Ei ratkea Planter Pohjois-Suomen työttömyysongelma metsätyöpaikoilla. Vilkaisin nopeasti Kemin ja koko Pohjois-Pohjanmaan avoimet metsäalan työpaikat ja Pohjois-Pohjanmaalla oli avoinna kaksi työpaikkaa ja Kemissä ei yhtäkään (MT:n artikkelista huolimatta). Etelä-Suomeen tai paremminkin muualle Suomeen taisi olla tarjolla kahdeksan metsurin paikkaa.
Avoimista työpaikoista toki ilmoitellaan jokaisessa te-toimistossa, mutta joko ne sijaitsevat siellä Etelä-Suomessa tai edellyttävät selkeää ammatillista koulutusta. Ovat muistaakseni ihan julkisesti valitelleet asuntopulasta siellä pääkaupunkiseudulla.
Erityisesti Pohjois-Suomen ongelma on tämä rakenteellinen työttömyys eli suurella osalla työnhakijoista puuttuu ammatillinen koulutus kokonaan ja siksi yllättävän monet heistä ovat myös pitkäaikaistyöttömiä.
Valtio näytti esimerkkiä ulkoistamalla ja lomauttamalla metsurinsa. Samassa hengenvedossa siellä oli epäselvyyksiä yrittäjien palkkaamien ulkomaisten metsurien työsuhteissa. Tilaajavastuulaki hakusessa.
Ken sitten hakeutuu alalle, jossa on kausityöttömyyttä. Osalle se sopii, toisille ei.
Ohessa maatalouspuolen kausityöntekijän kokemus. Siinä on käytetty mielikuvitusta ja oma-aloitteisuutta pitkän lomautuskauden täytteeksi plus ne ikääntyvät vanhemmat tulee hoidettua myös.
Kaikista ei ole yrittäjäksi. Vaikka perustaisi kokeeksi pienen yrityksen ja pysyisi suoja-ajan työmarkkinatuen ja muun turvan piirissä, mitä sitten jos taidot/aika/muu seikka ajaa siihen, että yrittäjyys ei onnistu? Sitten sulla on se toiminimi pöytälaatikkoyritys mutta olet pudonnut kaiken tuen ja turvan ulkopuolelle. Ei kuulosta järin kannustavalta mutta tilastojen kannalta varsinainen työttömyystilasto kaunistuu ja hallitus röyhistelee rintaansa, tilastot näet.
Miten suurelta osalta se ammatillinen koulutus puuttuu ja miksi? Jos peruskoulun jälkeen jää sosiaaliturvan varaan, niin ankea on tulevaisuus. Mikäli se porukka lisääntyy, niin seuraavan taantuman aikana on vaarana, että tulonsiirtoja leikataan, koska edelleen valtio ottaa lisää velkaa. Jos koulun penkillä istuminen ei kiinnosta tai luonnista, niin silloin pitäisi suuntautua käsillä tekemiseen. Metsuri, timpuri, muurari, maalari, putkimies, peltiseppä….
Ehkä ennen oli helpompaa, ei meillä lapsilla ollut mitään mahdollisuutta jäädä kotiin notkumaan, kun tällaista sosiaaliturvaa ei vielä ollut, rahaa ei tullut mistään, pakko oli lähteä maailmalle ja löytää jotain.
Planter kerkes kirjoittaa juri sen mitä tässä mielessäni muotoilin. En vaan kerennyt saada lukemalla ymmärrettävään muotoon.
Peruskoulu on ihan riittävä oppi koulu kortistoon. Isä ja äiti ja heidän vanhempansakin se todistavat.
Käsillätekemisen ammatit vaativat useimmiten keskiasteen koulutuksen. Siihen meidän koulutussysteemi ei kykene. Ei nuoria motivoi joopailla koululla sillontällön ja epäsäännöllisesti tavata jopa opettaja. Paluu vanhaan olisi vähintään suotavaa. Olisi selkeä lukujärjestys edes. Sitouttas ja motivois niin opiskelijaa kuin opettajaa. Aamulla kännykät reppuun, kolmevarttia oppia ja varttitunnin tauko. Ruoka ja iltapäivällä sama. Sopivasti teoriaa ja paljon käytäntöä. Ohjausta täsmällisyytä joka hetki. Ei riitä että opettaja vie aamulla verstaalle tai työmaalle ja häippäsee. Oppilaat tupertaa keskenään jos tupertaa. Perjantai, joskus aamulla käy ope sanomassa ,”hyvät viikonloput”. Näinkö saadaan työelämään ja täsmällisyyteen motivoituneita nuoria. Ehei. Resussipula….se on aivan ilmeinen kouluissa.
