› Keskustelut › Puukauppa › Tarkkana saa olla

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5

  • Tarkkana saa olla

    Lähetetty: 25.4.2016, 19:00

    Laitoin jokin aika sitten myyntiin ylitiheänä kasvaneen päätehakkuukuvion, joka oli ollut hoitamatta kymmeniä vuosia. Kuvio oli koivuvaltaista sekametsää noin pari hehtaaria. Puusto oli melko riukuuntunutta. Sain kohteesta useita tarjouksia ja erityisesti yksi tarjous jäi mieleen. Se tuli eräältä sellufirmalta, joka tarjosi kovaa kuidun hintaa, mutta arvioi alueelta lähtevän vain 20 m3 havutukkia. Pikkutukkiakaan firma eli olisi vaivautunut ottamaan. Olin ilmoittanut jo etukäteen ko firmalle, että vain tositarjous kelpaa ja edustaja vakuutti sellaisen tulevan. Juttelin vielä tuosta arviosta ostomiehen kanssa ja hän vakuutti sen olevan kohdallaan.

    Nyt kuvio on toisen toimijan toimesta hakattu ja tukit tehdasmitattu. Havutukkia ( 15 cm/4,0m minimimitoilla) kertyi 108 m3 ja vielä pikkutukkia ( 12 cm/4,3m minimitoilla) 37,9 m3. Tämä vastasi omaa ennakkokäsitystäni aika tarkkaan.

    Jos olisin myynyt kohteen sellufirmalle niin epäilen, että tämä tukki olisi mennyt kuitukasaan surutta ja tukkikertymä olisi ollut tuo 20 m3.

    Varoituksena muille, että tämmöistä jopa huijaukselta vaikuttavaa toimintaa esiintyy.

    Tekijä
    Tom
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Korpituvan Taneli 26.4.2016, 18:35

    Jätkän pätkät:
    ”Jo ensiharvennukseen tulevassa, hoidetussa metsässä on 150 kiintoa /ha. Siitä hakataan pois 50. Perinteisesti kakkosharvennukseen tultaessa puuta on 250 -300 kiintoa /ha.silloin hakataan 100 kiintoa. Kolmannessa harvennuksessa (väljennyshakkuu) pudotetaan runkoluku n. 400:n runkoon /ha, poistuu 150 – 200 kiintoa.
    Päätehakkuussa on jäljellä 400 kpl kuution runkoja – kuka osaa laskea, paljonko kertyy tienvarteen, kun kaikki hakataan?
    OMT:lla ja OMAT:lla kuutioita tulee runsaammin.
    Näin siis silloin, kun metsää hoidetaan Tapion harvennusmallien mukaisesti.”

    Minulla on sellaisia pohjia, että kyllä sieltä mustikatkin emäntä on omasta metsästä poiminut, mutta pääsato puolukkaa. Soistumaa on yrittänyt tulla, mutta ne on otettu kiinni jo kuusikymmenluvulla ojituksin.
    Olen nyt ollut metsänomistaja 49 vuotta ja olen kyllä ainakin yrittänyt niissä aukoissa, joita aloin tekemään jo 60-luvulla käyttää kaikkia hoidollisia Tapion konsteja ja kikkoja. Niistä ei kyllä silti millään konstilla saa noita puumääriä talteen mitä sanot. Eri asia on sitten nämä tämänpäivän aukkoni, niissä mätästyksellä ja pottitaimilla olen päässyt hyvään alkuun, niissä olisi jo mahdollisuuksia, mutta hirvet uhkaavat vähän liiankin kanssa. Tosin 80-luvullakin oli jo muutama erä todella hyviäkin taimia, mutta sattuivat olemaan silloin täydennysistutuksen aikana.
    Väitän myös ettei esim Etelä-Pohjanmaalla hoidetuissa metsissä keskimäärin päästä oikein lähellekkään noita lukemia. Voi olla että Ähtärissä koulun mailla on päästykin, mutta siellä on puun pituuskin ihan toista luokkaa kuin lännenpänä.

