› Keskustelut › Metsänhoito › Tasarakenteisen kuusi-koivusekametsän perustaminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2

  • Tasarakenteisen kuusi-koivusekametsän perustaminen

    Lähetetty: 3.9.2016, 13:20

    Kuten tiedetään, nykyiset kuusiviljelmät lähtee hirmuiseen kasvuun kun kaikki taimituotannon ja viljelyn osavaiheet tehdään huolellisesti. Viljavilla mailla (mt+ – omt) istutuskuusikko saavuttaa Etelä- ja Keski-Suomessa kolmessa kasvukaudessa metrin keskipituuden ja on kilpailussa lähes tasaväkinen laikkumätästettettyjen kohteiden laikkuihin ilmaantuvien siemensyntyisten koivujen kanssa.

    Nykyisin laikkumätästyksessä laikku ja mätäs ovat vierekkäin. Laikkuihin tuleva siemensyntyinen lehtipuusto häiritsee yleensä mättääseen istutetun kuusen kasvua, eikä lehtipuiden kasvatus ole myöskään puuston tilajakauman kannalta järkevää kuin korkeintaan harvakseltaan.

    Entä jos laikkumätästys toimitettaisiin niin, että laikku ja mätäs tulisivat selkeästi erilleen toisistaan? Tekemällä 800 mätästä hehtaarille, syntyisi saman verran laikkuja ja keskimääräinen etäisyys näillä olisi 2,5 metriä. Tavoitteena puulajisuhteeltaan 50 / 50 % rauduskoivu-kuusisekametsä. Arviolta ensimmäiset viisi vuotta kuusi olisi kasvussa koivua edellä, minkä jälkeen koivut menisivät ohi, mutta ensiharvennukseen mennessä tilanne jälleen tasoittuu. Tasaisen tilajakauman ja nykykäytäntöä hiukan harvemman tiheyden myötä puulajien välinen kilpailutilanne olisi mahdollisesti jokseenkin tasaväkinen eivätkä koivut piiskaisi kuusenlatvoja pilalle ja ensiharvennus voitaisiin tehdä arviolta 16 metrin pituusvaiheessa.

    Konetyön ja istutuspuiden määrän vähentyminen toisi hihavakiolla arvioituna 30 % kustannussäästön taimikonperustamisvaiheessa. Kuusi- ja koivukuidulla ei nykyisellään sanottavaa hintaeroa ole, joten ensiharvennustuloihin jokseenkin tasainen sekametsärakenne ei vaikuta. Ensiharvennuksessa voidaan suosia enemmän tai vähemmän kuusta ja lisäksi onnistuessaan edellä kuvattu menetelmä luo edellytykset huippulaatuisen koivutukin kasvatukseen.

    Kommentteja?

    Tekijä
    Burl
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 3.9.2016, 13:39

    Jos kinkeripiirissä olisi pari rauduskoivua, niin homma hoituisi helposti, varsinkin, jos olisi hyvä siemenvuosi.
    Toki hieskoivukin nuorena kasvaa aika hyvin, mutta …

    Meillä istutettiin Ku Ko – sekametsää aika kauan sitten. Pitäisi ajella katsomaan, miten sen on käynyt.

    Siitä tehtiin oikein koealakin, mutta opetusmetsän hoitaja oli niin saamaton nahjus, ettei alaa varmasti ole seurattu asianmukaisesti.

    Epäilen kuitenkin, että sieltä on jotkut tollot raivanneet koivut pois.

    Gla 4.9.2016, 06:49

    Kiinnostava ajatus, mutta minuakin tuossa arveluttaa laikun kasvuolosuhteet. Kuusta ja koivua laitetaan rehevälle maalle, joka on yleensä hienojakoista maata. Mättääseen tarvitaan reilu kerros maata, jolloin laikku jää kuoppaan.

    Toisekseen, koivun luontainen uudistuminen on epävarmaa, joten ainakin ensiharvennukseen saakka tuloksena on todennäköisesti aukkoinen taimikko ja sellaisen ensiharvennuksen myynti voi huonoon aikaan olla vaikeaa. Toki tienvarsikaupalla onnistuu, mutta saattaa osa uudistamisessa säästetyistä rahoista kadota korjuukuluihin.

    Mahtaisiko uudet, pienikokoiset koivut olla riittävä ratkaisu sekametsän perustamiseen? Itse tosin pidän hirvieläimiä isompana ongelmana kuin epätasaista puustoa.

    Reiskako 4.9.2016, 07:13

    Jos sattuu käymään niin että toinen puulajeista epäonnistuu ja syntyy harva taimikko, esimerkiksi 800 kuusenturria hehtaarilla tasaisesti levinneinä, miksi alueelta pitäisi myydä ensiharvennusleimikko?
    Eikö tuo 800 ole jo sinällään sopiva harvennuksen jälkeinen runkomäärä -> päästään suoraan väljennyshakkuuseen?

