› Keskustelut › Metsänhoito › Tämäkö kaataa lopullisesti jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksen?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Tämäkö kaataa lopullisesti jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksen?

    Lähetetty: 6.3.2019, 10:23

    Merkitty: 

    Nimittäin Metsälehden siteeraama Luken tutkimus, jossa tutukittiin samankokoisia istutuskuusentaimia, mutta toisilla oli paremmat juuret kuin toisilla.  Tästä syystä jatkossa hyväjuuriset taimet kasvavat paremmin kuin huonojuuriset.

    Ymmärrän tuloksen siis siten, että emme vielä taimivaiheessa voi tietää kuinka hyvin kasvava puu siitä tulee.  Eroja alkaa näkyä selvästi ensiharvennusvaiheessa.  Siihenhän reagoidaan poistamalla heikommin menestyneet.

    Jatkuvaa kasvatusta ja yläharvennusta mainostavat suosittelevat opettavat poistamaan suurimmat puut.  Lähtöoletus on luonnollisestikin se, että kaikki puut kasvavat periaatteessa yhtä hyvin, mutta sattumalta saatu huonompi kasvupaikka on johtanut siihen, että osa on jäänyt kasvussa jälkeen.  Kun suurempi kilpailija poistuu, niin jätetty puu parantaa kasvuaan ja metsänomistaja voittaa.  Onko todellisuus kuitenkin muuta?

    Luin tutkimustulosta siten, että pienemmällä jätetyllä puulla on jo syntymässä saatu pysyvästi heikommin toimiva juuristo.  Tämän syystä hakkuun jälkeen toivottu kasvunlisäys on pienempi ja puut saattavat jäädä kokonaisuudessaan pienemmiksi.  Teemme siis todellakin suuren virheen, jos hakkaamme parhaiten kasvavat yksilöt ja jätämme kasvamaan ne yksilöt, joilla ei ole mahdollisuuksia kehittyä laatupuiksi.

    Tutkimus saattaa selittää senkin, miksi Suomen metsät taantuivat niin nopeasti harsintahakkuukautena.  Riitti, kun poistettiin parhat yksilöt muutaman kymmenen vuoden aikana.

    Jollei jollain uudella tutkimuksella muuta osoiteta, niin olen vakuuttunut, että ainakin kuusikoiden harvennuksissa alaharvennus on ainoa järkevä menetelmä.

     

     

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 7.3.2019, 10:17

    Mitä sinä Anneli siitä jatkuvasta kasvatuksesta hyötyisit?  Kuten itsekin olet todennut, niin se kasvaa puuta vähemmän kuin jaksollinen.  Jaksollinen työllistää myös selvästi enemmän ja myös syrjäseutuja.

    Perustellusti  voi todeta, että kiinalainen vessapaperin kuluttaja työllistää osaltaan niitä 40  Keski-Suomen Mhy:n metsuria, jotka tekevät istutus- tai perkaustöitä aukoissa.  Ja tietysti konttoriporukka ja itsenäiset yrittäjät lisäksi.

    Aika vaikeaa on myös sekametsästä saada kunnolla kasvavaa jk-metsää vaikka olisi taimiakin olemassa.  Ongelmana on taimien epätasainen jakautuminen.  Tuolla edellä on minun lisäksi muutama muukin kertonut täydennysistutuksen ongelmista.

    A.Jalkanen 7.3.2019, 10:23

    Halusin vain tuoda esiin sen, että geneettinen rappeutuminen ei ole ihan selviö, varsinkin kun puumme ovat tuulipölytteisiä, eli geenien vaihtoa tapahtuu jk-kuvioiden ja jaksollisten välillä.

    Olen jo monesti tuonut esiin, että mielestäni jk-menetelmällä on oma käyttöalueensa, joka ei ole normaali kivennäismaan talousmetsä normaalit taloudelliset tavoitteet omaavalla metsänomistajalla, vaan erikoiskohteissa ja turvemailla. Olen itse harjoittanut ihan normaalia jaksollista kasvatusta. Jos jollain metsikkökuviolla on valmiina jk-rakenne, saatan tehdä koeluontoisesti siihen jk-harvennuksen.

