› Keskustelut › Metsänhoito › Tammitaimikko

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 7 8 9 10

  • Tammitaimikko

    Lähetetty: 10.7.2013, 06:56

    Merkitty: 

    Lokakuussa olisi tarkoistus istuttaa kotimaisia 1-vuotisia tammia eteläsuomalaiseen heinikkoon muutama sata kappaletta. Maaperä on saven sekaista. Taimien keskikorkeus lienee tuolloin noin 20cm.

    Aluksi ajattelin poistaa loppusijoituspaikalta heinikon RoundUp:lla jo elokuussa. Puhtaalle alueelle sitten taimi ja ruonkosuojus. Onko esim Agramen 28cm suoja liian korkea? Eli jaksaako taimi nousta runkosuojan sisällä tuon n. 10 cm keväällä auringonvaloon vai pitääkö käyttää ”tyvisuojaa” joka on korkeudentaan noin 17cm?

    Jänissuojaksi olen valinnut 150cm korkean teräsverkon (Jänisverkko). Tässä on tarkoituksena se, että taimi menisi yhdellä verkotuksella ikään, jossa se lakkaa kiinnostamasta jäniksiä. Juureen sitten lisäksi haketta.

    Istutanko taimet yksitellen vai ryhmiin? Mikä on istutusväli näissä tapauksissa? Tarkoitus on myös istuttaa kuusta n. 1.5m päähän varjostamaan tammea/tammiryhmää.

    Kommentteja ja kokemusperäistä tietoa kaivataan!

    Tekijä
    Turisti
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 23.1.2016, 15:43

    Tammen pintapuu on ”läskiä” 🙂 Mites tuo oksakarsinta ni poistatko kuolleita oksia vai eläviäkin nyt? Onko merkitystä tammella?

    uudehko metsänomistaja 23.1.2016, 18:38

    Suomessa kasvaa luontaisesti tammea vain muutamalla pienellä Lounais-Suomen alueella. Ymmärtääkseni Suomen ilmasto on rajoittanut tammen levinnäisyyden lämpimämmille alueille.

    Viimeiset vuodet ovat olleet eteläisessä Suomessa kohtuullisen lämpimiä. Lukuisat viljeljyt tamminetsiköt ovat menestyneet. Ja intoa näyttää riittävän. Niin oli minullakin.

    Tämän talven pakkaset ovat kai vuosituhannen kovimmat.Oli todella pitkä kylmä kausi. Tämänlainen talvi saattaa merkitä tuhoja viljellyille tammitaimikoille, tai sitten ei.

    Minua kiinnostaisi tilanteen ennakoiminen. Voiko tammi menestyä tälläisissä olosuhteissa? Tälläiset olosuhteet saattavat olla normaaleja pohjoisessa tai lapissa. Olisi kivaa tietää, kuinka pohjoisessa tammitaimikot on aiemmin saatu menestymään?

    auvo 24.1.2016, 18:39

    Raivoojalle: Oksakarsinnan yhteydessä poistan tärkeysjärjestyksessä:

    -muut, paitsi parhaan latvaverson
    -pystyyn kasvavat oksat
    -paksuimmat oksat
    -kuolleet oksat
    -alimmat oksat

    siten, että vähintään puolet puun pituudesta pysyy vehreänä. Tavoitteena on tuottaa oksatonta tyvitukkia. Liian suurta haavapintaa vältetään, ei liikaa oksia samana vuonna, tällöin tärkeysjärjestyksessä ensimmäiset ensin, muut jäävät seuraavaan vuoteen. Parhaita ajankohtia ovat kuiva sydän- ja kevättalvi (kuivin vuodenaika, mahdollisimman vähän lahottajaitiöitä ilmassa) sekä aika juuri ennen lehtien puhkeamista (jolloin haavojen paraneminen alkaa lähes välittömästi).

    Uudehkolle:
    Viimeisen kymmenen vuoden aikana oli jokin kevät (en muista tarkoin, mikä), jolloin 2/3 tammista puhkesi lehteen vasta juhannuksen jälkeen (!). Diagnoosini oli, että silloin oli tullut talven pakkasista pahasti näpeille, niinkin pahasti, että pelkäsin pahinta. Ei tainnut kuitenkaan yksikään puu lopulta kuolla. Mahtoiko olla sellainen kevät, jolloin ylin päivälämpötila maaliskuun alussa saattoi olla jopa +5 astetta, mutta seuraavan aamun alin taas jopa -38,5 astetta. Noin rankka lämpötilojen vuorokaudensisäinen vaihtelu lie myrkkyä monille muillekin eliöille.

    Jätkä pätkät 24.1.2016, 18:58

    Tammen pistykarsintaohje on siis aivan erilainen kuin koivun?
    Leikataanko oksat pintaa myöten, vai onko juuressa kaulus kuten koivussa? Ranskassa olimme tammimetsässä ja siellä käyttivät alikasvuskuusia harjaamaan runkoja ja siten estämään simultaanioksien syntymistä runkoihin. Etupäässä kasvatetaan ja vaalitaan tyvipalaa. Loppu jopa jätetään metsään, siellä oli runkoja, joista oli neljä – viisi metriä tyvestä viety ja loppurunko, jopa 50 senttiä paksuna, oli metsään jätetty.
    Jos kone ylettyi, pistimme pätkiksi ja lastulevytehtaalle haketettavaksi.

    auvo 25.1.2016, 19:54

    Jätkälle:
    Tammellakin on oksakaulus, joka tulee jättää kiinni. Kaulus suojaa runkoa lahon hyökkäykseltä ja siitä lähtee haavan paraneminen liikkeelle. Kaulus poistamalla myös haavapinnasta tulisi merkittävästi suurempi. Alikasvoksena minulla metsänpohjaan istutetuilla alueilla muiden lehtipiuden vesakkoa ja jokunen kuusentaimi. Heinikkoon istutetuilla alueilla jonkin verran istutettuja pähkinäpensaita.

    mehänpoika 27.1.2016, 07:36

    Kyllä tammi muuten Etelä-Suomessa menestyisi, mutta laajemmassa mitassa yritettäessä hirvivahingot ovat esteenä. Aitaaminen kun on kallista, ja aitojen jatkuva tarkkailu liian työlästä. Tammentaimi on yhtä haluttua hirville kuin haavantaimi.

