Jos suomalainen insinööri siirtyy Saksaan töihin palkka tuplaantuu. Mutta jos duunari siirtyy Saksaan hänen palkkansa pieneen. Saksassa tuskin AKT pysäyttää vientisatamia poliittisen lakon takia.
Tolopaisen ihanneyhteiskunta on käynyt selväksi: rikkaat rikastukoot ja köyhät köyhtykööt. Pohjoismainen hyvinvointimalli ei tuota ole. Viimeksi Suomessa Tolopaisen ihanneyhteiskunta oli 100 vuotta sitten ennen sisällissotaa. Silloin ei verotuksella tasattu tulo- eikä varallisuuseroja.
Järjen käyttö ei ole kielletty vankkojen mielipiteiden tukena vaikka jälkijärjellistä aikaa kuulemma elämmekin. Jos keskustelu työmarkkinaongelmista alkaa mennä täysin edesvastuuttomaksi niin on viisainta palata metsäaiheiden pariin, joissa Tolopaisen mielipiteet vaikuttavat hyvin asiantuntevilta.
Ettei mentäisi pois metsästä, kysynkin metsänomistajilta, mistä tuista tai verovähennyksistä itse olisitte valmis luopumaan yhteisen kansanedun nimissä?
KEMERAa on pikkuhiljaa muutettu asiallisempaan suuntaan; ennakoiviin hoito-ja kasvatustoimiin panostuksin terveen tuottoisamman metsän vähemmin kuluin. Vanha systemi kun kannusti ennemmin jättämään taimikot oman onnensa nojaan ja sitten haettiin kallista, työlästä ja vähän tuottavaa nuorenmetsän kunnostuksen tukea.
Niin voisi verrata lapsiperheeseen. Tuetaanko ihmistä, ihmisen taimea, perhettä alkuvaiheessa taloudellisesti/ kannustetaanko metsänuudistuksessa tarpeenmukaisiin varhaishoitotoimenpiteisiin/Kuka tekee, mitä maksaa ja saako verohelpotuksia, kemeraa, asiantuntija-apua, hoitoapua?
Muistan vanhalla keskustelupalstalla tätä samaa keskustelua on sivuuttu ennenkin. Kuka *ansaitsee* tukia ja verohelpotuksia ja mihin saakka yhteiskunnan tulee tulla vastaan, jos kasvatus (metsän tai perheen) menee tavalla tai toisella mönkään, niin ettei omat tulot ei riitä kattamaan elämisen kustannuksia. Vakuutukset on vapaaehtoisia, eivätkä kaikki metsänomistajat ole vakuuttaneet metsiänsä mahdollisen tuhon varalta, samoin kuin ei kaikki ole vakuuttaneet lastansa/omaa henkikultaansa pahan päivän varalle; sairaus, työttömyys. tms. odottamaton.
****TOLOPAINEN:Nyt puhutaan harhaanjohtavasti sopimuksettomasta tilasta. Sellainen on mahdoton, koska yleissopimuksen puuttuessa noudatetaan työsopimusta, joka on solmittu kun työ on alkanut. Tästä on säädös työsopimuslaissa. Työntekijöiden oikeudet on turvattu lakiteitse ei siihen mitään liittojen sopimusta tarvita.****
Millainen on se työsopimus, minkä kukin sitten sopii, jos työehtosopimus puuttuu? Työnantaja sanelee palkan ja muut edut, ei laki.
Yleisisitovuus pysyy alalla voimassa, kun sopimusalan jäseniä on tarpeeksi. Jos alan jäsenmäärä putoaa, yleisitovuus poistuu ja silloin työehtosopimus ei ole voimassa. Työsopimuslaki ei tunne vähimmäispalkkaa. Siellä on viittaus, että alalle tyypillisen palkan minimi, riippuu ammattialasta mutta 1200 e taitaa olla noita alimpia palkkoja. Työnantajat, jotka eivät itse ole järjestäytyneet (usein pienet nyrkkipajat) eivät ole sitoutuneet yleisiin ehtoihin. On työturvallisuuslakia, työsopimuslakia, ym mutta työllistyessään järjestäytymättömän työnantajan alaisuuteen, voi olla, ettei siellä päde minkään alan työehtosopimus vaikka työntekijä itse olisi liitossa. Palkka tulee *naamakertoimella* ja jos meno ei miellytä, saattaa kortisto kutsua.
