Oma näköhavainto on että liettyminen näkyy lähinnä laskuojien lietesuistojen kasvamisena ja rantojen likaantumisena. Kauemmas järvien selälle päätyy todennäköisesti vähemmän mitään ja se on lähinnä samaa liettymistä kuin luontaisesti. Lietettä keräävät myös rantakaislikot, kortteikot ja kostepaikat.  Eikai turvesuot aluksi sen kummempia olleet kuin metsäojituksetkaan. Nykyvuosina turvesoiden vedet on olleet puhtaampia kuin metsäojista. Pintavalutuskentät ja pumppaukset jne. Metsäojitukset pahempia kun usein ohutturpeisilla savimailla jotka pahoja vyörymään ojiin.

Onpa syvä tuo Kyrösjärvi, kun vene ja hukkuneet löytyivät 30m syvyydestä.

Turvesoiden valumat ovat nykyään jo aika hyvin kunnossa Joo     Tänä keväänä seurasin puro joka tulee turvesuolta  ja menee järveen. Metrin lumi suli suolla aika nopeasti puro tulvi lumen aikaan kyllä siinä suuria laattoja oli turvetta mukana. Hyvin ne toimii normi valumalla pumppu poistaa suodattimen läpi vettä puroon. Mutta valtavia tulvia ne ei hallitse.

Kuinkahan laaja tulisi olla vesistön varren pintavalutuskenttä tai suojakaista, että saataisiin metsäojitusalueen valumavesien humukset napattua pääosin kiinni? Riippuu varmaan valuma-alueen laajuudesta. Kevättulva ei sinällään ole ajallisesti suuri osuus koko vuoden kierrosta, mutta vesimäärät ovat suuria.

Ei kevättulvat maa-ainesta huuhdo, kun maa on jäässä. Veden virtauskin on hidasta, kun se leviää isoille alueille. Tulvat tuovat rojua ja kortteita pelloille. Kevättulvat nopeuttavat roudan sulamista. Nyt on niin myöhäinen kevät, että viljelijöille tulee ongelmia kylvöjen kanssa.