Keskustelut Metsänhoito Tasokas Metsälehti Makasiini ja sen kesäliite…..

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
  • Tasokas Metsälehti Makasiini ja sen kesäliite…..

    Tuo tuli mieleen omalta kohdaltani eilen illan katsannolta joissa molemmissa näitä metsäalan talousajatuksia ja hyvän metsän uudistuksia käsiteltiin.
    Ainut joka kiinnitti huomion hiukan nega-puolelta oli Metsäkeskuksen tarkastajan kanssa suoritettu taimikon (lehtipuun istutusala) alkutarkastus. Siis juttu kyllä aivan hyvä mutta viranomaisen ”pilkunviilaus” kyllä kertoo paljon millaisesta metsämaailmasta tässä pikkuhiljaa ollaan vapautumassa.
    Kerrohan mielialoja esim. näistä metsätalouden kehittäjistä joista juttua monipuolisesti.

  • Kaataja

    No järveä tässä kaivataan….sen verran hikiset kelit…vaikka käväsin tossa äskettäin ”kuutamouinnilla”, niin seura ei olisi ollut pahitteeksi…

    Oiskohan sitä Pudasjärvellä vilposempaa vettä kun tämä meidän +24C…ei kauheasti virkistänyt!

    Gla

    Palstahistorian erään yksityiskohdan suhteen riemastuttavin asia liitteessä oli ilman muuta sivun 6 keskivaiheilla oleva erikoistutkija Timo Saksan maininta vuosikymmenet sonnalla lannoitetun peltomaan potentiaalista… ”kasvaa hyvin, jopa toistakymmentä kuutiometriä vuodessa.”

    Gla

    Jees: ”Kerrohan mielialoja esim. näistä metsätalouden kehittäjistä joista juttua monipuolisesti.”

    Vaikka elämme markkinataloudessa, jossa periaatteessa kaikki lain puitteissa tapahtuva toiminta on hyväksyttävää, silti liitteessä kuvattu kiinteistöbisneksen pyörittäminen nosti minullakin ristiriitaisia ajatuksia pintaan. Osansa antoi varmaan kaverin tapa esittää asiansa.

    Kyseenalaistaa en halua sitä, että ostaa hoitamattoman palstan, laittaa sen kuntoon ja myy pois. Artikkelissa kuitenkin annettiin minusta hiukan yksipuolinen kuva toiminnan merkityksestä ja rahan liikkumisesta. Jos ko. jalostaja ei tilaa olisi ostanut, joku muu sen olisi ostanut ja laittanut kuntoon. Tuskin kellään on varaa tai motiivia ostaa tila ja jättää se hoitamatta. Erona siis olisi ollut se, että tilaa ei lopuksi olisi pilkottu, vaan kaupalla olisi todennäköisesti pyritty kehittämään ostajan metsätilakokonaisuutta. Mahtaa nyt metsätilakoon ja rakenteen kehittämistä pohtiva työryhmä ilahtua tilojen pilkkomiseen tähtäävästä liiketoiminnasta.

    Toinen huomionarvoinen asia oli eri henkilöiden jossain määrin ristiriitaiset näkemykset kannattavasta toiminnasta. Yhdellä ei ole varaa tehdä itse, toinen näkee itse tekemisen kannattavuutta parantavana asiana. Toisaalta Kärkkäinen on jossain toisessa yhteydessä kyseenalaistanut tuottoprosentin maksimoinnin, tässä artikkelissa oli yksi maksimaalista tuottoprosenttia jahtaava puuntuottaja. Ja yhden mukaan metsän pitkäaikaisessa omistamisessa ei ole taloudellista järkeä, muut suunnittelevat toimintaansa varsin pitkäjänteisesti. Lähtökohdat siis ratkaisevat, ei teot.

    Noita asioita on hyvä pureskella hiukan enemmänkin, jotta ymmärtää mikä on itselle kannattavaa.

    Caballista

    Metsälehden kesäversio tuli luettua yhdellä makuulla. Piristävän erilaisia tapoja hakea tuottoa metsästä.

    Risujenkantamisen kannattavuutta voi kyseenalaistaa, mutta jos kaverilla ei ole muutakaan tuottavaa tekemistä, risujen kantaminen voi kannattaa. Kymmenen litrainen risu olisi melkoinen, niitä kun kantaisi sata tienlaitaan, saisi kasaan vasta kuution. Itse saan vaihtoehtoisista töistä korkeampaa tuottoa ja metsähoidon tavoitteena on laittaa työpanos kuution puiden tuottamiseen.

    Metsätilojen pirstoja ei edistä metsä- tai kansantaloutta. Olisi parempi, että tilat menisivät tiloja pitkäjänteisesti kehittäville isännille / emänille. Vapaassa taloudessa toiminta on kuitenkin sallittua ja pitää metsätilojen hintaa ylhäällä. Perinteisesti edes uudistusmielisimmät isännät eivät ole ajatelleet metsänmyymistä tulojenlähteenä, sinänsä piristävä juttu kaiken vanhakantaisuuden keskelle.