    Jätkän pätkän puheissa on nyt selkeää lapinlisää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    torppari 26.4.2016, 18:53

    taneli.
    kyllä nuo pätkä jätkän luvut pitää paikkansa ainakin sawon normi kuusikolla ensiharvennus ja toinen harvennus..mutta se väljennys täytyy unohtaa. moni on väljennyksen jälkeen pörisyttänyt kopteria kuusikon yllä ja ei siinä enää kasvua tule yaran aineilla jotta kannattais..kuusikolle kaksi harvennusta…koivikolle kolme rajua ja se on siinä

    jees h-valta 26.4.2016, 18:53

    Olen kyllä suorittavan kannalla ettei sellufirma ole mikään erityinen tukin kaihtaja. Kyllä sitä tarvitaan ja paljon. Suomen suurin kuusitukin saha on esim. Vilppulan saha ja Merikarvialla suurin mäntytukin sahaaja. Vientiin tietysti molemmat sahaa. Ja se pituus tulee juuri vientilaaduista aivan kuten yksityissahureillakin. Valitettavasti yksityiset pienet joutuvat vielä tekemään ”lumetta” saadakseen kauppoja. Kotimaan markkinoille sitten yritetään tupata niitä tumppeja joita on kieroista ja vääristä ja pienistä tukintapaisista yritetty nyhtää. Niitä on viimevuosina näkynyt kun omaakin sahalaudan tarvetta on ollut noilla rautakauppojen hyllyillä. Oma timpuripoika on jo joutunut hakemalla hakemaan rautakauppaa josta löytyisi jonkin tason mitallistettua puutavaraa. Hakea saa. Mutta kuten olemme nähneet ja kuulleet tulee lusikka yleensä ottaa kauniisti oikeaan käteen ja pienemmät sahuritkin tarkastavat kovaa kyytiä katkontamittoja joita motoille syötetään.

    Jätkä pätkät 26.4.2016, 19:02

    On totta, että Etelä-pohjanmaalla puusto on lyhyempää kuin keskisuomessa ja etelämmässä.
    Rehellisesti voi sanoa, että Etelä-pohjanmaalla tukkipuut ovat kahden tukin korkuisia, kun ne jo meillä ovat päätehakkuuvaiheessa neljän tukin mittaisia,
    Olen henkilökohtaisesti poiminut metsästä (OMT) 24 metrisiä mastopuita, samoin pylväitä avohakkuusta.
    Kuitenkin puusto täällä on vielä lyhyttäverrattuna esim Päijänteen rannoilla oleviin kuusikoihin. Siellä teimme joistakin rungoista jopa kahdeksan tukkia.
    Isoja leimikoita on ollut, joissa tukkia on tullut säännöllisesti 30 metri, tai jopa pari metriä yli.
    Aikoinaan pystymittasimme metsähallituksen leimikoita, joissa palstojen pinta-alat tulivat linjakoealojen avulla hyvin tarkkaan mitatuiksi. Hyvässä metsässä oli yli 500 kiintoa ja parhaissa 750 kiintoa hehtaarilla.
    Voisin koska tahansa opastaa uteliaan koealalle, jossa on mitattu yli 1500 kiintoa /ha. (ei ole kaukana)
    Hyvin kasvava metsä on AINA kumpuilevassa maastossa, jossa hapekas vesi tuo ravinteita juuristolle.

    Visakallo 26.4.2016, 19:05

    Jesselle voin ilokseni kertoa, että MG on ostanut kaikkein lyhimmät tukit mitä olen koskaan myynyt!

    Metsuri motokuski 26.4.2016, 19:13

    Kyllä nyt jessellä on valittavasti väärää tietoa. Ei Suomen piensahat Suomen markkinoiden varaan voi luottaa. Ihan samalla tavalla ne tavaraa myyvät Eurooppaan ja Aasiaan. Asiakkaan mitoilla.

    Se noissa piensahoissa on että ne taipuvat paremmin yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin. Vilppula on suursaha joka työntää bulkkisahatavaraa maailman markkinoille. Se ei voi ottaakaan pieniä eriä toimitukseen varsinkaan jos mitat ovat jotain muuta kuin normimitat.

    jees h-valta 26.4.2016, 21:45

    En mm. tarkoittanutkaan että pelkästään kotimaassa operoisivat, tokihan tiedän että vientiinhän niiltäkin paljon menee. Mutta juuri noita epäkurantteja mittoja sotketaan kotimaahan aivan juuri syystä ettei muualle yksinkertaisesti uppoa. Halpuus siinä kotimaan rautakauppojen houkuttimena.
    Mitä puuntakusen tiettyihin lyhkäisiin tulee on nyt auennut uusia mittoja koska tosiaan olen huomannut aivan saman omissakin tukkikasoissa. Siellä on tosi lyhyttäkin mukana. Tyvimitoissa varsinkin. Vai onko sitten jotain apumittaa juuri tietylle tyvilenkoudelle.

