› Keskustelut › Metsänhoito › Tammitaimikko

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 6 7 8 9 10

  • Tammitaimikko

    Lähetetty: 10.7.2013, 06:56

    Merkitty: 

    Lokakuussa olisi tarkoistus istuttaa kotimaisia 1-vuotisia tammia eteläsuomalaiseen heinikkoon muutama sata kappaletta. Maaperä on saven sekaista. Taimien keskikorkeus lienee tuolloin noin 20cm.

    Aluksi ajattelin poistaa loppusijoituspaikalta heinikon RoundUp:lla jo elokuussa. Puhtaalle alueelle sitten taimi ja ruonkosuojus. Onko esim Agramen 28cm suoja liian korkea? Eli jaksaako taimi nousta runkosuojan sisällä tuon n. 10 cm keväällä auringonvaloon vai pitääkö käyttää ”tyvisuojaa” joka on korkeudentaan noin 17cm?

    Jänissuojaksi olen valinnut 150cm korkean teräsverkon (Jänisverkko). Tässä on tarkoituksena se, että taimi menisi yhdellä verkotuksella ikään, jossa se lakkaa kiinnostamasta jäniksiä. Juureen sitten lisäksi haketta.

    Istutanko taimet yksitellen vai ryhmiin? Mikä on istutusväli näissä tapauksissa? Tarkoitus on myös istuttaa kuusta n. 1.5m päähän varjostamaan tammea/tammiryhmää.

    Kommentteja ja kokemusperäistä tietoa kaivataan!

    Tekijä
    Turisti
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • uudehko metsänomistaja 3.10.2014, 21:52

    Olen minäkin harrastanut tammien kasvatusta. N 10 vuotta sitten satuin paikalle, jossa oli tammenterhoja. Keräsin pari muovikassillista niitä, pidin terhoja talven kellarissa hiekassa, istutin keväällä ruukkuihin ja istutin seuraavana keväänä maastoon.

    Etsiskelin metsästä paikkoja, joissa oli metsässä aukko tai harvempi kohta ja istutin näihin paikkoihin. Tarkoituksena oli lähinnä jättää jälkeeni merkki, josta minut ehkä muistettaisiin kauan tulevaisuudessa. Tammiahan lienee pitkäikäinen puu?

    Taimia en ole varsinaisesti hoitanut mitenkään. Nyt ne ovat n 70 – 150 sm pitkiä, oksakkaita ja enimmäkseen hyvin mutkaisia. Kuitenkin aina nähdessäni metsässä tammen taimen tuntuu rinnassa hyvältä. Se on jotain minusta. Näillä paikoin ei usein törmää luonnossa tammipuihun.

    En kykene arvioimaan tuhoutuneiden tammien osuutta istetuista, mutta olen usein ihmetellyt tammea paikassa, jossa hirvien takia männyn kasvatus on täysin mahdotonta. Vaikuttaa, etteivät tammen taimet ole ainakaan hirvien suosikkiruokaa. Se, että luonossa törmää vieläkin tammiini, antaa uskoa siihen, että ehkä niistä saattaa tulla pitkäaikaisia muistoja tekemisistäni.

    pvma 20.10.2014, 19:16

    ”””Miten tuosta eteenpäin – siis 120cm:n putken ylityksestä? Annat kasvaa vaan putkessa vielä pari vuotta? Oletko vaihtanut putkea välillä vai onko 120cm:n putki asetettu 1-vuotisen taimen ympärille? ”””

    Annan kasvaa vielä 3-5 vuotta, putken pitäisi hajota itsestään tai jos ei hajoa niin avaan ne

    En ole vaihtanut putkea. Voisi ehkä sekin toimia, käyttäisi ensin 60 senttisiä putkia ja vasta sitten pidemmät mutta ei ole niin paljon aikaa tälle harrastukselle.

    Osassa taimi on kasvanut putken sisällä yksivuotiaasta asti hiukan yli 120 senttiseksi mutta tuon nimenomaisen kuvan tapauksessa putki on laitettu vasta tänä kesänä (terho itämään 2012, putki 2014)

    Turisti 30.12.2014, 13:42

    Noin 500 kpl 1-2 vuotiasta tammea maassa ja putkitettuna 60cm pitkällä Tubexilla. Istutusväli n. 4-4,5m. Peuroja näkyi jo putkituspaikalla…. täytyy myös todeta, että maan ja aluskasvillisuuden salliessa kylväminen suoraan maahan vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta. Syynä puhtaasti minimityö ja melkein voisi olettaa, että juuristo on parempi kun on paikalleen juurtunut taimi eikä paljasjuurisena istutettu. (jopa kahteen otteeseen). Eli keväällä terhot maahan ja ”round-uppia” päälle. Toinen käsittely parin kuukauden päästä taimet suojaten ja kylvetyille taimille Tubex päälle. Kuinkahan tammi muuten kestää ”round-uppia?” Jos kestää, niin silloin homma helpottuisi oleellisesti. Nyt talvitauolle jääkaapit täynnä terhoja. Edit 30.12: Tilattu Forestumilta 120cm korkeita Tubexeja, jotka keväällä maahan.

    Turisti 1.3.2015, 06:38

    Kevät koittaa. Tammien loppusijoituspaikka/paikat on/ovat miltei roudattomia. Istutettavat taimet ovat edelleen routaisessa maassa, joten se lienee oleellinen reunatekijä istutusten aloittamisessa? Eli voiko kevätistutuksen aloittaa heti kun on saanut taimet kasvatusaumasta irti ja loppusijoituspaikkaan saa tehtyä reikiä? Tammien kylvö tulee tehdä näemmä ”heti” kun maaperä sallii, sillä home riivaa terhoja jääkaappivarastoinnissa. Kosteus… ensi syksynä kokeillaan ujuttaa kissanhiekkaa terhojen joukkoon sekä osa kellariin ja osa suljettuun säiliöön vetyperoksidikäsittelyn jälkeen. Saas nähdä miten home vaikuttaa itävyyteen!