    Kookkaampien tammentyvien kuorta ei hirvi ehkä niin halukkaasti jältä kuin haavantyvien kuorta. Siksi vanhempia tammimetsiä on vielä olemassa.

    auvo 18.2.2016, 20:23

    Tuolta löytyy tammitukkien kasvatusohje Ruotsin laivaston malliin:

    http://www.husqvarna.com/fi/outthere-news/sodan-tammet-ja-miten-kasvatetaan-taydellinen-tammi/

    auvo 5.10.2016, 19:13

    Nyt on runsas terhovuosi, ei kun keräämään ja kylvämään, jotka haluavat tammimetsiköitä perustaa.

    Tulipahan testattua tammenterho ruokana tuossa menneenä viikonloppuna. Kuorin tunnin ajan tammenterhoja, niitä tuli kuorittuina noin puoli litraa. Keitin noin kaksi tuntia, vaihtaen keitinveden viidesti, jotta parkkiainepitoisuus saatiin pienemmäksi. Lopputuloksena oli suutuntumaltaan aitokastanjan ja jauhoisen perunan väliltä oleva hyvin miedonmakuinen tuote, jota kyllä voisi lappaa vatsan täyteen, muttei se mitään kovin erikoista herkkua ollut. Ehkäpä jotain hummuksen kaltaista siitä saisi sävellettyä oikeilla mausteilla. Samoin tietty leipätaikinan jatkeeksi tai puuroon sitä voisi sekoittaa, mutta varsin suuritöistä ravintoa tuo on. Jättäisin viimemainitusta syystä suosiolla pula-ajan ravintolähteeksi.

    Jantura 14.5.2019, 22:37

    Olisi mielenkiintoista kuulla ovatko Turistin ja kumppanien tammitaimikot jatkaneet kasvuaan, ja mitä ajatuksia on herännyt?

    Itsellä on vajaan hehtaarin projekti viime talvena hakattuun kuusikkoon aluillaan. Kasvupaikka on hyvin lämmin ja suojainen etelärinne pellon reunassa. Maa-aines lienee jotain saven sekaista hiesua tmv., jonka olen lähinnä lapiolla kääntänyt ja samalla kylvänyt terhoja 1-3 kappaletta muokattuun kohtaan. Kylvövälit noin 1-2 metriä, tosin pahimmat risukasat jää väkisinkin istuttamatta. Lisäksi maahan on viime viikolla laitettu muutama kymmenen vanhempaa avojuuritainta. Tarkoitus oli myös lähipäivinä istuttaa viitisenkymmentä terassilla kevättalvella kasvatettua tainta, jotka aloittelevat toista kasvuaan. Kesän aikana vielä parhaiden taimien suojaus 120 senttisillä tubexeilla.

    Olen varsin luottavainen, että kylvetyt terhot nousevat kesäkuun aikana pintaan, ja voittaisivat ehkä jopa nuo istutetut taimet, joiden juuristo väkisinkin kärsii siirrossa. Mietteitä herättävät rusakoiden ja kauriiden suuri määrä alueella, ja onko muilla kuin suojatuilla taimilla mitään mahdollisuuksia selvitä talvesta. Heinät tuskin sentään vielä tänä kesänä pääsevät kiusaksi. Tungokseksi ajattelin jättää luontaisen koivun ja pihlajan, kunhan sitä ilmaantuu. Aiemmin olen muutaman suojatun maisematammen saanut kasvamaan noin 10 vuodessa yli viiteen metriin. Nuo on kuitenkin suoraan savipeltoon istutettuja, ja muutenkin olleet hellällä hoidolla.

    Burl 16.5.2019, 01:29

    Viitisentoista vuotta sitten ja vajaa 10 vuotta sitten perustetut viljelmät voivat hyvin. Hoitoleikkauksia on tehty vuosittain ja monilatvaisuus on tuntunut ajoittain korjaamattomalta: kolmekin latvakandidaattia pyrkii talvipakkasen näivettämän entisen pääverson virkaan. Valitsemalla niistä yhden kasvatettavaksi, leikaten kylmästi muut, tammi löytää jälleen latvansa ja hämmästyttävän hyvin runko oikenee. Metsikköjen kasvaessa pituutta hallariski pienennee ja saattaahan siellä olla yksilöitä, jotka eivät kestä olosuhteita.

    Koivun suhteen pitää olla tarkka: koivu kasvaa nuorena pituutta enemmän, kuin tammi. Vaarana on, että koivu menee tammesta ohi, tammet jäävät alikasvosasemaan, jonka myötä hirvet tuhoavat tammet.

    Puut on suojattava ensin myyriltä, sitten jäniksiltä ja lopuksi hirviltä. Tulevana kesänä nostetaan tyvillä olleita 120 cm korkeita verkkosuojuksia vanhemmalla viljelmällä noin metrillä ylöspäin. Tyvet jo kaarnoittuu, mutta ylempänä kuori on ohutta. Maistuu hirville, vaikka pihapiirissä on viljelmät. Osan puista jo tärvelivätkin.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 7 8 9 10