› Keskustelut › Metsänhoito › Tämänkin voisi laittaa raameihin…

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7

  • Tämänkin voisi laittaa raameihin…

    Lähetetty: 7.12.2013, 16:45

    Suorittava: Olin viikko sitten jutuissa ammattiyhdistysliikkeen pj:n kanssa ja heillä kuulemma oli kymmenen hehtaarin työmaa jota ei ollut metsänomistaja raivannut asianmukaisesti. Työ keskeytettiin!
    Olemmekin näköjään kauppasuhteessa metsäkoneay:n kanssa?
    Nyt ymmärrän paremmin suorittavan aika äkäistä suorastaan välillä persiilleammutun tuntumaa kun puolustan myös pieniläpimittaisen puutavaran hyödynnystä e-puuna. Kun on hirttänyt hommansa tehdyn kuution mukaiseen urakkapalkkaan on aika ikävä tehdä konetyötä metsässä josta kolmen työpäivän saldo on vajaa sata mottia. Ahneus pirulainen ajaa mielellään päätehakkuiden ihannoinnin pintaan. Saati että ei ole aivan kiitorata alla että kone saisi hiljakseen hyrrätä mestaa etiäppäin ilman ikäviä koneen parempiin näkemäasemiin siirtelyjä. En usko ollenkaan että niinkään huolettaa koneurakoitsijankaan tilipussi. Oma aina extralähin ja jos kevenee usutetaan ay-liike metsänomistajan kimppuun.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 9.12.2013, 16:43

    Palataanpa vielä tuohon avaukseen …
    Keskeytettyä hakkuutapahtumaa ei suinkaan ole viety” liittotasolle” . Päätöksen menettelystä oli tehnyt korjuuyrittäjä . Asiasta keskusteltiin oman osastomme syyskokouksessa . Mukana keskustelussa oli henkilöitä koneyrityksistä , jotka työllistävät yhteensä likemmäs sata metsäkoneenkuljettajaa maakuntamme alueella .

    Harjavallan tapaus on tyyppiesimerkki siitä , että ei ole nähty metsää puilta .Ihan kahteen mieheen on erehdytty pitämään korjuukelvotonta palstaa korjuukelpoisena . Mahdollisesti vieraalta paikkakunnalta komennettu keikkayrittäjä on joutunut toteamaan , että hakkuukohde kuihtui puoleen osan ollessa sopimatonta korjattavaksi .(vaikka joku olis ollut kuinka mielellään sitä tekemässä aikaisemmin kesällä. …vaan eipä tehnyt edellinen eikä jälkimmäinen). Yrittäjien oikeusturvassa on selkeä puute tällä kohtaa . Tehtäväksi voi tulla millainen kohde tahaansa , mutta työ on tehtävä tiukasti sovitulla urakkahinnalla . Kaiken huippuna nämä hakkuuseen kokonaan tai osittain soveltumattomat kohteet .

    Tässäkin ketjussa on parikin tapausta , joissa metsänomistaja on luvannut huolehtia leimikon kunnostuksesta , mutta työ on jäänyt puolitiehen . Tämä on valitettavasti se yleisin selitys , minkä ostomies antaa , kun raivauksen puutteista huomautetaan .Oma lukunsa ovat nämä , jotka julkisesti kieltäytyvät raivaamasta leimikoitaan. Ilmekään värähtämättä puutteiden vuoksi kesken jätetty leimikko jätetään harmiksi seuraavalle korjuukierrokselle. Mitään ei ole opittu.

    Hiluxmetsuri 9.12.2013, 16:57

    Juu, kukin voi miettiä kasvatukset ihan itte sopivalla tavalla.

    Raivaamisesta tulee aina jotain tikkuja pitkin metsää. Voi ne jättää nojalleen ja ristikolleen jos haluaa.

    Minä näen erityisesti vaivaa nimenomaan raivausvaiheessa. Kattelen hiukka kaatosuuntia, oksin ja katkon kaadettujakin enkä jätä nojalleen. Kulku-urat koetan pitää puhtaana, jos sellaisia on.

    Mulla on kaksi täysin erilaista palstaa. Toisessa mäntytaimikkoa, 2-3 m, josta poistelin pieniä koivuja ilolla ja pienellä hiellä. Toinen on just tää unohtunut alue, jossa ylispuut ei enää kaadu kuin isolla raivurilla tai käytännössä kuitenkin vaan rsahalla. Kuuset on jääneet paitsioon.