Kun ihmiset eroavat ammattiliitoista ja vaihtavat pelkkään yleiseen työttömyyskassaan, ammattiliittojen jäsenmäärä putoaa. Sitä ei ihmiset ymmärrä, että yleissitovuus saattaa näin poistua, eikä sitten ole enää ammattiliiton ja työnantajajärjestöjen välistä työehtosopimusta, mitä noudattaisi. Siitä alkaa villit sopparit, eikä mikään laki määrittele palkkaa siinä, eikä ammattiliitto puhu huonoon asemaan joutuneen henkilön puolesta, tuli kenkää tai ei, oli palkka ja muut edut kuinka surkeat tahansa. YTK ei aja niitä asioita, se on pelkästään kasvoton työttömyysturvan maksaja. YKT ei ole työttömän asialla nytkään. Onneksi AY liike järjestää huomenna mielenilmauksen, joka on täysin laillinen. Lakiahan me kaikki tykätään noudattaa, eikö.
Väännän vielä kerran: Koska on laki, mikä koskee yleissitovuutta: Kaikki nekin, ketkä eivät kuulu ammattiliittoon, saavat ne palkat, palkankorotukset, edut ja muut hyödyt, mitkä ammattiliitto ja työnantajapuoli sopii–>juuri ne työehtosopimukset, mitkä monesti valvottavat valtakunnansovittelijaa pitkiä öitä ja milloin pitkittyessään ammattiyhdistysliike väläyttelee hampaita–> ylityökieltoa, lakkoa tms. Eli MINÄ maksan jäsenmaksuja, jotta ammattiliitto voi hoitaa alani työehtosopimusasiat. Mutta vapaamatkustaja, olkoot YTK.lainen tai ei, niin saa ne samat edut, mistä minä olen maksanut. Olen ollut radikaali siinä, että mielestäni minun, eikä kenenkään muunkaan ammattiliiton jäsenmaksuja maksavan pitäisi hyysätä niitä, ketkä eivät kuulu ammattiliittoon. Laki silti koskee heitäkin, eikä sille mahda nyt mitään. Joka tapauksessa, maksamme yhdessä verojakin. Kukaan ei estä hakemasta parempaa palkkaa ja etuja työnantajalta tai ei ole työnantajalle rikos maksaa parempia palkkoja kuin työehtosopimuksessa on. (Tosin tasa-arvo -ja yhdenvertaisuualaki voi siinä tulla osin vastaan, ettei ketään suosita tai syrjitä henkilöön liittyvien ominaisuuksien takia. Mutta se on eri juttu.)
Eli, kiitos kaikille teille ja meille, maksamme veroja yhteiseen pottiin, joilla tätä yhteiskuntaa pyöritetään. Veroja maksan mielelläni ja mielelläni kuulun ammattiliittoon, joka on työelämän vakuutus pahan päivän varalle. Maksan koti-henkilö, -auto- ym.- vakuutuksiakin mutta sillä erolla tuohon työelämän vakuutukseen, ettei kukaan, kellä ei ole ko. vakuutuksia, pääse *hyötymään* minun henkilökohtaisesta vakuutuksestani.
Tässä se laki siis on tasapuolinen niin kauan kuin ammattiliittojen jäsenmäärä pysyy tarpeeksi korkealla, pysyy työehtosopimukset voimassa niillekin, ketkä eivät ole niiden sopimusprosessista maksaneet. (vrt. rokotussuoja=laumaimmuniteetti). Ja sehän on solidaarista myös mielipiteistä huolimatta. (niitähän meillä riittää)
En omista metsää mutta on ihan ok tukea verovaroista joitain tarpeellisia toimia, jotta metsätalous säilyy kannattavana ja Suomi puunjalostuksen kärkimaana. Onhan metsänomistajillakin etujärjestönsä, ei teidänkään tarvitse yksin pyristellä.
( metsä pitää aina mainita-kun tämä on metsäpalsta =D )
Onneksi AY liike järjestää huomenna mielenilmauksen, joka on täysin laillinen. Lakiahan me kaikki tykätään noudattaa, eikö.
