› Keskustelut › Metsänhoito › Tämänkin voisi laittaa raameihin…

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7

  • Tämänkin voisi laittaa raameihin…

    Lähetetty: 7.12.2013, 16:45

    Suorittava: Olin viikko sitten jutuissa ammattiyhdistysliikkeen pj:n kanssa ja heillä kuulemma oli kymmenen hehtaarin työmaa jota ei ollut metsänomistaja raivannut asianmukaisesti. Työ keskeytettiin!
    Olemmekin näköjään kauppasuhteessa metsäkoneay:n kanssa?
    Nyt ymmärrän paremmin suorittavan aika äkäistä suorastaan välillä persiilleammutun tuntumaa kun puolustan myös pieniläpimittaisen puutavaran hyödynnystä e-puuna. Kun on hirttänyt hommansa tehdyn kuution mukaiseen urakkapalkkaan on aika ikävä tehdä konetyötä metsässä josta kolmen työpäivän saldo on vajaa sata mottia. Ahneus pirulainen ajaa mielellään päätehakkuiden ihannoinnin pintaan. Saati että ei ole aivan kiitorata alla että kone saisi hiljakseen hyrrätä mestaa etiäppäin ilman ikäviä koneen parempiin näkemäasemiin siirtelyjä. En usko ollenkaan että niinkään huolettaa koneurakoitsijankaan tilipussi. Oma aina extralähin ja jos kevenee usutetaan ay-liike metsänomistajan kimppuun.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 8.12.2013, 20:50

    Yhdistelmäkorjuut ovat minunkin mielestäni hyvä suunta ja sellaisena tehdään nytkin juuri tuo Pohjois-Satakunnan palsta.

    jees h-valta 8.12.2013, 20:53

    Metsänvartija on oman aikansa kasvatti ja minusta nykymetsänhoitoon tavat ovat vanhakantaisia. Koneella tehdään ja homma alkaa vielä toimia, se on saletti.
    Puuhastelu omiksi tarpeiksi on sitten eri juttu ja minäkin teen sitä ja samalla metsä myöskin kunnostuu. Mutta isoja aloja näillä näkymin ei pystyisi hoitamaan omatoimisesti. Siksi konetyö.

    Gla 9.12.2013, 03:55

    Taneli totesi ennakkoraivauksesta juuri kuten asia on, joten siihen en enää puutu. Mutta kun toisaalla puheeksi tuli puuston kasvu eri tahtiin ja sen seurauksena leimikoiden yhdistelemisen vaikeus, siihen kommentti.

    Puuston kasvua voi jollain tarkkuudella arvioida, kun käytössä on omat silmät ja metsäsuunnitelma. 10 ha tilan kokonaisuus on helppo hallita, joten tällöin kannattaa katsoa, milloin olisi aika, jossa mahdollisimman hyvän leimikon saisi kasaan. Raivauksella puustoa käsitellään sen mukaan, jotta harvennus osuu näillä kuvioilla samaan ajankohtaan. Jos lehtipuuta kasvattaa lähes 4000 rungon tiheydessä, pelivaraa ei jää. Toisaalta se on eräs keino nopeuttaa kuvion käsittelyn ajankohtaa. Sen sijaan jos puuston olisi ajallaan raivannut esim. 2000 runkoon, olisi saanut lykättyä harvennusta useilla vuosilla, jolloin kenties muitakin kuvioita olisi voinut ottaa mukaan leimikkoon. Tietysti kun tavoitteena on mahdollisimman nopea kassavirta, hakkuita ei voi viivästyttää. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kuvioiten niputtaminen olisi mahdollista.

    Minä en tiedä, millaista puustoa muilla kuvioilla on, joten en ala arvioida sitä, olisiko tässä tapauksessa ollut mahdollista suurentaa leimikkoa.

    Hiluxmetsuri 9.12.2013, 06:12

    Niin, tuossa aiemmin koneella tarkoitin lähinnä motoa. Nimitetään raivaussahaa vaikka pienkoneeksi… 🙂

    Juippi 9.12.2013, 07:46

    Mutta se kassa ei juuri muutaman satasen virrasta kummene. Ostavalla portaalla olis tässäkin ryhtiliikkeen paikka, ihan joka nurkkaa ei kannattaisi käydä luutamassa vaikka joka vuosi se pinon nysä tuliskin

