Etpä sinä Tollo siellä tainnut mitään muuta oppia, kuin lusmuilemaan.
Tosin silloin kun Tollo opintiellä taapersi, miesopettajat olivat sodan vaurioittamia miehiä, joiden siirtämää traumaa mm. Tollo potee kuolemaansa asti.
No ei mennyt oikein yksi pahimmista raivoajista oli naisopettaja. Hänen hermonsa kestivät koulunkäyntiä syksyisin kaksi viikkoa. Sen jälkeen alkoi mylvintä. Nämä väkivaltaiset miesopettajat olivat syntyneet 30-luvulla. Sodankäyneitä miehiä ei opettajina minulla ollut ole ollut koskaan ja suurin osa heistä kuoli jo 50v kieppeillä.
Tolopainen: ”Taas on keksittyjä juttuja. Ylityötä ei saa teettää ilman tyntekijän suostumusta. Se lukee sopimuksissa. Lääkärit haluavat tehdä 32 tunnin päivystysvuoroja koska niistä maksetaan hyvin. Eivät halua tehdä päivystyksiä vuorotyönä yksinkertaisella palkalla.”
Ei valitettavasti ole tarvetta keksiä näitä juttuja. Onneksi tuo toinen tapaus menetti lopulta lääkärinoikeutensa. Eihän näissä kysymys olekaan työntekijän omasta suostumuksesta, vaan turvallisuudesta aivan samoin kuin liikenteessäkin. Myös noita ikäviä opettajakokemuksia meidän ikäluokalla riittää varmasti paljonkin. Kansakoulussa oli jonkin aikaa opettajana eläkkeellä oleva armeijan kapteeni, ja keskikoulussa taas rikospoliisista potkut saanut kaveri.
Nuo Tolopaisen koulujutut alkoivat huvittamaan 🙂 Ennen ei oppilaat hyppineet opettajien silmille. Nykyisin esim. peruskoulun yläasteella on sellainen meininki, että sääliksi käy hiljaisempia opettajia päivän melskeissä:(
Kyllä niitä armeijasta tulleita opettajia oli vielä 1960-luvulla kouluissakin. Ei siinä tehnyt mieli suuta soitella turhan tautta! Insinööriopinnoissakin Tampereella eräs vanhempi tekniikan ope kertoi, kuinka sodan jälkeen liian levottomia oppilaita pätkittiin turpiin!
Kansakouluajoilta jäi mieleen, kun koulutarkastaja tuli istumaan luokan perille. Eräs lyhytjänteinen vilkas poika istui hiljaa, mutta vilkuili koko ajan toisia. Tarkastaja ei puhunut mitään, mutta käveli pojat viereen , nappasi luisevilla sormillaan luunapin pojan ohimolle! Poika istui lopputunnin suorassa!
Meidän piti lähteä Metsätalousinsinööriluokan kanssa ensimmäisen kerran maastoon. Ohjeet annettiin edellisenä päivänä ja käskettiin olla pihassa kello kahdeksalta, koska silloin lähdetään.
Kaksi oppilasta puuttui, kun kello oli 08.05. Silloin lähdettiin, sen jälkeen kukaan ei myöhästynyt kertaakaan.
Eräänäkin aamuna satoi, kun piti lähteä maastoon. oppilaat tulivat siinä hengessä, että mitäs me tehdään tällaisena sadepäivänä. vastaukseksi saivat: Meille on tehty maastoa varten sellaiset lomakkeet, että ne kestävät sään. = Säälomake. Myös metsätoimihenkilöiden pitää olla säänkestäviä.
Kertaakaan sen jälkeen ei kukaan valittanut säästä.
Hieman realismia tämän päivän työmarkkinoilta. Kun olemme noiden Ylen valeuutisten varassa. Ammattityövoimasta on todellisuudessa kova pula monilla aloilla. Esim.ohjelmointialoilla jotkut yritykset maksavat 1000€ palkkion työntekijöilleen jos antaa vihjeen uudesta työntekijästä, joka johtaa rekrytointiin. Aika helppoa rahantekoa kymmenen rekrytointivihjettä kuukaudessa ja kymppitonni tilille. Jos ammattitaitoisia työntekijöitä olisi saatavissa tällaisia palkkioita ei luvattaisi.
Olen kerran saanut vastaavanlaisen vihjepalkkion. Se oli myyntialalla ja oli silloin 2000 euroa. Ihan mukavaltahan se kieltämättä tuntui. Tolopaiselle tuommoinen on naurettava pikkuraha, mutta ei minulle, ja sehän on pääasia.
Kannattaa Tolopaisenkin opetella koodaamaan. Ohjelmointiyrityksissä on ollut jo useamman vuoden pula koodareista ja valtaosa tulee ulkomailta. Kohta niille kelpaavat jo eläkeläiskoodaritkin.
Vahvaa liioittelua on kuitenkin puhe laajasta kaikkia toimialoja vaivaavasta työvoimapulasta, jos vertaa työttömien määrää avoimien työpaikkojen määrään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.