Tässä on kuitenkin se pointti. Työnantajat ja työnantajajärjestöt eivät ole olleet päättämässä aktiivimallista. Se on täysin hallituksen ja eduskunnan ehdotus, mutta mielenilmaisusta kärsijänä on täysin kuulumaton taho.
Olisiko mielenilmausta kannattavien mielestä ihan ok mennä lakkoon esim. korkeiden ylinopeussakkojen tai lievien seksuaalirikoksien tuomioiden vuoksi? Ei nekään johdu työnantajista.
PS. Ei laki velvoita osallistumaan vaikka olisikin laillinen.
Itse olen ollut duunarina, alempana toimihenkilönä, ylempänä toimihenkilönä, kahden eri alan yrittäjänä, suorittanut kaksi ammattitukintoa työn ohessa, ollut lakossa, usean ammattiliiton jäsenenä, YTK:n jäsenenä, mutta en päivääkään työttömänä.
Ennen ei ollut mitään aktivointimalleja, piti ihan itse olla aktiivinen. En ihan ymmärrä tätä aktiivimalliraivoa.
Onneksi ei 2009 noudatettu mitään yleissitovuutta. Kun tilauksista putoaa 60% pois, ymmärtää porukka, ettei ole mitään extraa jaettavana, vaan pitää leikata palkkaa. Toisena vaihtoehtona, on lopettaa yritys ja valita vielä huonompi vaihtoehto, työttömyys. Jonkinlainen systeemi pitää olla, ettei työntekijöitä aleta riistää aiheetta, mutta liian jäykkä yleissitovuus, jossa palkkoja aletaan maksaa lainarahalla johtaa tuhoon.
Nimenomaan! Suomessa toimii demokratia. Poliittisen mielipiteen voisi ilmaista em syistä, miksei ilmaistaisi? Mielenosoituksen järjestäminen ja siihen osallistuminen on laillista täällä, melkein asiasta kuin asiasta. Toisin kuin diktatuureissa, joissa henki on hyvin halpaa. Pohdinnan paikka. Työnantajilla on erittäin paljon valtaa. Ottaahan työpaikat nykyään kantaa seksuaaliseen häirintään- nollatoleranssi #metoo-kampanja! Kissa on pöydällä par’aikaa. Ei työnantajat katso suopeasti ylinopeussakkojakaan, jos duunari kämmää- eiköhän rangaistus rikkeestä ole silti ihan suotavaa ja toivottavaa, kysyi keneltä tahansa; kysehän on yleisestä (liikenne)turvallisuudesta. Mikä on yksilön oma valinta, mikä yhteisön normisto. Onko noissa sitten vertailuarvoa, sitä saa miettiä kukin! En todellakaan lähtisi barrikadeille ylinopeusakoista (oli suuria tai pieniä) mutta liian lievien seksuaalirikostuomioiden vuoksi kyllä. Palkaton päivähän siitäkin seuraisi, ei sen pahempaa kuin STOP- tai huomisesta mielenilmaisusta.
Työmarkkinat ei ole vapaita. Olemme tehneet aikaisemmassa elämässä vähintään 200 ennakonpidätystodistusta sesonkiaikana joka vuosi. Vakkarien kans on kohtuullisen helppoa. Sesonkilaisten kanssa vaikeampaa. Opiskelijat jotka tekevät ehkä vain yhden viikonlopun on miltei mahdottomia palkanlaskennalle. Jonoa ovella riittää. Joka tunti, missä ja milloin on selvitettävä opintotukien takia kuukausittain. Mielelläänkin heitä palkkais jos se ois nuin työllistävää työnantajalle. Mikä olis parempaa oppimista kuin työelämä ja pienikin raha opiskelijalle tervetullut.
Yhtään ylimääräistä ei kannata kurssittaa ilman että maksaa siitäkin palkan. Kurssituksen jälkeen soitetaan suuta ja muka ihmetellään kun töihinkutsua ei kuulu. Ammattiliiton kautta ajetaan korvausta ”varallaolosta”. Näitä jouduin makseleen… Ei ollutkaan tarkoitus kuin kupata.
Olen aktivointimallin ehdoton kannattaja. Koskeeko tämä haloo aktiivimallista enemmän sossuja ja hupenevaa kannatusta vai ammattiliitoja. Kallistuisin ensimmäisen kannalle. No eiköhän siinä saa panna onyhtäkuin merkin väliin…
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.