Keskustelut Metsänomistus Talvivaarasta piristysruiske Sotkamon metsätaloudelle

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 251)
  • Talvivaarasta piristysruiske Sotkamon metsätaloudelle

    Talvivaaran kaivoksesta paraikaa valuva, ravinteikas hulevesi lienee mitä parhainta lannoitetta Sotkamon metsille. Oletettavasti alueella harjoitettava metsätalous saakin näin osakseen odottamattoman piristysruiskeen huomattavan vuotuisen kasvulisäyksen muodossa.

    Asioihin perehtyneenä voin vakuuttaa, että tiedotusvälineiden propagandistinen ja mustamaalaava uutisointi on antanut Talvivaaran tilanteesta täysin vääristyneen kuvan. Tilanne Talvivaarassa on täydellisesti hallinnassa, eikä mitään todellista ongelmaa ole. Lukekaa huuliltani: ei ongelmaa Talvivaarassa.

  • Metsäkupsa

    Nm Raaka Aarne puhuu asiaa hädän hetkellä.Jos kaivosta ei saada muutamaan viikkoon käyntiin,niin sitten syntyy todellinen pommi.Bakteeri prossesia ei voida pysäyttää ,joten myrkkyjen liukeneminen tulee jatkumaan jopa vuosikymmeniä totesi alan huippu professorikin uutisissa.Jos Talvivaara ei selviä,menee osakkeen omistajien rahojen lisäksi meiltä veronmaksajilta valtavat summat jälkihoitoon.Tapahtuneesta on otettava opiksi vastaisuuden varalta,välin oppi tulee kantapään kautta,kuten valitettavasti tässä tapauksessa.

    Timppa

    Talvivaara on todellisuudessa vain jäävuoren huippu. Se kuvaa todellisuuspohjaisesti kaivos- ja muun kaivannaisteollisuuden suhtautumisista luontoon ja ulkopuolisten omaisuuteen. Siis täysin piittaamatonta. Viranomaiset taas ovat joko täysin tyhmiä tai eivät halua täyttää heille lain asettamia velvollisuuksia. Talvivaarassa kyse ei ole onnettomuudesta vaan täysin pöyristyttävästä suunnitelmasta, jonka toimimattomuus on täytynyt olla tiedossa monilla jo ennen sen toteuttamista. Ympäristörikoksesta tulee tuomita hankkeen suunnitelijat ja kaikki, jotka ovat tavalla tai toisella olleet mukana päättämässä asioista. Erityisen törkeää on se täydellinen välinpitämättömyys, johon syyllistyttiin ensimmäisen vuodon jälkeen. Talvivaaran hallitus on ollut täysin piittaamaton. Heille kuuluu kaikkein raskaimmat tuomiot.

    Itse voitin pienemmän jutun, jossa perussuhtautuminen oli täysin sama. Eräs maanrakennusyhtiö haki louhinta- ja murskauslupaa meikäläisen kesäpaikan viereen. Tältä noin 7 hehtaarin alueelta olisi kaikki hulevedet fosforeineen ja typpineen valuneet suoraan alapuolella olevaan 3 hehtaarin järveen. Erityisen törkeäksi tämän hankkeen teki se, että puolen kilometrin siirrolla olivat kaikki haitat poistuneet. Monimutkaisen prosessin tuloksena ja käyttäen pätevää asianajaja ja noin 10 000 euroa rahaa tämän palkkioihin tämä hanke kaatui ja paikallisen ympäristölautakunnan myöntämät luvat raukesivat. Hakija totesi nimittäin tilanteen toivottomaksi ja luopui hankkeesta. Ilmeisestikin näki, että lopulta häviää. Mutta tällaiseen tulokseen pääseminen selvässäkin tapauksessa näyttää olevan todella työn takana. Tuskin onnistuukaan lupa-asioissa maallikolta.