    Jätkä 4.9.2016, 08:34

    Gla: -Kiinnostava ajatus, mutta minuakin tuossa arveluttaa laikun kasvuolosuhteet. Kuusta ja koivua laitetaan rehevälle maalle, joka on yleensä hienojakoista maata. Mättääseen tarvitaan reilu kerros maata, jolloin laikku jää kuoppaan.

    Toisekseen, koivun luontainen uudistuminen on epävarmaa, joten ainakin ensiharvennukseen saakka tuloksena on todennäköisesti aukkoinen taimikko ja sellaisen ensiharvennuksen myynti voi huonoon aikaan olla vaikeaa. Toki tienvarsikaupalla onnistuu, mutta saattaa osa uudistamisessa säästetyistä rahoista kadota korjuukuluihin.

    Laikku/ mätästys pitää vaan tehdä laakealla kauhalla, jolla laikku tulee monimuotoinen – tulee matala ja syvä, jolloin siemenillä on mahdollisuus sekä sade – että poutakesänä nenestyä ja täyttää maa.

    Hyvänä koivun siemenvuonna koivunsiemeniä on kuviolla miljardeittain, taimia tulee liikaakin.
    Omatoiminen puunkorjaaja tekee kyllä tilin vaikka polttorankaa myymällä. Monet klapeilla lämmittäjät tekevät jopa mielellään klapinsa itse – sen vuoksi heillä on sirkkelit, moottorisahat ja kirveet.

    Gla 4.9.2016, 08:57

    ”esimerkiksi 800 kuusenturria hehtaarilla tasaisesti levinneinä”

    Tuollaista tilannetta ei tule olemaan. Käytännössä aina puusto muodostuu epätasaiseksi ja se pitää harventaa, jottei suorittavan tarvitse taas laittaa kuvia hoitorästikohteista lukijoiden kuviin.

    Gla 4.9.2016, 09:00

    ”Omatoiminen puunkorjaaja tekee kyllä tilin vaikka polttorankaa myymällä.”

    Minusta menee puuhasteluksi, jos epäonnistuneelta kuviolta aletaan poimia rankoja. Toki jollekin se sopii, mutta kannattavaan metsätalouteen pyrkisin ainakin itse eri tavoin.

    Jätkä 4.9.2016, 09:18

    Jos aiot saada luontaisesti uudistetun koivikon kasvamaan oikeaan tiheyteen ilman harvennusta, olet sen onnistuessa keksinyt maailmaa mullistavan metsänhoitomenetelmän.

    tamperelainen 4.9.2016, 15:11

    Tuo 800 – 1000 kuusentainta perustamisvaiheessa on kiehtonut.Nykyään taimia kuoleevähän.Muutenkin näin harva istutus vaatisi ensimmäisinä vuosina intensiivistä taimikon seurantaa,hoitoa.Jos tiheään istutettuja taimikkoa ei mitenkään hoideta,niin siellä on voimakkaasti heinittyviä,vatukoituvia alueita,joihintulee aukkoja.Ensiharvennusta ei tehtäisi,jos lehtipuuta ym,niin niiden hoitona maahankaato.Ensiharvennus varsinkin kauempana sijaitsevilla palstoilla kannattamaton nykyhinnoilla.Hankintahakkuista olen siirtynyt myöhäiseen taimikonhoitoon,kuitupuun maahankaatoon,25-28e/kiintomotti tienvarressa ei ole kannattavaa.Parhaiten tienaa hyvällä taimikonhoidolla

    P.S, Hirvikanta on niin runsas,että useimmissa paikoissa rauduksista tulee mutkaisia ja risuisia.Asutuksen liepeet on poikkeus

    metsänvartija 4.9.2016, 15:36

    Peruspuuston istutus riittää, ja sille risusavotat.

    1000 r/ha takaa huipputuloksen, täystiheä metsä jossa ei ole korjuu vaurioita. Ja kaikki tukkipuuta.

    Rivi-istutus kiinnostaa myös, maksimi tuotoksen saa tiheydellä.

    Visakallo 4.9.2016, 16:13

    ”Jos aiot saada luontaisesti uudistetun koivikon kasvamaan oikeaan tiheyteen ilman harvennusta, olet sen onnistuessa keksinyt maailmaa mullistavan metsänhoitomenetelmän.”
    Lähettäjä: Jätkä

    Asia on täsmälleen niin kuin Jätkä sanoo.
    Joka muuta väittää, harjoittaa virtuaalimetsänhoitoa.
    Toivottavasti tässä ei lähdetä samanlaiselle Pokemonien jahtauslinjalle kuin aikoinaan jatkuvan kasvatuksen keskusteluissa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2