    Sopimustekstin puolestahan tuo on selevä homma mutta mä en kyllä motokuskia päästäisi viidakkoon rymyään jos tuommosia kuvioita teettäisin. Jos ei kerran mitään viitti raivata (pl. konttimisraivaus?) niin antaa kasvaa jonku vuoden kauemmin ja kaikki pois

    jees h-valta 9.12.2013, 08:28

    Tuo oli tasan oikea-aikainen toimi tuolle palstalle ja muutkin arvioitiin silloin ja päätettiin etteivät vielä aivan niin kiireisiä.
    Toki siitä katsannosta yli vuosi aikaa ja varmaan kannattaa asiaa tarkastaa uudelleen.
    Mitä tulee kassavirran tilaan ei se ainakaan ole yhdestäkään satasesta koskaan huonontunut. Kun pieniä tilejä tulee usein se vastaa kyllä isoakin tiliä aikanaan. On kummaa käsitystä että se suuri summa jotenkin loistaisi metsätuloissa eri tavalla kuin useat pienet. Joka päivä minä ainakin rahaa tarvitsen ja mitä tasaisempaa on tulo sitä helpompaa on suunnitella taloutta.
    Ja jos olisin hiukankin viivästyttänyt lisää olisi tappioita todella alkanut tulla niin koivikoissa kuin kuusikossakin. Kuten Glakin totesi männiköt eivät vielä olisi välttämättä tarvinnut mitäänkään. Mutta ”sudet” oli nyt hyvä korjata pois virtaa viemästä.
    Teen joka vuosi puukauppaa ja kokonaisuus kuitenkin yleensä 500-1000 motin välimaastoa joskin tämä nyt on tällainen huilivuosi kun kaikki meni aika pitkäksi. Vain kevään yksi ja tämä kerkesi tämän vuoden tilityksiin.

    jees h-valta 9.12.2013, 08:31

    Ja suorittavan kanssa eri mieltä tuosta raivurilla tehdystä paremmasta jäljestä. Sehän vasta vuosikausia rumaa onkin kun se ryönä mikä raivataan nojottaa joka suuntaan ja aluehan on yleensä sen jälkeen jopa lähes mahdoton kulkea. Nyt on siisti alue ja hyvä kuleksia kaahtelemassa.

    jees h-valta 9.12.2013, 10:11

    LauriK:lla tässä on illuusio ja harhasellainen onkin. Hinnanerot ovat todella pieniä leimikon koon perusteella. Sen vuoksi ei kannata kasvutappioita ottaa. Pitää hinnoittelua turvata muilla konsteilla ja vuotuisella puunmyynnillä tiettyjä etuja myös irtoaa.
    Metsää hoidetaan kasvutarpeiden ja myyntiä vuosien mukaan.
    Ja molempiin on ainesta riittänyt.

    Korpituvan Taneli 9.12.2013, 15:43

    Jees H-valta:
    ”Ja suorittavan kanssa eri mieltä tuosta raivurilla tehdystä paremmasta jäljestä. Sehän vasta vuosikausia rumaa onkin kun se ryönä mikä raivataan nojottaa joka suuntaan ja aluehan on yleensä sen jälkeen jopa lähes mahdoton kulkea. Nyt on siisti alue ja hyvä kuleksia kaahtelemassa. ”

    Kyllä se niin nyt on että kaikki asiat ovat Harjavallassa toisin kuin muualla. En minä tuollaista erilaisuutta silloin huomannut kun sukulaisia asui siellä ja kerran kaksi vuodessa poikettiin.

    Nimittäin tuo raivaussahan jälki vs moton jälki ennakkoraivaamattomassa metsässä.
    Rohkenen sanoa että ihan kaikkialla muualla raivaussahan jälki on hiukan siistimpää kuin moton jäki ennakkoraivaamattomassa hakkuussa.
    Tietysti jos raivurilla jätetään 60 senttiset kannot, niin kyllähän sielläkin on vaikea taivaltaa. Moton jäljeltä ovat ne yliajetut puolittain koholla, niin vielä on vaikeampaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 9.12.2013, 15:50

    Raivaamaton ja raivvamaton. Pitänee muistuttaa että olen sen varhaisperannut ja alusta oli siisti. Syystä myös että alaa ei ole koskaan muokattu. Ehkä joissain kuvissa pohjaa näkyykin ja jos ei näy koitan sellaisiakin vielä niistä katsoa ja laittaa.
    Siellä suurimmaksi osaksi oli ruskea kuloheinä pohjalla ja hakkuun jälkeenkin varmasti siisteydessä aivan vertaansa vailla.
    On se kummaa jumitusta yhteen raivaukseen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7