Alustuksena oli tämä: ”Ja muistanette Gla kuten muutkin mistä perimmältään oli kyse?”

Raivuun laiston seurauksena saatiin ensimmäistä kaupallista korjuuta aikaistettua n. 5 vuotta, mutta jatkossa arvokasvu olemattomaksi. Suotta ei nykymaailmaa moitita kaikkimullehetinyt-ajattelusta.

Ja Gla, eiköhän ne isotkin firmat vedä kotiinpäin sen kun kerkiää ettei tässä siitä toisteperin pidä kyllä huonoa omaatuntoa kärsiä.
Nehän kaikenlisäksi tienaa tästä e-puusta ja sellupuusta eli kuidusta kaikkein parhaiten!
Tukki ei tuota. Se vain on sitä samaa päättymätöntä suota. Jota metsäyhtiöt sen kanssa tuhratessa harrastaa. Lähes nollatuloksella. Silti täällä on niin urheita tukinkasvattajia että….
Nyt tällä kyseisellä ostavalla vain kuulemma on hetkenajaksi tavaraa runsaasti ostettuna että ei kiire jatkolla.

Tukista saa saman euron kuutiolta vuodessa kasvatuspalkkiota kuin muistakin. Kasvatusaikakin järkyttävän pitkä ja sen tuotolla tarkoitin lähinnä metsäyhtiöiden taseiden kurjaa sahauksen tulosta. Jos puutuotesektori tuottaa 2-3 miljoonaa yhtiölle vuodessa ja samaan aikaan esim. sellu 20-30 miljoonaa. Energiasektorin tulokset myös erittäin kovia.

Mielenkiintoinen kertymä Harjavallassa jos saman saa energiana kun tukkina

Nyt oli energiapuuharvennus jotain 25 m3/hehtaari, eikös tuo ois kannattanu vetää aukoksi samantien kun saman hankkii? Mikäli puolet lähti pois oli hehtaarilla 50 mottia puuta 15 vuoteen, se antas sitten 60 vuodessa energiapuuta 200 mottia kun 4 kertaa hakkaa aukoksi.

Tein laskelman kahdesta eri vaihtoehdosta. Toinen on se, jollaiseksi kuvittelen Jessen koivikon ja toinen on se, mihin alunperin raivaamalla puuston reiluun 2000 runkoon nykyisen 3800 sijaan olisi päässyt. Kasvuja ja tukkiprosentteja arvioitaessa huomioon täytyy ottaa se, että tiheässä mallissa koivikosta tuli hiesvaltainen, koska raivurilla ei valikointia tehty. Luvut olen ottanut metsäsuunnitelmasta ja Motti-simulaattorista, lisäksi niissä on tunnepohjaista viilausta. Saa kyseenalaistaa ja esittää omia näkemyksiä, perustelen kyllä valintani.

Korko 3%, summat diskontattu nykyhetkeen. Laskelma alkaa siitä hetkestä, jossa raha alkaa liikkua. Lähtötilanne molemmissa on Jessen palsta, jossa luontainen uudistaminen onnistui hyvin.

Toimenpide, Ikä, Kustannus, Nykyarvo, Puusto käsittelyn jälkeen, Poistuma, Kasvu käsittelyn jälkeen, Kantohinta
Jesse:
Energiakorjuu: 16 v, 270 €, 168 €, 35 m3, 27 m3, 7 m3/v, 10 €/m3
Ennakkoraivaus: 28 v, -200 €, -87 €, 119 m3, 0 m3, 8 m3/v, 0 €/m3
Ensiharvennus: 28 v, 520 €, 227 €, 79 m3,40 m3, 8 m3/v, 13 €m3
2. harvennus: 43 v, 1388 €, 389 €, 124 m3, 75 m3, 8 m3/v, 18,5 €/m3
Päätehakkuu: 60 v, 5980 €, 1015 €, 0 m3, 260 m3, 0 m3/v, 23 €/m3
Yhteensä 1713 €

Vaihtoehtoinen malli:
Ennakkoraivaus: 25 v, -200 €, -96 €, 160 m3, 0 m3, 9 m3/v, 0 €/m3
Ensiharvennus: 25 v, 650 €, 310 €, 110 m3, 50 m3, 9 m3/v, 13 €m3
2. harvennus: 37 v, 1500 €, 502 €, 143 m3, 75 m3, 8 m3/v, 20 €/m3
Päätehakkuu: 60 v, 8175 €, 1388 €, 0 m3, 327 m3, 0 m3/v, 25 €/m3
Yhteensä 2105 €

Jälkimmäinen on siis 22% parempi kuin tiheikkökasvatus.

Taulukko on hiukan vaikeaselkoinen, mutta koittakaan saada selvää. Lukuja ei saa sarakkeiksi edes ylimääräisillä välilyönneillä.

Lisäys: Laskelma on tietysti diskontattu vuoteen 0, ei nykyhetkeen.