    Raaka-Aarne

    Kaikkein pöyristyttävintä Talvivaaran tapauksessa on ollut huomata, kuinka suojaton ja turvaton osakkeenomistajan asema on tällaisen propagandistisen mediaterrorin edessä. Muutamassa päivässä huomattava määrä sekä kotimaisessa että ulkomaisessa omistuksessa olevaa, Talvivaaran osakkeisiin sitoutunutta varallisuutta on haihtunut savuna ilmaan. Kaiken huipuksi valtiovalta ei ole tehnyt elettäkään Talvivaaran tuotannon palauttamiseksi normaalitasolleen ja pysäyttääkseen siten osakekurssiin kohdistuneen jyrkän pudotuksen.

    Sijoittajien luottamus Talvivaaraa kohtaan on saatu nyt järkkymään pahemman kerran. Kaikkein irvokkainta tilanteessa on, ettei osakekurssin romahdukselle ole olemassa mitään todellista ja järkeenkäypää perustetta, vaan ainoastaan mediassa esitettyjä epämääräisiä hypoteesejä sekä tarkoitushakuisia spekulaatioita.

    Moraaaliselta kannalta tarkasteltuna on vähintäinkin oikeutettua, että valtiovalta ryhtyy välittömiin toimiin sijoittajien luottamuksen palauttamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Talvivaaran osakkeisiin kohdistuva pääomapako on saatava padottua, ennen kuin kaikkein pahin mahdollinen skenaario mahdollisesti toteutuu. Tilanteen jo ehdittyä kriisiytyä on mitä todennäköisintä, että kurssilasku saadaan pysäytettyä ainoastaan riittävän mittavilla tukiostoilla.

    Raaka-Aarne

    Korpituvan Taneli

    Kyllähän Talvivaarassa olisi pysäytettävää!
    Jos nyt kuitenkin ensin yritettäisiin pysäyttää altaitten vuodot ja saada yhtiön päästöt lupaehtojen rajoihin.
    Kyllä se pääomapakokin sitten tyrehtyy.

    Valtiovalta on antanut jo armeijan apua yhtiölle ja antaa varmaan pyydettäessä muutakin apua.
    Valtiovallan tehtäviin kuuluu vaatia yhtiöiltä lupaehtojen tinkimätöntä noudattamista. Pitää myös vaatia toimenpiteitä ettei vastaavia vuotoja vastaisuudessa tapahtuisi.

    Tietysti valtio on tässä puun ja kuoren välissä, talvivaaran työllistävä vaikutus on suuri. Pitää olla kuitenkin rohkeutta tarvittaessa vaikka lopettaa koko toiminta ellei sitä voida jatkaa niin että luonto ei pilaannu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla

    Raaka-Aarnen provo voisi olla hauska, ellei kyseessä olisi suomalaisittain todennäköisesti yksi merkittävimmistä ympäristökatastrofeista. Kuitenkan uutisoinin yksipuolisuutta en allekirjoita, koska puhuttaessa myrkkyjen vaikutuksista vesistöihin, tarkoitetaan vain pintavesiä. Vuotava allas imeyttää myös pohjaveteen samaa tavaraa kuin muuallekin. Uudet varoaltaat ovat erityisen tehokkaita tässä suhteessa, koska niissä ei ole tiiviitä pohjarakenteita.

    Mutta metsätaloudelle tapahtuma saattaa tosiaan olla piristysruiske. Lannoittavasta vaikutuksesta en tiedä, mutta tilojen hintataso varmaan putoaa merkittävästi. Se, millaista vettä ojassa virtaa, ei ole puun tuotannon kannalta niin kiinnostavaa.

    Leevi Sytky

    Hyvä Timppa! Olen täysin samaa mieltä.

    Timppa

    Kuten tuolla edellä kirjoitin kyse on suunnitelmasta. Lähtöarvot:
    -Pekka Perä on erittäin kokenut kaivosmies, joka periaatteessa tietää miten rakenteet toimivat.
    -Vesilaki kieltää pohjaveden pilaamisen
    -Kaivos tuottaa paljon enemmän jätevesiä kuin lupaehdoissa kuvattu liki suljettu prosessi. Ne vedet on ”hukattava” johonkin. Suoraan pintavesiin niitä ei voi päästää. Se havaittaisiin mittauksissa.
    -Entä pohjavesi? Sitä ei voi kukaan tutkia vesieristyksen alta.