Tämä kirjoittamani ei ole tarua eikä oppilaitosten panettelua. Olen vaan touhunnut keskiasteen oppilaitosten ja oppilaiden kanssa kohta 40 vuotta. Koko ajan on menty joopailusuuntaan eikä koulusta tule ees kisällikelposta ainesta. Ennen tuli. Nuoriso on kuitenkin meidän ikäluokkaa keskimäärin paljon fiksumpaa porukkaa. Välillähän amitsuun oli vaikeata saada opiskelijoita ja otettiin kaikki väkisinkin kouluun työnnetyt mukaan ja niiden ehdoilla kai mentiin. Opettajat turhaantuivat. Nyt tietyille aloille on jo kovakin karsinta. Varaa valita aines. Mottona tulos tai ulos. Vähemmälle ja motivoituneelle materiaalille on paremmin resursseja.
Miksi turhaa pitää venyttää mukana oppilaita joista tiedetään ettei ole ainesta työelämään tällä alalla? Tilastoiden ja oppilaitosten rahoituksen taki vissiin. Jonkinlaiset taskurssit ainakin pitäisi saada eikä tasapäistää kaikkia heikoimman mukaan. Kunnon uraputki kouluihinkin. Nyt se on peruskoulun jatke ilman minkäänlaista vaatimustasoa.
Rutkasti rahaa ja resursseja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Ei yrittämistä voi vain kokeilla. Kaikki yrittäjän velvoitteet alkaa ensimmäisestä päivästä ja jatkuu purkamiseen saakka. Yllättävän hankala ja raskas riskialtis kokeilu jossa harvinaisen usein joudutaan liriin…loppuiäksikin. On pakko olla kustannuslaskelmat kunnossa ja jokin perustilaus tai sopimus rungoksi. Kokeilemalla ei hyvät heilu.
Nimimerkki; 45 vuotta yrittäjänä ja yhden konkurssin maksaneena…tosin vähemmistöosakkaana ja kummisetänä…. ja useita alihankkijoita seuranneena.
wanhajätkä ***Rutkasti rahaa ja resursseja ammatillisiin oppilaitoksiin.***
JEP! Kaksi nuoristani on käynyt ammattikoulua jo vuosikausia. Toisella ensin vuosi lukiota, ei ollut se oma juttu, sitten 2 vuotta *väärässä* opinahjossa ( ei ollutkaan sekään oma ala) sitten hän kävi kolme vuotta mieleistään alaa, valmistui ja on nyt ammattikorkeassa toista vuotta. Toinen oli omalla alalla opiskelemassa mutta jäi jälkeen, luokallensa ja sen alan opetus loppuikin meidän kunnasta kokonaan, niin hänestä tuli koulupudokas, kun ei ehtinyt valmistua. Hän oli jonkun aikaa työllistämistöissä kunnes lähti naapurikaupunkiin jatkamaan opiskeluja, siis alusta asti samaa alaa, missä oli alun perinkin ollut. Onneksi nyt viimeinen vuosi ja valmistuu vihdoin..huhhuh. Sitkeitä ovat.
Ei ole ammattikoulu lannistanut heitä vaikka molemmat kertovat, kuinka opettajilla ei ole aikaa olla läsnä tarpeeksi. Opetuskokonaisuudet tulee paketteina, jotka käydään nopeasti läpi ja omaehtoisen opiskelun määrä on kasvanut koko ajan. Jos tarvitsisi tukea, sitä ei nykyisillä resursseilla ole varaa antaa. Yhden kerran oli toivottu, että niillä joilla oli rästissä hommia, voisivat palata viikkoa ennen joululoman loppumista koululle tekemään niitä valvotusti. Eivät päässeet, koska siellä ei olisi ollut henkilökuntaa avaamassa ovia eikä opettajille annettu mahdollisuuksia tulla lue ylimäräisiä tunteja, eikä oppilaille annettu lupaa tulla sinne ilman valvojaa.
Niin luokattomassa lukiossa ja ammattikoulussa pärjäävät ne, joilla on taitoja, kykyjä ja voimavaroja omaehtoiseen opiskeluun.
Ei tarvitse ihmetellä, kun amislaiset lähtevät työharkoittelupaikoille, että moni työnantaja on helisemässä heidän kanssaan, kun opetus on amiksessa ollut heikkotasoista, niin ei aina vastaa työelämän nykyisiä vaatimuksia.
Meillä niin monen pajan tietotaito siirtyy, ei seuraavalle vaan kirkkomaahan. Monestakohan kisällistä on aikain kuluessa tullut parempi seppä ku mestarista….hyvin monesta. Kaikilla aloilla on puute kädentaidosta. nykyisin ei ole korjaajia…vain asentajia jotka osaavat vaihtaa uusia komponentteja. hyvä niinkin. Siihen se menee. Kuitenkin tuhansia kädentaitoja osaavia tarvittaisiin. Kaikille ei kytkentäkaaviot ja piirustukset ei aukene mutta käytännön hommissa tosi ammattilaisia. Niin on aina ollut. Keskiaste kuntoon ja Kisälli nimike kunniaan. Aivan tessejä myöten. Eri tietä ammattiin…ja ammattilaiseksi.
Oppisopimuskoulutus on edelleenkin toimiva ja edullinen tapa oppia ammatti. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna siinä saadaan nopeasti ja parempi ammattilainen, kuin koulumuotoisessa opintyössä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.