeumista ja järven omasta tuotannosta. Kyseessä on luonnollinen ilmiö jota emme voi poistaa kokonaan. Nopeammin madaltuvat rehevöityneet ja luonnostaan rehevät järvet, joissa oma kasvillisuus on runsasta.

    http://www.suoseura.fi/Alkuperainen/fin/loka2012/Valpola.pdf

     

     

     

    Tekijä
    Scientist
    Teema Luonto Luonto
  • Jovain 8.5.2024, 07:45

    Vesistöjen tila on parantunut ja vesistöjen kuormitus on vähentynyt. Tilanne on paljon parempi kuin edeltävinä vuosikymmeninä. Uusia turvesoita ei enää perusteta, metsäojitus on vähentynyt ja muut pilaavat vedet, kuten teollisuuden, taajamien ja maatalouden vedet ovat kotrollissa. Tilanne on paljon parempi edeltävään aikaan nähden ja se näkyy, hitaasti mutta kuitenkin vesistöjen tilassa. Mustaksi mennyt pienempi reittivesistö on palautumassa kirkkaaksi entiseen tilaansa tai teollisuuden ja yhteikuntavesien pilaama vesistö  on palautumassa entiselleen. Ainakin sisävesistöjen tila on palautumassa hyvään suuntaan ja saasteet kerrostuvat vesistöjen sedimentteihin.

    A.Jalkanen 8.5.2024, 08:17

    Kaksi parannuskohdetta kaipaa vielä huomioto: merellä Itämereen tuleva hajakuormitus (maa- ja metsätalous yhdessä) ja sisämaassa metsäojitetuilta turvemailta tuleva hajakuormitus.

    Suon ravinteet saadaan ilmeisesti kyllä napattua kasvillisuuteen mutta liukoinen humus on vaikea puhdistettava. Pitäisi keksiä sille suodatin – onko sellaista Pelle Pelotonta että keksisi? Tekoäly?

    Metsuri motokuski 8.5.2024, 09:41

    Meidän mökkipaikkakunnalle vielä perustivat turvesuon vuonna 2022 ja yrittivät aloittaa tuotantoa 2023. Tietenkin vedet ohjattiin läheiseen jokeen joka laskee Keiteleeseen. Se siitä vesistönsuojelusta.

    Miten jovaini pieni lampi joka on täyttynyt humuspaskalla voi muuttua takaisin kirkkaaksi vedeksi ?

    Visakallo 8.5.2024, 09:59

    Taajamien hulevedet ovat merkittävä vesistöjen likaaja, eikä asian suhteen olla kovin paljoa vieläkään tehty. Toinen erittäin merkittävä hulevesikuormittaja on vilkasliikenteiset tiet. Siellä kyllä pohjavedet suojataan, mutta todella laajojen pinta-alojen hulevedet päätyvät yleensä aivan sellaisinaan järviin. Voi vain kuvitella, mikä määrä kuluvan päällysteen, autonrenkaiden, polttoaineiden ja ihmisten autosta heittämien jätteiden muodostamasta saasteesta on vuosikymmenten mittaan siirtynyt järviin. Käynti valtatien hulevesiojalla avaa kenen tahansa silmät.

    Nostokoukku 8.5.2024, 10:22

    Helsinki on ainoa kaupunki, joka kippaa saastuneet aurauslumet mereen. Mm. Turku, Oulu ja Tukholma ovat toiminnan kieltäneet. Näissä kaupungeissa asiaan on löytynyt toisenlainen ratkaisu, Helsingissä ei. Asia on ollut vuosikausia apulaispormestari A. Sinnemäen ( vihr.) Vastuu-alueen hakusessa, mutta parempaa ratkaisua ei ole löytynyt. Yhtenä perusteluna on ollut Helsingin pyrkimys hiilineutraaliksi. Lumen kuljettaminen muualle aiheuttaisi liikennepäästöjä. Hiilikammossa voidaan näköjään unohtaa muut ympäristövaikutukset kokonaan, mennään ojasta allikkoon. Runsaslumisena talvena Helsingistä kertyy 300 000 kuorma-autolastillista aurauslunta.

    A.Jalkanen 8.5.2024, 11:01

    On tuo aika helevetinmoinen rekkaliikenne jos luku pitää paikkansa. Jos laskisi että puolet vuodesta menisi lumirekkoja niin se tekisi 2000 kuormaa päivässä talvikautena! 300000 per 300 pv tekee 1000 kuormaa, kertaa 2 tekee 2000 kuormaa joka talvipäivä.

    Nostokoukku 8.5.2024, 15:54

    Lukema on Hesarin uutisesta, jossa käsiteltiin Helsingin lumirallia. Luku tuntuu uskomattomalta, mutta pitänee paikkansa, kun lehteen oli painettu.

    Visakallo 8.5.2024, 16:07

    Kyllähän sitä lunta joudutaan todella paljon pois ajamaan, kun nykyiset kaupunkisuunnittelijat eivät enää halua, tai osaa jättää lumille pienintäkään säilytyspaikkaa. Jos jossain on vielä pienikin aukio, sen keskelle tilataan muutamalla sadallatuhannella eurolla veistos, joka ei esitä yhtään mitään. Olen nähnyt jopa uusia pientalo-alueita, joista kaikki lumet joudutaan ajamaan pois.

    Gla 8.5.2024, 17:05

    En tiedä, millainen rakenne Turussa lumenkaatopaikalla on, kerätäänkö saasteet talteen.  Paikka on savimaalla pienen Aurajokeen laskevan Vähäjoen rannalla, joten oletettavasti veteen liuennut lika valuu vesistöön. Vain sepeli ja muu isompi kiintoaines jää kentälle.

    Toisaalta hulevesiviemärien kautta kaupungin vedet mereen päätyy joka tapauksessa.

    Aikanaan yliopiston ympäristönsuojelun kurssilla kerrottiin, että puolet öljypäästöistä tulee onnettomuuksista, kuten tankkerien karille ajoista ja muista isommista päästöistä. Toinen puoli kertyy pienpäästöistä.

     

    puutuomas 8.5.2024, 22:33

    Jokainen luonnon vesistöön kaivettu, laskeva oja pitäisi tukkia viimeisen noin 5m matkalta sopivalla paikoillaan pysyvällä kiviaineksella. Paikasta ja virtaumasta riippuu millä. Joskus pelkkä hiekka riitäisi, toisinaan tarvitaan järeämpää ainesta. Alkaisi vedet kirkastumaan. Semmoinen laki olisi saatava kiireellisesti voimaan ja näihin patoihin salaojaputken laittajia pitäsi rangaista raskaimman jälkeen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)
1 2 3 4