Keskustelut Luonto Tarina kalasääksen ”pesästä”

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
  • Tarina kalasääksen ”pesästä”

    Merkitty: 

    Tein talvella metsänkäyttöilmoituksen harvennushakkuusta, jonka alueella tiesisin sääksen pesän olleen.  Pian tuli Elyltä ilmoitus, että kyseessä on pysyvästi asuttu pesä ja 500 metrin säteellä siitä ei hakata puita toukokuun alusta syyskuun loppuun.  Lisäksi oli pesän lähialueelle erilaisia hakkuurajoituksia.   Koska en ollut viime vuosina havainnut lintuja, niin kysyin, että pitääkö tuo ”pysyvä asuminen” paikkaansa.  Selvisi, että viimeinen havainto olikin vuodelta 2016, siis 8 vuotta vanha.  Sovittiin, että tarkistetaan tilanne paikan päällä-

    Käytiin Elyn edustajan kanssa paikalla.  Pesä oli jo vuosia aiemmin pudonnut.  Jäljellä oli vain jotain 300-500-vuotisas aihki.  Linnut olivat hylänneet pesäpaikan myös siksi, että ympärillä oleva n 50-vuotias kasvatusmännikkö oli jo jo n 19-metristä.  Sääksen poikaset tarvitsevat nimittäin pesän alapuolelle ilmatilaa lentoharjoituksiaan varten.  Kun pesäpuun viereinen metsä kasvaa liikaa, pesä hylätään.

    Sovittiin kuitenkin, että pesän ympäriltä 20 metrin säteellä hakataan lähes kaikki puut.  Tarkoituksena on myös parantaa aihkin kilpailuasemaa, kun vierestä hakataan elinvoimaisemmat puut.

    Tarinan opetus on tietysti, että kaikki asiat tulee tarkistaa.

  • Gla

    Hämmästyttävää silti, että lopputulos oli tuollainen.

    Reima Muristo

    Pitäisikö valtion varalta järjestää jatkuva seuranta jokaiseen epäilyttävään risupuskaan? Kuka maksaa lystin.

    A.Jalkanen

    Kyllä vain, asiat kannattaa tarkistaa.

    Mistä on peräisin tämä tärkeä tieto, että kalasääksi tarvitsee ilmatilaa pesän alapuolella ja ympärillä, lintuharrastajiltako? Konnevedellä näkemäni pesät sijaitsevat veden ympäröimillä kallioluodoilla, joissa on ilmavuutta joka suuntaan. Sääksisäätiö rakentaa tekopesiä sopiviin puihin kun niitä on nykyään luonnostaan vähän tarjolla.

    Metsäpesää en ole nähnyt, mutta varmaan sellaiseen joutuu turvautumaan jos muuta ei ole. Vanhoista männyn säästöpuista varttuu aikanaan lisää pesäpuita, mutta niiden käytettävyyttä heikentää siis ilmeisesti ympäröivän metsän varttuminen. Luultavasti metsäpesä on myös alttiimpi muiden lintujen hyökkäyksille; varislintujen ja haukkojen on nähty tappavan sääksenpoikasia kameraseurannassa olleilla pesillä.

    Nostokoukku

    Kalasääski on siitä erikoinen lintu, että se ei käy oikeastaan koskaan maankamaralla. Se lentää, istuu korkean puun latvassa tai on hetken vedessä, mutta maassa sitä ei hevin näe. Toinen yhtä erikoistunut lintu on tervapääsky. Tieto siitä, että se tarvitsee ilmaa pesänsä ympärille, on sääkseltä itseltään. Pesä on vankkaoksaisessa lakkapää petäjässä ja ne ovat harvoin kovin pitkiä. Tukevaoksaisuus ratkaisee. Ympäröivä puusto voi kasvaa pesäpuuta pidemmäksi, jolloin sääkseen on vaikea tulla pesälle etenkin joskus painavankin saaliin kanssa, jos ympäröivä puusto on pesäpuuta pitempää. Hyytiälän metsäaseman metsässä on muistaakseni tällainen hylätty pesäpuu. Pesä on useimmiten rantapuussa, pienten luotojen ja saarien puissa tai suolla.

    A.Jalkanen

    Haittaakohan sääkseä tuulivoimalat jos ne näkyvät sen saalistusalueelle?

    Nostokoukku

    Luulisin, että ympäristövaikutusten arviointien mukaan kalasääski tarvitsee menestyäkseen ehdottomasti mahdollisimman tiheän tuulimyllyverkoston saalistusalueelleen.

    Timppa

    Se aihki oli juuri tuollainen kuin Nostokoukku kuvasi.  Muutama kymmenen vuotta sitten   lintu oli pesinyt parin  kilometrin päässä,  mutta pesä tuhoutunut.

    En tiedä onko pesiä Päijänteen rantamaisemissa.  Sopivia puita saattaa puuttua ja vilkas veneliikennekin  häiritä.

    Muistaakseni jossain kerrottiin  huuhkajan syöneen sääksen poikaset.  Se vaara tuollakin on ollut, sillä tienoolla asustaa huuhkaja.

    pikkutukki

    Sääksi  tai kalasääski .

    Timppa

    Kumma tuo ”sääski”.  Sehän on hyttynen.  Pitäisiköhän Sääksmäki muuttaa Sääskmäeksi.  Tai samaa alkuperää Jyväskylässä olevat paikannimet Sääksvuori ja Sääksjärvi muuttaa Sääskvuoreksi ja Sääskjärveksi?

    Nimittäin Jyväskylän tienoot kuuluivat Keskiajalla sääksmäkeläisille erämiehille, jotka nimesivät nuo paikat kotipitäjänsä mukaan.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)