› Keskustelut › Metsänhoito › Tapion uudet metsänhoidon suositukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5
  • Hiluxmetsuri 3.2.2014, 06:47

    Lueskelin pikaisesti sieltä täältä ja positiivinen kokemus oli. Kuvitusta oli varsin paljon.

    Lisäksi minulla kun sattuu olemaan yhdellä kuviolla onkivapatehdas, niin löysin siihenkin käsittelyohjeita. Löytyy varmaan muutakin mukavaa kun malttaa lukea kokonaan.

    Reima Ranta 5.2.2014, 20:56

    Tapio-yhtiön tehtävä varmistaa biotalouden kasvu. Tapion johtajan mukaan sen missio on edistää kaikkien metsäalan toimijoiden menestystä. Tavoitteena on biotalouden arvon nosto kymmenessä vuodessa 60 miljardista 100 miljardiin euroon.

    Uusia metsänhoitosuosituksia metsänomistajille on ollut laatimassa alansa huippuosaajia, jotka eittämättä edustavat myös hyvin erialaisia intressejä. Minkälainen on sitten Tapion yhteenveto näistä näkemyksistä, joka edistää kaikkien metsäalan toimijoiden menestystä? Metsänomistajahan haluaa metsillään edistää lähinnä omaa etuaan – ei muiden intressiryhmien etua, jos se on ristiriidassa hänen etunsa kanssa.

    Vanhan metsälain hyvin selkeä tavoite oli liiketaloudellisen kannattavuuden ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Tätä pyrkimystä myös valtaosan suosituksen laatijoista on kaiketi katsottava edustavan. Sama pyrkimystä näyttäisi edustavan myös em.
    biotalouden arvon raju kasvattaminen, vaikka puuvaranto antaisikin edellytyksiä jossain määrin lisätä puunkäyttöä.

    Metsäjohtaja Mäntylän mukaan Tapion vahva kilpailuvaltti on puolueettomuus. Mikä puolueettomuus ja kenen kassa Tapio kilpailee? Eikö puolueettomuus olisi lähinnä sitä, että edistettäisiin kaikin keinoin markkinoiden aitoa toimivuutta. Eikö markkinoiden toimimattomuutta osoita mm. se, jos metsäyhtiöt myyvät metsiään kannattavuusongelmien vuoksi, vaikka niille olisi omasta pystyvarannosta eittämättä etua markkinoiden vaihteluissa. Markkinoiden toimivuutta on tähän saakka pyritty kaikin keinoin lähinnä estämään, ei edistämään.

    Metsänomistaja voi perustaa näin pitkäjännitteisen tuotantonsa vain aitoon kannattavuuteen aidosti toimivilla markkinoilla ja se on tässä tilanteessa kova haaste.

    Puun takaa 5.2.2014, 21:10

    ” Eikö markkinoiden toimimattomuutta osoita mm. se, jos metsäyhtiöt myyvät metsiään kannattavuusongelmien vuoksi, vaikka niille olisi omasta pystyvarannosta eittämättä etua markkinoiden vaihteluissa. Markkinoiden toimivuutta on tähän saakka pyritty kaikin keinoin lähinnä estämään, ei edistämään.”

    – Voisiko Reima selventää edellistä lausumaansa.
    Mitkä seikat ovat huonontaneet metsäyhtiöiden metsien kannattavuutta?

    raivuri 5.2.2014, 21:24

    ”Eikö markkinoiden toimimattomuutta osoita mm. se, jos metsäyhtiöt myyvät metsiään kannattavuusongelmien vuoksi, vaikka niille olisi omasta pystyvarannosta eittämättä etua markkinoiden vaihteluissa. Markkinoiden toimivuutta on tähän saakka pyritty kaikin keinoin lähinnä estämään, ei edistämään. ”

    Voitko hieman selventää?

    1. suurin osa palstoista alueilla, joilta (pitkät matkat tehtaille/satamiin) metsäteollisuus näyttäisi vähitellen vähenevän. Esim. Itä-Suomi

    2. pieniä hankalia tilkkuja siellä täällä. Oikeasti mitä iso firma hyötyy 10 ha hankalan muotoisista tiloista?

    3. rantatontteja, joiden tuotto mökkeinä taatusti parempi.

    4. tiloja, joista yli puolet suota

    5. suojelualueita lähellä tai tilalla (riski lisäsuojeluun)

    Firmat eivät kaikkea myy. Hyvä varanto säilyy. Huonot maat muille, hyvät itselle.

    metsänvartija 5.2.2014, 21:32

    Kyllä Bonvestan tiloisa tämä on nähtävissä.

    Huonot pois, hyvät jää itselle.

    Gla 19.3.2014, 12:36

    Tiedote: ”Kun metsänomistaja tekee päätöksen eri-ikäis­raken­teisen metsikön kasvattamisesta, kannattaa ensim­mäiseksi varmistaa, että kasvupaikka on vapaa juuri­käävästä.”

    Miten tuo varmistaminen käytännössä tapahtuu?

    A.Jalkanen 19.3.2014, 21:26

    Palataanpas taas aiheeseen. Juurikääpäriski on aina huomioitava vakavasti kun harjoitetaan jatkuvaa kasvatusta:

    http://www.metla.fi/uutiskirje/metpro/2014-1/uutinen-1.html

    Kiitos tästä!

    Tuo otsikon termi vähän kyllä mietityttää. Tarvitaanko termejä oikeasti näin monta:

    jatkuva / jaksollinen kasvatus
    erirakenteinen / tasarakenteinen kasvatus
    eri-ikäisrakenteinen / tasaikäisrakenteinen kasvatus

    jees h-valta 20.3.2014, 15:10

    Helppohan tuo on todeta ensimmäisellä hakkuulla.

    Puun takaa 23.3.2014, 09:00

    Asian toteaminen ei aina ole kovinkaan helppoa.
    Jos jk-hakkuussa jätetään aliskasvoskuusia, eikä poistettavien puiden joukossa kuusia juurikaan ole, saattaa juurikääpä jäädä huomaamatta.
    Aliskasvoskuusia vähemmäksi raivatessa asia saattaa kyllä paljastua, mutta huonommalla tuurilla ei, sillä tauti ilmenee siinä vaiheessa vain yksittäisissä puissa.
    Lopputuloksena saattaa myöhemmin olla läpilaho kuusikko.

    Gla 23.3.2014, 11:32

    Ajatus oli varmistaa asia ensimmäiseksi eli ennen päätöstä jk-hakkuusta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5