    Kommentteja?

    auvo 1.3.2015, 20:13

    Kannattaisikohan, noin niinkuin ideaalitapauksessa, odottaa istuttamisen kanssa siihen asti, että taimien juuret aloittavat kasvunsa? Tällöin istuttamisen yhteydessä väistämättä vaurioituvat juuret lähtisivät välittömästi parantumaan. Muuten vauriokohdat ovat mainittuun hetkeen asti alttiina taudinaiheuttajasienten hyökkäykselle. Jos urakka on suuri ja resurssit rajalliset, tuosta ideaalista on varmaankin viisasta tinkiä.

    Turisti 15.6.2015, 18:10

    Väliraporttia. Home näyttää tosiaan vaikuttavan itävyyteen reilusti vaikka terho ei olisikaan ”pehkaantunut” mustaksi. Mutta onneksi terhoja riitti. Metsäkylvökset näyttävät heikoilta kun vihulaiset ovat napsineet terhoja liiaksi. Tosiasiassa kylvin kahteen kertaan kun jo viikossa hävisivät ensimmäiset terhot. Istutustalkoot siis edessä. Kylvö ruohikkoon taasen sujui mallikkaasti ilman oleellista hävikkiä. Aumaan jo maaliskuun puolella kylvetyt punatammet voivat hyvin ja kasvihuonekylvöksetkin ovat jo 10-15 cm pituisia. Huhtikuun lopulla uloskylvetyt ovat nousemassa pintaan ja syksyllä kylvettyjen nousu on hyvin epätasaista. Viimevuotiset taimet aumassa hipovat 40 cm pituutta. Kaikki keväällä istutetut taimet Tubexeissa ovat hyväkuntoisia. Lieneekö muuten niin, että Tubexissa taimi saa olennaisesti vähemmän valoa kuin vapaana kasvava. Syksyllä toivon mukaan olisi tarkoitus vaihtaa 60cm suojat tuplapituisiin ja suojata uudet taimet vapautuvilla lyhyemmillä. Ja auvolle sen verran vastinetta, että paras istutuskoko lienee tosiaan 15cm vartta ja 20-25 cm näkyvää juurta. Nämä isot 40cm mittaiset taimet ovat erittäin työläitä saattaa kasvamaan – joten isoissa määrissä miltei mahdoton tehtävä.

    TOS 18.6.2015, 10:45

    Marraskuun alussa 2009 keräsin tammenterhoja n.120 kpl,
    kylvin ne maahan noin viiden sentin syvyyteen.
    Seuraavana kesänä alkoi taimia tulla.
    Nyt tammia on noin sata,pisimmät kaksi metriä.
    Jänikset syövät talvella osansa,osa tammista 20 sentisiä pensaita.
    Isommat puutkin ovat monihaaraisia,kuten on ”äitipuukin”.
    Tänäkesänä leikkaan puut yksirunkoisiksi jos homma epäonnistuu,
    loppuun tammien kasvatus siihen,mitään pensaita en kasvata.

    auvo 1.9.2015, 20:30

    Alku-ja keskikesän viileys laittoi miettimään, josko tämän vuoden toinen kasvupyrähdys jää tuleentumatta, mutta elokuun lämpö pisti kehitykseen vauhtia, mitä nyt härmä paikoin kiusaa. Oravat ja närhet ovat aloittaneet jo satokauden, pähkinäpensaista, joita olen metsälehmusten ohella istuttanut varjostamaan tukkitammien runkoja ja parantamaan hyvin maatuvilla lehdillään karikkeen koostumusta.

    Alla pari linkkiä tammenkasvatuksen veteraanin aikaansaannoksiin.

    http://areena.yle.fi/1-212390
    kelaa kohtaan 02.15-11.40

    http://www.metsalehti.fi/Global/Metsalehti/Lehdet/pdflehdet/2013/makasiini_6-13.pdf

    auvo 3.9.2015, 21:27

    Laittamassani Metsälehden linkissä oli pari turhaa välilyöntiä. Ne kun poistaa, niin linkki toimii.

    auvo 22.1.2016, 18:03

    Oksakarsinta käynnissä, mutta sadonkorjuuvaihettatakin makustellaan. Aiemmin olen tehnyt harvennuspuista lähinnä tomaattikeppejä ja viime aikoina satakunta aidanseivästä, mutta viikonloppuna tuli kaadettua pari kolmemetristä, 23-vuotiasta ”tukkia”, tyvipää n. 15 cm ja latvapää n. 10 cm läpimitoiltaan. Toinen aika mutkainen, mutta toisesta saanee aikanaan sahattua pari lankkua, ei ainoastaan parkettitavaraa. Kuivatusta varten sahauspinnat umpeen erikeeperillä ja latoon kuivumaan hissukseen kuoren läpi hengittäen pariksi, kolmeksi vuodeksi. Tummaa sydänpuuta ilahduttavat 2/3-3/4 läpimitasta. Paremmat puut, parhaiden 23-vuotiaiden tyvitukit vastaavilta mitoiltaan n. 25cm ja 20cm, jäivät tietysti lihomaan. Mikä lie tilanne kolmenkymmenen vuoden kuluttua…

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 6 7 8 9 10