    Taimikkopalstaa raivaan ilolla, mutta tuolla toisella hikoilee ukko ja msaha erinäisiä tunteja. Hikoilee vielä lisäksi polttorankakokoisten koivujen haalaamisessa ajouran viereen, koska en halua motoa pyörimään tuonne sotkulaan ja tekemään kahta ajouraa.

    Mulla on aikaa odottaa ja antaa kuusten toipua kasvutilan lisäyksestä (pakko vaan odotella kun ei muutakaan voi) ja kun oikea aika koittaa, niin eh-vaiheeseen lisätään samalla viereisen päätehakkuuvaiheessa olevan alueen puinti. Raivauksen ( joka ehkä 20 vuotta myöhässä ) teen joka tapauksessa jo nyt kun havuja voi katkoa ilman lahoriskiä.

    Raivaussaha on mun mielestä lähes terapeuttinen laite verratttuna msahaan 🙂

    raivuri 9.12.2013, 17:13

    Niin se vaan on, että ei ole mitään järkeä tehdä minkäänlaista harvennusta ilman ennakkoraivausta. Poislukien ehkä kuivimmat männiköt. Leimikosta saa paremman hinnankin raivattuna ja jälki moniverroin parempi. Raivaussaha kuuluu olennaisesti KANNATTAVAAN metsätalouteen.

    Toisaalta en oikein ymmärrä konekuskienkaan valitusta. Ei se ole mo:n virhe jos saa harvennuksen kaupaksi ilman raivausta. Sen pitäisi olla ostajan ja korjaajan välinen juttu. Ei se ole tyhmä joka myy vaan se joka ostaa.

    jees h-valta 9.12.2013, 17:16

    Varsin omitakeisia vetoja suorittava vetelee ja vielä sotkee kahden eri kohteen tekijästä jututkin suloisesti. Mutta asia nyt vain on niin ettei kukaan ole minulle valittanut raivaamattomuudesta joten en tiedä syitä miksi on meno ollut mielessä. Mitään olennaista vahinkoa ei tästä sattunut koska uitan ne seuraavaan kauppaan mukaan. Aivan juuri näin ”härskisti” teen. Nyt alkoi seuraava Pohjois-Satakunnan palsta tai jomminkummin päin. Joko naapurin harvennus ensin tai sitten toisteperin. Hehtaarin e-puu/yhdistelmhakkuu ja kaveri niin iloisella tarmolla käymässä kimppuun sen Ponsse Beaverin kanssa. (Tämä oli suorittavalle tärkeää.) Tämä oli nyt SE tekijä jonka piti kesäloman jälkeen jatkaa mutta lähtikin välillä tukkisavotoille. Ymmärrän tämän enemmän kuin hyvin koska se määrää joka tavaraa tarvii ja maksaa.
    Ja tukista oli alkusyksystä huutava pula.
    Kerkisimme kuvaajan kanssa ennen-kuvatkin ottamassa jotka jakelen lähiaikoina.

    Metsuri motokuski 9.12.2013, 17:40

    Kyllä te siinä olette oikeassa että hakattavan metsän raivaamattomuus ei ole maanomistajan murhe. Siinä tapauksessa kyllä jos sopimuksessa on sovitu että kohde raivataan eikä sitä ole tehty ennen työn aloitusta. Jos ostomiehet ostavat raivaamattoman leimikon on se ilman muuta yhtiön ja urakoitsijan välinen asia. Siihen metsänomistaja on syytön. Sen vuoksi mekin kohdistamme ”nurinat” aina ostomiehiin etteivät osta sellaisia leimikoita joita ei aiota raivata ennen hakkuuta. Kerroin vain tuolla aiemmin miksi niitä koneita takaisin lavetille ajetaan. Kustannustekijäthän sen sanelevat.

    Täytyy myöntää että itsekkin harkitsisin raivausta tarkoin jos harvennusleimikko olisi myytävänä. Varsinkin jos ulkopuolisella joutuisin kuvion raivaamaan. Sen vuoksi panostankin taimikon hoidon alkuvaiheessa raivaukseen jotta näitä ennakkoraivauksen tarvetta ei syntyisi

    Kaataja 9.12.2013, 18:17

    Minä tarjosin UPM:lle viime syksynä mielestäni hyvää leimikkoa integroituun hakkuuseen, runkoja olisi vaikka kuinka paljon.

    Pienimmät risut lupasin raivata maahan. UPM:n toveri kävi katsomassa kohdetta ja sanoi, että raivuuta saa jatkaa, katsotaan 5v kuluttua uudelleen.

