› Keskustelut › Metsänhoito › Tämäkö kaataa lopullisesti jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Tämäkö kaataa lopullisesti jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksen?

    Lähetetty: 6.3.2019, 10:23

    Merkitty: 

    Nimittäin Metsälehden siteeraama Luken tutkimus, jossa tutukittiin samankokoisia istutuskuusentaimia, mutta toisilla oli paremmat juuret kuin toisilla.  Tästä syystä jatkossa hyväjuuriset taimet kasvavat paremmin kuin huonojuuriset.

    Ymmärrän tuloksen siis siten, että emme vielä taimivaiheessa voi tietää kuinka hyvin kasvava puu siitä tulee.  Eroja alkaa näkyä selvästi ensiharvennusvaiheessa.  Siihenhän reagoidaan poistamalla heikommin menestyneet.

    Jatkuvaa kasvatusta ja yläharvennusta mainostavat suosittelevat opettavat poistamaan suurimmat puut.  Lähtöoletus on luonnollisestikin se, että kaikki puut kasvavat periaatteessa yhtä hyvin, mutta sattumalta saatu huonompi kasvupaikka on johtanut siihen, että osa on jäänyt kasvussa jälkeen.  Kun suurempi kilpailija poistuu, niin jätetty puu parantaa kasvuaan ja metsänomistaja voittaa.  Onko todellisuus kuitenkin muuta?

    Luin tutkimustulosta siten, että pienemmällä jätetyllä puulla on jo syntymässä saatu pysyvästi heikommin toimiva juuristo.  Tämän syystä hakkuun jälkeen toivottu kasvunlisäys on pienempi ja puut saattavat jäädä kokonaisuudessaan pienemmiksi.  Teemme siis todellakin suuren virheen, jos hakkaamme parhaiten kasvavat yksilöt ja jätämme kasvamaan ne yksilöt, joilla ei ole mahdollisuuksia kehittyä laatupuiksi.

    Tutkimus saattaa selittää senkin, miksi Suomen metsät taantuivat niin nopeasti harsintahakkuukautena.  Riitti, kun poistettiin parhat yksilöt muutaman kymmenen vuoden aikana.

    Jollei jollain uudella tutkimuksella muuta osoiteta, niin olen vakuuttunut, että ainakin kuusikoiden harvennuksissa alaharvennus on ainoa järkevä menetelmä.

     

     

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 6.3.2019, 20:03

    Itse olen kyllä todennut että tällä jk metsien kasvatusbuumilla saadaan sellaista puuta markkinoille joita perinteisellä metsänhoidolla ei saada. Monet eivät vain halua metsiään aukoksi hakattavan ja tällä muutoksella nekin saadaan myymään puuta. Joitakin ei vain kiinnosta kasvuprosentit vaan se että metsä pysyy metsänä ja on mahdollisimman helppohoitoinen.

    Timppa 6.3.2019, 20:08

    En ujostelekaan, koska johtopäätökset perustuvat luonnosta tehtyihin havaintoihini, joita tieteentekijöiden tutkimukset vahvistavat.

    Järkevä ja kannattava metsätalous perustuu suuressa määrin myös riskinhallintaan ja todennäköisyysarviointiin.  Siis ei kannata puuhastella järjestelmän kanssa, joka yleensä epäonnistuu.

    Olen täydennysistuttanut joskus vajaa 10-vuotiaita kuvioita.  Tulokst eivät ole olleet erityisen rohkaisevia.  Täydennystaimet jäävät todella rajusti jälkeen suurempien kilpailun vuoksi.  Metsässä täydennystaimien kasvu tyssää yleensä siihen, että puut kuivattavat maaston.  Täytyy olla erityisen poikkeukselliset olosuhteet, siis paljon kosteutta, jotta täydennystaimilla olisi mahdollisuus kasvaa edes kohtuullisesti.  Vähän aikaa minulla oli mm Lukijan kuva. jossa jatkuvan kasvatuksen tyyliin hakatussa metsässä ei edes ajouralle ollut syntynyt 6 vuoteen taimia.  Ei siinä siis mikään muukaan pinnan särkeminen auttaisi.

    Kannattaa siis uskoa faktoja.  Ei omia toivomuksia.

    mehtäukko 6.3.2019, 20:14

    Eh-metsien harsinnasta en tiedä, mutta on ratkaisevan tärkeää taimikonhoitojen jälkeen oikea-aikainen ja -tiheyksinen eh. Sen olisi satutettava kerralla oikeaan väljyyteensä puulajista ja kasvupaikasta riippuen. Myrskyt ja lumet tarvittaessa huomioiden. Liian harva jos liian varovainenkaan ei pitkälle pötkitä.

    kuusessa ollaan 6.3.2019, 20:14

    Jaan timpan kokemukset. Satunnaiset täydennysistutukset ovat olleet aivan turhia, jos taimia on 1500, ei kannata. Jäävät niin reilusti jälkeen, että ensuharvennusvaiheessa ovat liian pieniä, tai harvennusta on lykättävä niiden vuoksi liian pitkälle.

    Timppa 6.3.2019, 20:28

    ”Itse olen kyllä todennut että tällä jk metsien kasvatusbuumilla saadaan sellaista puuta markkinoille joita perinteisellä metsänhoidolla ei saada. Monet eivät vain halua metsiään aukoksi hakattavan ja tällä muutoksella nekin saadaan myymään puuta. Joitakin ei vain kiinnosta kasvuprosentit vaan se että metsä pysyy metsänä ja on mahdollisimman helppohoitoinen.”