    Jätkä pätkät 26.4.2016, 22:33

    A-luokan tyvitukit, joille on asetettu myös paksuusvaatimuksia,voivat olla häkellyttävän lyhyitä.
    A-laadun männyntyvi pitää katkaista niin, että tyvikaarna (kilpikaarna) peittää koko tukin ja sitä jää seuraavaankin tukkiin metrin verran.
    Jotta tyvikaarna olisi yli viiteen metriin asti, pitää puun olla noin satavuotias tai yli.

    Korpituvan Taneli 27.4.2016, 06:08

    Torppari:
    ”Taneli. kyllä nuo pätkä jätkän luvut pitää paikkansa ainakin sawon normi kuusikolla ensiharvennus ja toinen harvennus..mutta se väljennys täytyy unohtaa. moni on väljennyksen jälkeen pörisyttänyt kopteria kuusikon yllä ja ei siinä enää kasvua tule yaran aineilla jotta kannattais..kuusikolle kaksi harvennusta…koivikolle kolme rajua ja se on siinä”

    Minä en puhunutkaan savosta enkä kuusikoista. Enkä myöskään ottanut sitä mahdollisuutta huomioon että käytettäisiin Yaran tuotteita metsänkasvatukseen. Puhuin kasvatuksellisista keinoista.

    Jätkän Pätkälle: Kyllä siinä vähintäänkin se yhden tukin ero on ja pysyy.

    Kyllähän se niin on että nuo Jätkän Pätkän luvut pitää rajata Pori – Jyväskylä – Kuopio linjan eteläpuolelle. Sitten on maan laadun suhteen poikkeuksia kumpaankin suuntaan, sekä linjan pohjoispuolella että myös eteläpuolella.

    Silti tuon mainitun linjan pohjoispuolelta tulee hyvin merkittävä osa Suomen teollisuuden raakapuusta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    harrastelija 27.4.2016, 06:47

    $ Aikoinaan pystymittasimme metsähallituksen leimikoita, joissa palstojen pinta-alat tulivat linjakoealojen avulla hyvin tarkkaan mitatuiksi. Hyvässä metsässä oli yli 500 kiintoa ja parhaissa 750 kiintoa hehtaarilla.
    Voisin koska tahansa opastaa uteliaan koealalle, jossa on mitattu yli 1500 kiintoa /ha. (ei ole kaukana)
    Hyvin kasvava metsä on AINA kumpuilevassa maastossa, jossa hapekas vesi tuo ravinteita juuristolle.
    Lähetetty: 11 h, 31 min sitten
    Lähettäjä: Jätkä pätkät $

    Ajan usein Laukaan tutkimusaseman ohi ja jututin paikallista asukasta joka kasvatti metsän lisäksi omenapuita ja marjapensaita.
    Hän kertoi alueen olevan erikoisella makrovyöhykkeellä, jossa kasvu on erityisen hyvää.

    Liekö tutkimuskeskus aikoinaan juuri perustettu sinne sen vuoksi?
    Anektoottina siellä on männikön joukossa rododentroneita, jotka tekevät metsästä kovin eksoottisia 🙂

    Yksi komeimmista mäntymetsistä on tien varrella. Osaa siitä hakattiin ja moton mittareissa saanto oli siinä 600-700 m3/ha.

    JP:n jutut ovat huippupaikoista, keskimääräiset puun kasvut ovat aivat toinen asia. Samoin hoitotoimenpiteet saattavat olla yksittäisillä lohkoilla viimeisen päälle ja vielä lannoitteilla höystettynä.

    Verrattuna esim. satasen juoksuun; parhaat vetää sen alle 10 s, keskimäärin ihmisille aikaa menee tuplaten. Itse parhaimmillani sain kovasti pinnistää alle 12 s 🙂

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5