    Se siittä sitten…eli heillä varmaan kovempi tarve kuitupuulle, kuin energialle.

    jees h-valta 9.12.2013, 19:17

    Nimenomaan, oikein sanottu, kun vuosia on kulutettu. LauriK juuri tuosta ja turhasta vuosien kuluttamisesta on kyse. Hakkuut silloin kun on metsällä tarve ja muu on aivan sivuseikka. Kuutiohinnan erot ovat niin pieniä että niinä kulutettuina vuosina ”pakettia” vartoillessa se menetetään jo korkotappioina ja metsän parhaan kasvun tuhoamisessa. Kuten aina pankitkin painottavat: Tee hakkuu silloin kun on tarve ja me keksimme metsärahallesi jatkotuottoa jopa enemmän kuin metsäsi kasvaessaan.
    Itse kyllä luotan vain oma-apuun ja pankkia vain asioiden hoitoon mutta perussanoma on oikea. Tee hakkuu metsän tarpeen mukaan!

    suorittava porras 9.12.2013, 20:24

    Kone se on raivaussahakin . Miksi tehdä vastaava työ 400-500 kertaa kalliimmalla välineellä , kun ajan ja työn menekki on sama ja lopputulos moninverroin parempi tätä halvempaa välinettä käyttäen ?

    raivuri 9.12.2013, 21:34

    ”Onnittelen, energiapuunkasvatuksen hyvä kannattavuus on erästä lainaten ”harhailluusio”, joka tarkoittaa kaksinkertaista harhaa. Ainespuunkasvatus sekä yhdistelmäkasvatus peittoaa sen kannattavuudessa sekä ensiharvennuksella että koko kiertoajan aikana. Ja toisin kuin joku väittää, leimikon koolla on väliä sillä se pieni kantohinnan (€/m3) ero kertautuu kun kuutioita ja vuosia on kulutettu. Edes ”kanta-asiakasta” palkitsevat karkkirahat eivät siinä riitä. ”

    Niin, niin. Tätä hoetaan jatkuvasti. Nähdäkseni Jessen kohteellakaan ei ole tarkoitus pelkkää energiaaa kasvattaa. Ensimmäistä harvennusta vain aikaistetaan.

    Omalla tilalla on yhdessä kylvömännikössä kokeiltu perata vain pahimmat tuppaat ja koivu lakaistu ekassa erässä nurin. Nyt ikää tuolla 14v. Varmaan parikymppisenä itse hankintana harvennetaan. Hyvältä näyttää, ei paksuja oksia vaikka karumpaa tuoretta on tuo. Toki vaan 0,4 ha tilkku(olosuhteiden pakosta), mutta mielenkiintoista kokeilla.

    Gla 10.12.2013, 03:20

    Kaataja: ”Pienimmät risut lupasin raivata maahan. UPM:n toveri kävi katsomassa kohdetta ja sanoi, että raivuuta saa jatkaa, katsotaan 5v kuluttua uudelleen.

    Se siittä sitten…eli heillä varmaan kovempi tarve kuitupuulle, kuin energialle.”

    En tiedä, millaista puustoa sinulla oli, mutta kuitupuun ja energiapuun erottelemista koon perusteella en käsitä. Leimikko, jossa merkittävä osa puustosta ei ole kuidun mitoissa, ei mielestäni pidä myydä energiaksikaan. Suunnitelmallisessa hoidossa se kuuluu raivata siihen malliin, että kasvatusta voi jatkaa riittävään järeyteen. Poikkeuksia voivat olla sitten tilanteet, jossa korjataan rästejä, mutta nehän eivät suunnitelmallisuutta edustakaan ja siten ovat oma lukunsa.

    Minusta kuidun ja energian ero tulee lähinnä puulajeista ja laadusta. Järeys on se, mistä ei pidä tinkiä. Toki seassa menee pienempiäkin, mutta minimimitta on vain alaraja, ei tavoitekoko.

    Edellä oli juttua kauneusarvoista. Sitä keskustelua en käsittänyt. Minulle kauneusarvo ei ole se, millainen määrä risuja käsittelyn seurauksena jää maahan. Kauneutta edustaa se, millainen puusto käsittelyn jälkeen jää ja tottahan raivurilla parempaan lopputulokseen pääsee, kun ajoissa ollaan liikkeellä. Risutkin maassa tosin tuovat hyvän mielen, koska poisvietynä se kertoisi myös ravinteiden ja mikrobitoiminnan hävikistä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7