    Tähänhän perustuu mm Arvometsän markkinointi.  Esimerkiksi aikanaan Kotiliedessä ollut juttu, jossa toimittaja oli ”ostanut” Timo Kujalan markkinointipuheet täysin kriikittömästi.  Kyseessä oli nainen, joka jutun mukaan tulee perimään metsää ja on akytiivisesti kiinnostunut siitä.  Oleellista on, että metsänomistajalle pitää kertoa eri käsittelytapojen pitkäaikaisseurauksista.

    Nythän julkisuudessa rummutetaan jatkuvasti jk:n autuutta, joten moni metsänomistaja tarttuu tähän vähävaivaiseen puuhaan kun hänelle vielä uskotellaan, että kyseessä on ilmastoteko vaikka todellisuudessa saamme heittää haaveet hiilinielujen pitkäaikaisesta kasvattamisesta, jos jk yleistyy.

    Siinä olen tietysti Mm:n kanssa samaa mieltä, että parempi on tehdä edes jk-hakkuu kuin olla tekemättä mitään.

    Jovain 6.3.2019, 23:04

    Tuskin jk:ta ollaan millään tavalla sulkemassa, tai että sen mahdollisuuksia rajoitettaisiin. Onhan se laillistettu metsänhoito muoto ja kokemukset sen käytöstä lisääntyvät koko ajan. Soveltuu logistiikkaan ja puukauppaan, tuskin kuitenkaan erillisenä saarekkeena, vaan toisiaan täydentävänä metsänhoidon muotona. Voidaan toteuttaa jopa samassa metsässä. Eihän jk ole hylkymetsä, vaan sen käyttö perustuu hyvän ja kehityskelpoisen puuston, hyvien puuyksilöiden valintaan.

    Tolopainen 7.3.2019, 04:18

    JK:ssa parhaat tukkipuut myydään harvennuspuun hinnalla aina. Jäljelle jäävät kasvamaan heikommin kasvanut puusto, joka normaalisti harvennushakattaisiin. Kyllä pelloltakin yleensä korjataan kaikki vilja, ei vain niitä kypsimpiä kohtia. JK soveltuu hyvin metsänomistajan omatoimiseen metsänhakkuuseen, sellaiseen jota tehtiin vielä joskus 70-luvulla. Silloin puun relihinta vain oli moninkertainen nykyiseen verrattuna. Eli puumäärät joita hakataan ovat kasvaneet ja hinta on laskenut. Miten päästään kehityksessä 50v taaksepäin. Sehän tässä on muutenkin edessä, jos viheervasemiston kelkkaan lähdetään, silloin vasta leikataankin.

    Gla 7.3.2019, 06:47

    Tulos kuulostaa itsestäänselvältä asialta. Kiinnostavaa on se, miten tulosta voi hyödyntää käytännössä. Maaperän monimuotoisuus mainittiin yhtenä vaikuttavana tekijänä. Se ja omat suppeat kokemukset täydennysistutuksista antaa aihetta suosia erirakenteisuutta valopuiden alla, mutta ei kuusikoissa. Ongelmana on myös se, että esim. 5 metrisen kuusen vieressä pitää täydennystaimen etäisyys olla useita metrejä. Muuten täydennystaimi jää parissa vuodessa alle. Se taas on aivan loogista, kun katsotaan esim. kuusikossa puiden alimpia oksia ja muistamme alimpien oksien roolin ja hengityksen energiatasapainon vs ylemmät, valossa olevat oksat. Koivikossa tuo ei ole niin nuukaa, kun kuusi kasva kohtuullisesti koivun allakin. Siitä taas voi tehdä omat johtopäätökset, kun tarkastellaan edellytyksiä suosia erirakenteista kasvatusta.

    Jälkiviisaana voi yrittää myös muistella sitä, millaiseksi luonnon oma rd-osasto on järjestelmän kehittänyt ja kannattaako talousmetsässä laittaa se uusiksi vai hyödyntää järjestelmän ominaisuuksia. Toistaiseksi pyörän uudestaan keksiminen on tuottanut neliön ja kun sen vierintävastusta on alettu pienentää, kulmien määrän vähentäminen kolmion.

    Jovain 7.3.2019, 09:37

    Tyypillistä vastakkainasettelua, mutta siitähän tässä ei ole kysymys. Ettei vaan ole kysymys metsien hoidosta ja siitä, miten saadaan metsienhoitoa hilattua tasolle, joka tyydyttää. On aivan turha kuvitella, että Suomen metsät tultaisiin hoitamaan keinollisen metsänhoidon kautta. Siinä on aina vaaransa, jos pitäydytään vain yhdessä vaihtoehdossa, että aina pyllistetään sille toiselle tai toisille vaihtoehdoille. Puulla on arvonsa ja puukaupassa on mahdollisuutensa, niin myös metsienhoidossa. Vähänkö jätetään puustoa kasvamaan, joka normaalisi harvennus hakataan, tai otettaisiin huomioon kylvön tai luontaisen uudistamisen mahdollisuudet, jossa geneettinen luonnonvalinta toimii, jos sitä verrataan keinollisesti kasvatettuun taimimateriaaliin. Tiedä onko järkevää pitäytyä vain yhdessä vaihtoehdossa.

    A.Jalkanen 7.3.2019, 09:45

    Ideaalitilanne jk:hon ei ole puhdas kuusikko vaan sekametsä tai männikkö. Niissä on valoa uudistumiseen. Jos kaikkia suuria puita ei poisteta ennen kuin taimiainesta on syntynyt, voisi ajatella että uusi sukupolvi sisältää myös edellisen sukupolven parhaimmiston geenejä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5