Keskustelut Metsänhoito TARKOITUSHAKUINEN TUTKIMUS

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
  • TARKOITUSHAKUINEN TUTKIMUS

    Keskisuomen Metsäkeskus.Miten meni niinkuin omasta mielestä? ”Tutkitte” Jyväskylän ympäristössä harvennustyömaita ja kiirehditte julkisuuteen tekeleenne kanssa, julkaisussa Metsälehti oli hyvin aktiivisesti mukana. Hyvät otsikot ja julkisuutta saitte. Lyttäsitte  konekuskien ja yrittäjien ammattitaidon sekä loitte  metsänomistajille epätietoisuuden tunteen joka vaikuttaa kielteisesti myös puukauppaan. Edistääkö tämä metsätaloutta jota muutenkin lyödään  metsien suojelun nimissä? Nyt on selvinnyt että tuo tutkimus sisältää isoja virheitä. Vahinko on kuitenki jo tapahtunut. Silti metsänomistajien edusmies Tiirola kiirehti Kalajoella puolustelemaan ko tutkimusta. Olisiko tutkijoiden  aika myöntää rehellisesti virheensä- Asia kuormittaa kovasti konekuskeja jotka kyllä yrittää tehdä parhaansa  osin hankalissa olosuhteissa jja syö koneyrittäjien muutenkin laihaa tulosta.

    Pienmetsänomistaja

     

  • A.Jalkanen

    Jonkinlainen loppulitviikki asiasta täytyy tulla. Luonnonvarakeskus voisi auttaa. Lopputuloksena saadaan menetelmän korjaus (jos aihetta ilmenee )ja luottamuksen palautus.

    suorittava porras

    Miksi asian selvitteleminen etenee hitaasti ja ongelmaa halutaan lakaista maton alle? Ovatko liian aikaisin tehdyt hakkuut kivenä kengässä samoin kaksivaiheisten kasvatuksen ”ensiharvennusten” tulkinnat . Ylispuiden poistamisen jälkeen jäljelle jääkin usein vain epätasainen taimikko , joka pitäisi jättää taimikkotiheyteen, mutta ajoura tekeekin hommasta haastavaa. Pelkkä ura aiheuttaa ongelmia saada kuviolle jäämään tavoitetiheyden edellyttämää määrää pieniä puita. Sama koskee kovasti markkinoitua ennen varsinaista ensiharvennusta ylitiheään nuoreen metsään tehtävää energiapuuhakkuuta.

    Näitä ongelmia peitellään syyttämällä isoja koneita ja osaamattomia kuljettajia, vaikka perimmäinen syy on muualla. On valittu metsänkasvatustapoja ,jotka sisältävät suuria riskejä.

     

    metsä-masa

    Metsälehden olisi jatkettava aktiivista mukana oloa Metsäkeskuksen lausunnosta. Asia voi olla niikin, ettei Metsäkeskuksen toimintatapaan  enää kuulu (toimihenkilölle) valinnaisena maastotyön mahdollisuutta, eli tulkinnat tehdän mahdollisimman paljon toimistotyönä.

    Ei ole kauankaan aikaa siitä kun metsäalan työpaikkailmoituksissa oli korostettu lausetta, työnhakijan tulisi olla maastokelpoinen, tälle huomiolle olisi käyttöä edelleen.

    Metsäkeskuksen julkaisema mittaus tulos oli rohkea, jopa röyhkeä, joka vaatisi lisä selvittelyä.

    isaskar keturi

    Niin mitenhän tämä kohu syntyi? Metsäkeskuksen tiedote asiasta oli tämä

    Metsien ensiharvennukset eivät ole suositusten mukaisia | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)

    Nostokoukku

    Taitaa olla niin, että jos metsäalan työpaikkailmoituksessa mainitaan jotain maastokelpoisuudesta niin ei tule yhtäkään hakemusta.

    A.Jalkanen

    isaskar keturin linkissä lukee: ”Kohteet valittiin satunnaisesti vuosina 2019–2020 toteutetuista ensiharvennuskohteista. Kohdekuvioilta mitattiin yli 1200 systemaattisesti sijoitettua koealaa. Mittaukset tehtiin Metsäkeskuksen maastotarkastusohjeen mukaisesti. Korjuujälkeä selvitettiin sekä dronekuvauksilla että maastomittauksin.”

    Nyt olisi hyvä saada esille kuinka paljon johtopäätöksiä on tehty pelkästään dronekuvauksilla ja mallilaskelmilla ja kuinka paljon perustuu maastomittauksiin. Sisätöissä voi olla virheitä mutta ulkotöissä ei pitäisi olla, mutta kyllä niidenkin mahdolliset virhelähteet on syytä tietää. Dronekuvaus sopii varmaan hyvin ajourien määrän ja leveyden analyysiin mutta pohjapinta-alan mittaamiseen tarvitaan relaskooppityöskentelyä ja runkolukuun mittakeppiä.

    isaskar keturi

    Niin ja ketkä ovat nämä johtopäätökset tehneet? Taisivat innokkaimmat johtopäätösten tekijät olla muualla kuin tutkimuksen tekijät 🙂

    Rukopiikki

    Samaan tutkimusaineistoon ei missään tapauksessa saa laittaa kahdella eri menetelmällä tehtyjä mittaustuloksia.

    Kalle Kehveli

    ”Niin ja ketkä ovat nämä johtopäätökset tehneet? Taisivat innokkaimmat johtopäätösten tekijät olla muualla kuin tutkimuksen tekijät”

    Metsäkeskuksen sisäinen ”vihreä mafia” kärähti nyt suoranaisesta valehtelusta.

    Visakallo

    Jotenkin tuli mieleen, kun tutkimus tehtiin Jyväskylän ympäristössä, ettei vain Janne Kotiahon sormet olisi olleet mukana tässä pelissä…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)