    FaceBookin käyttäjät voivat katsella Hannu Hyvösen sivulta kuvia jk-metsistä.

    Scientist 7.3.2019, 10:35

    Kyllä minulla täydennysistutukset ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin. Tottakai olisi kuuset kasvaneet nopeammin heti kääntömätästetylle maalle  istutettuna. Yritin ensin saada rauduskoivikon aikaan, mutta sitten jänikset ja hirvet söivät suuren osan puista. Sitten täytyi laittaa kuusia aukkopaikkoihin. Täytyy katsoa löytyisikö joku kuva näistä.

    Pihkakintas 7.3.2019, 11:20

    Geneettinen rappeutuminen on outo homma sinäänsä. Muistan jonkun tutkimuksen männyn luontaisesta uudistamisesta, normi siemenpuu menetelmällä. Muutaman sukupolven jälkeen puiden kasvu huononee, kun geenipohja kapenee. Luulisi sitä männyn siitepölyä tuulen tuovan, sitä kun on aina todella runsaasti, joka paikassa.

    A.Jalkanen 7.3.2019, 11:29

    Ihan outo tutkimustulos minulle. Jos Pihkakintas muistat lähteen, laita tänne. Yleiskäsitys on nykyisin että metsäpuidemme geenipohja on erittäin laaja, eli sopeutumiskykyä muutoksiin pitäisi olla.

    Pihkakintas 7.3.2019, 12:12

    En muista. Ehkä n. 10 v.sitten.  Tutkimus voi olla joku laboratoriokoe, jonka tuloksia on sitten yritetty tyrkyttää totuutena metsään.

    Geenipohja on laaja jalostetullakin materiaalilla. Viljelyksillekin tulee ulkopuolelta siitepölyä.

    Pihkakintas 7.3.2019, 13:46

    Ensimmäisessä istutuskuusikossani oli kahtena ekana vuonna halla. Siellä täällä oli hallaa paremmin kestäneitä yksilöitä. Vielä parimetrisessä taimikossa tällaiset erot näyttivät isoilta. Mahtoiko olla taimien alkuperässä on eroa. Jos pohjoisempi kesti paremmin, mutta eteläisempi kasvaa jatkossa paremmin, saattaa osat vaihtua ensiharvennukseen mennessä.

    Kaiketi hallanarkuus on taimikossa kasvua rajoittava tekijä. Varttuneessa kasvatusmetsässä se on kuivuus. Mahdollisesti kasvussa jälkeen jäävät yksilöt nuoressa kasvatusmetsässä alkavat hävitä kilpailussa vedestä tai ravinteista, vaikka tilaa harvennuksen jälkeen näyttäisikin olevan. Joissain paikoissa taas kuusiryhmä jaksaa kasvaa hyvinkin tiheässä, valon määrähän ei rajoita kuusen kasvua.

    pihkatappi 7.3.2019, 14:07

    Pohjoisen puu on tottunut talvella koviin pakkasiin, mutta hallan kestävyys tuskin on parempi kuin etelämmässä. Eli jos mennään Rovaniemelle ja siitä pohjoiseen, hallaa ei juuri esiinny.

    Timppa 7.3.2019, 15:01

    ”Mahdollisesti kasvussa jälkeen jäävät yksilöt nuoressa kasvatusmetsässä alkavat hävitä kilpailussa vedestä tai ravinteista, vaikka tilaa harvennuksen jälkeen näyttäisikin olevan.”

    Ehkä kyse onkin tutkimuksessa todetusta asiasta, että kuusilla on erilaiset juuristot, mistä johtuu myös erilainen kasvu.  Ei vedestä eikä sattumasta.

    Jean S 7.3.2019, 15:40

    Voisiko Timppa kertoa, miten on mahdollista, että 10-vuotias taimikko kuluttaa kaiken veden hänen täydennysistuttamiltaan taimiparoilta, mutta toisaalta luonnontaimia voi syntyä myös 50-vuotiaaseen koivumetsään ja ne saattavat jopa kasvaa siellä hyvin?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5