    Olen pitänyt Ketolaa (kolumnikuvan takia) enemmän nappaskenkäomistajana, mutta kuvassa Ketola tekee ise metsätöitä. Ja on valinnut nykyaikana erittäin rohkeasti ruiskutuskuvan. Ketolan tapa laskea tuottoa on mielestäni vähän outo metsätalouteen, mielestäni tuotto pitäisi laskea pidemmälle ajalle kuin yhdelle vuodelle. Tuloissa ja menoissa on liikaa vuosikohtaista vaihtelua.

    Ihmettelen metsälehden jyrkkää suhtautumista mönkijöihin (kahdessa jutussa tyrmätään mönkijän kannattavuus). Mönkijä helpottaa metsätöitä (istutus, lannoitus, taimikonhoito) ja siten parantaa metsätalouden kannattavuutta, kun työt tulevat tehtyä. Mönkijä maksaa alvillisena alle 10k€, kustannus on kohtuullinen verrattuna hyötyyn. Kärkkäisellä on itsellä mönkijänkokoinen telakulkuneuvo.

    suorittava porras

    Mönkijän kannattavuutta tarkasteltiin keskiverto metsänomistajan (30ha metsää) kannalta.

    10 000 eurolla ostelee aika paljon hoitotyöpanoksia metsän hyväksi. Jopa tietä tuolla summalla rakentaa riittävästi ko tilan tarpeisiin. Talvikorjuu takapalstan muuttumien kulkuyhteyden paranemisen myötä kesäkorjuuseen sopivaksi tuo jo merkittävän osan sijoituksesta takaisin. Valmista tietä ajelee sinne palstalle taimia tökkimään vaikka henkilöautolla.

    Juttu oli harvinaisen realistinen kuvaus siitä , mihin metsänomistajan (keskiverto ei Kärkkäinen) kannattaa panostaa. Moottorisaha ja raivuri ovat ne työkoneet , jotka tuottavat invetstointikulunsa varmimmin takaisin. Isommat investoinnit hyödyttävät vain konekauppiaita.

    jees h-valta

    Suorittavan kommenttiin sen verran ettei sekään huono ole jos konekauppiaatkin hyötyvät.
    Olin tuolla Oripään maatalousnäyttelyssä ja vaikka metsäkalustoa oli vain vähän niin kutenkin satsauksia traktorikalustoonkin aika monessa kokoluokassa oli tehty. Ja myyntiä varten tietty.
    Ei se metsärahoille huono sijoituspaikka ole kalustokaan jos jo kodintarpeet on tyydytetty ja leivän päällä on särvintä ylijäämäksi asti.
    Pieni traktorisovitteinen energiaharvesteri tai jopa pikku-Sampo niin moottorisaha jää aika helposti eläkkeelle.
    Ja työstön mankujaa piisaa.

    Iron Man

    Parasta liitteessä oli juttu pihkaniskan tavasta kasvattaa laadukasta tukkipuuta.
    Pihkaniskan oppeihin kannattaisi tutustua tarkemminkin.

    suorittava porras

    Juu…..ja oikealla motolla tehdään ne hommat mitä jää kesken…ja investointikulujen peittämiseksi on myytävä vähän reilummin metsää…..nimittäin , jos Sampoa meinaat .

    Pienenä kuriositeettina voin mainita , että olen tehnyt varsin monessa paikkaa ne energiapuskat , mitä varten mo on hommannut mielestään sopivaa kalustoa . Eräskin isäntä totesi varsin hartain äänenpainoin , että energiavehkeet olisi saanut jäädä hankkimatta.Hyvä puoli tässä oli se , että yhtiömme on saanut puuta ko tilalta ilman suurempaa tinkaamista sopivaan hintaan…ja tulee saamaan vielä pitkään.

    jees h-valta

    Aika monella jo keskikokoluokan tilalla on melko raju yksi traktori ja sen saa aika helposti sykeharverin alle valjastettua.
    Aika nolo isäntä on jos ei sellaisella pysty energiahakkuutaan suorittamaan. Myös Sampo parinsadantuhannen investointina isomman tilan kalustossa aivan kuoletettavaa kalustoa.
    Verottaja ei katso järkevyyttä vaan tekee kuinka pyydetään.
    Mutta käyttöä tietysti edellyttää.
    Ei tämä energiahakkuu nyt niin hirmu vaikeaa ole. Nythän voidaan vetää vaikka sileäksi ja aloittaa uusiksi kasvatus.

    suorittava porras

    Niin..tämä energiavillitys alkoi voimistua noin viisi vuotta sitten. Tuolloin edellä mainitsemani isäntä monen muun ohella julisti , että taimikot pannaan kuntoon energiahakkuin ja taimikoiden hoito saa tämän myötä jäädä . Ei löytynyt tekijöitä koneelliseen taimikonperkuuseen , joten isäntä tarttui toimeen itse ja hankki mielestään sopivat vermeet . Traktori oli jo ennestään.

    Se energiapuiden poimiminen taimikosta ei ollutkaan ihan niin helppoa , kuin isäntä aiemmin (ja harjavaltalainen nyt) uumoili. Kuuntelin keväällä isännän harrasta vuodatusta hankinnastaan ”….ei olisi pitänyt…….”. En viitsinyt jälkiviisatella , kuuntelin vain hiljaa , vaikka varoittelin aika selkein sanakääntein työmenetelmän haasteista jo vuosia sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)