” Timpan vastuunsiirrto telakkaratkaisusta metalliliiton työntekijöille oli kyllä jo ehdotuksenakin tosi surkea. Olettekos katsoneet metalliliiton kirjapalkkoja? Minä olen ja täytyy sanoa, ettei niistä ole poisottamista! Muutenkin jos yleistyisi sellainen urakkakilpakäytäntö, että urakan saa se firma, jonka työntekijät pudottavat eniten palkkojaan, niin mihin se johtaisikaan…
Lähetetty: 16 h, 40 min sitten
Lähettäjä: 6tukki ”

Globalisaation myötä itsekukin ammattiryhmä on totouuden edessä ja kun ei voi devalvoida on palkanalennusten aika. Se on realiteetti.

Metsäteollisuutta tuetaan alhaisella puun hinnalla.

Metsäteollisuus muuntuu suomessa hiljalleen eikä hyvä raakaaine suomesta mihkään katoa sen luulisi jossain vaiheessa vetävän suomeen investointeja ja innovaatioita. Tärkeetä telakka hommissa ensin olisi varmaan saada nykyiset huvijahdit ensin valmiiksi suomen telalkoilta ettei niiden raholituksesta löydy tai nouse mitään pahoja kupruja!!

”Puhuttiin jostain 23000 työvuodesta. Siitä tulee n. 40 miljoonaa työtuntia. Siis bruttona olisi pitänyt alentaa palkkoja n.1,25 euroa/tunti, jotta olisi tuo 50 miljoonaa säästetty. Tuntipalkkana siis selvästi alle 1 euroa/tunti. Jos tuolla ”investoinnilla” olisi säilyttänyt työpaikkansa ja koko metalliteollisuuden Suomessa, niin kyllä täytyy todeta, että se telakkaporukka kusi pahasti housuihinsa.

Kyllä se katse on kohdistettava tuonne Metalliliiton suuntaan. Ei muille tahoille. Veronmaksajat olisivat ottaneet kuitenkin takuuasiassa tosi ison riskin. Joustivathan ne SAS:n porukatkin. ”

Timpan kanssa olen samaa mieltä.

Ammattiliitojen tulisi katsoa peiliin. Viime Tupo-raamiratkaisu nosti palkkoja n.5% ja se tekee ainaki tuon ja enemmän kuin 1 e/h.
Olisi vain tarvinnut tehdä 0-ratkaisu vuosi sitten ja tuo 50 miljoonaa olisi ollut kasassa. Raimo Sailas muuten ehdotti vuosi sitten palkkaneuvottelijoille 0-ratkaisua epävarmojen aikojenn vuoksi.

Mutta eihän se kelpaa, nostellaan palkkoja kilpailujamaita enemmän vuosittain ja sitten, kun kilpailukyky on mennyt huudetaan valtiota apuun.

Suomella oli euroon liityttäessä vuonna 2002 huippu hyvä kilpailukyky esimerkiksi dollariin nähden etu oli 40%. Tulloin dollari oli 0,85 euroa ja tänä paivänä se on 1,3 euroa.
Tuokin kilpailukykyetu on syöty palkankorotuksilla 10 vuodessa ja pitää muistaa että puunjalosteiden hinnat määritellään dollareissa.

Mitään ei ole opittu menneestä. Ennen palkkainflaation seurauksena mennyt kilpailukyky palautettiin devalvoimalla markka, jota vasemmisto ja ammattiliitot vastustivat , ”että se on tulonsiirto köyhiltä (palkansaaja) suurpääomalle( vientiteollisuudelle).
Tottakai se sitä on.
Jos ei olisi palautettu kilpailukykyä, niin sitten Suomesta olisi loppunut vienti, työ ja leipä.

I

Jatkoa.

Itse kannatan vastuuta ottavaa ammattiyhdistysliikettä, jollainen on Ruotsissa ja Saksassa eli Suomessa palkkoja nostettaisiin kilpailjamaiden tahtiin esim. Saksan mukaan työn tuottavuus huomioiden ja näin kilpailukyky säilyisi aina pitkässä juoksussa.

Joku voi ajatella että eihän paperin hinta satamassa sisällä kuin minimaalisesti palkkakustannukisa ja eihän palkat ole mikään kustannustekijä.

Ikäväkseni joudun ilmoittamaan, että suomalaisen paperin hinta sisältää vain suomalaisia palkkakustannuksia ja tuotantoketjun voittoja karkeasti suhteessa 90%/10%.
Sillä kaikkien paperiin liittyvien kustannusten takana on vain palkkoja ja voittoja.

Esimerkinä palkan sos.kulut:
Nehän voitaisiin maksaa palkkana käteen, mutta silloin palkansaaja itse joutuu säästämään eläkkeensä, työttömyysvakuutuksensa jne.

Esimerkkinä pääomamenot.
Velan lyhennykset investoinneista sisältävät esim. tuotantolaitoksen rakentaneiden työntekijöiden palkkoja ja rakennusyritysten voittoja.
Korko taas menee rahalaitoksen tuontekijöiden palkkoihin ja komeiden toimistotakennusten pääomamenoihin, jotka taas sisältävät vain palkkoja ja voittoja.

Palkan veropidätykset menvät suurimmaksi valtion ja kuntien työtekijöiden palkkoihin ja ulkopuolisiin hankintoihin, jotka taaas sisältävät vain palkkoja ja voittoja.
Kaikki paperin kustannustekijät näin avattuna sisältävät vain palkkoja ja voittoja.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos palkat Suomessa nousevat 2-kertaisiksi, niin paperista pitää maaimanmarkkinoilla saada myös 2-kertainen hinta.

Entä kun kilpailijamaissa ei korotetakkaan palkkoja ja sieltä ostajat saavat nyt paperia puolta halvemmalla?

Menisikö suomalainen paperi kaupaksi?
Hyvä kysymys?

Tämän päiväisen uutisen mukaan UPM:n sellutehtaat käyvät täysilla.Myös tuotantoennätyksiä viime vuonna saavutettu Itä-Suomen tuotantolaitoksilla.Toivoa on edelleen metsäteollisuudella Suomessa,kunhan kustannukset eivät karkaisi.