    Kehitetään ”luova” ratkaisu. Selitetään ”pokkana”, että 1,5 mm:n muovi pitää jätetvedet erossa pohjavesistä. Tarkoitus on tietysti, että muovi repeytyisi ja päästäisi jätevedet pohjavesiin. Ehkä joku kävi vielä esimerkiksi petkeleellä yön pimeydessä ”tutkimassa” saumoja, kun muovi oli peittynyt jäteveteen.

    Jotain meni pieleen. Viime kesän sateet nostivat pohjaveden pintaa, joten tuli ongelmia. Pohjakin saattoi olla tiiviimpi kuin ”suunnittelija” oteksui. Vesi nousi siis liikaa. Pato oli tehty huolimattomasti, joten se ei pitänytkään vettä. Tapahtui katastrofi.

    Jos aidosti olisi haluttu toimia siten, etteivät jätevedet pääse pohjavesiin olisi käytetty bentoniittisavea, joka on tehokas vesieristys.

    Siis kyse on törkeästä ympäristörikoksesta, johon syyllistyneet on passitettava linnaan. Lisäksi pitää rikoshyöty määrätä korvattavaksí vaktiolle. Kun aletaan tutkia, niin vastaavia ratkaisuja saattaa löytyä muiltakin kaivoksilta. Kuten eilisessä Hesarissa todettiin, kaivosala on itse tyrinyt maineensa. Ruotsissa järjestys lehden mukaan on toinen. Siellä saatetaan sulkeakin kaivoksia, jotka saastuttavat.

    Raaka-Aarne

    Kun uhkana on täysimittaisen ympäristökatastrofin toteutuminen, on vähintäinkin irvokasta puhua taloudellisista arvoista tai edes työllisyydestä. Rahaa ja työpaikkoja on huomattavasti helpompaa luoda uudestaan kuin tuhoutunutta luontoa.

    Muiden mukana toivon hartaasti, että tämä tapahtumaketju saisi onnellisen lopun, niin luonnon kuin Talvivaaran työntekijöidenkin kannalta. Jälkimmäisille toivon voimia, sillä heidän osansakaan ei ole helppo. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu työskennellä yrityksessä, jossa piilee todellinen ympäristöpommi ja jonka pystyssä pysymisestä tulevaisuudessa ei ole minkäänlaisia takeita.

    Raaka-Aarne

    Leevi Sytky

    Olin minäkin onnesta soikeena Kainuulaisten puolesta silloin kun Talvivaaran kaivos aloitti. ”Pipertäjätkin” suhtautuivat kaivokseen myönteisessä hengessä.
    Eihän sitä silloin arvannut, että kysessä oli rikollinen toiminta.

    Gla

    Nyt selvisi sekin, että vuotavan altaan pohjarakenne on täysin lapsellinen. Siellä on 1,5 mm HDPE-kalvo, jonka alla on kivituhkakerros.

    Yleensä kun tehdään tiivisrakenteita, vaaditaan kaksinkertainen rakenne. HDPE-kalvolla pohja tiivistetään, mutta sen alla on toinen tiivistyskerros varmistamassa. Koko tiivisrakenteen paksuus pitää olla vähintään metrin paksu. HDPE-kalvo on n. 10 metrin levyistä mattoa, joka hitsataan yhtenäiseksi rakenteeksi. Hehtaarilla on siis vähintään kilometri, mutta käytännössä paljon enemmän saumaa, joka saattaa pettää itse kalvon lisäksi.

    Kun vesi ja lieju täyttää altaan, kuormittaa se pohjaa. Jos pohja painuu, aiheutuu siitä muovikalvoa repiviä voimia. Ja kun kuormaa on riittävästi, ilman muovin alapuolista tiivisrakennetta on vedellä vapaa pääsy maaperään.

    Uutisissa on todettu, että kalvon alapuolinen tiivisrakenne voidaan tehdä myös bentoniittimatolla. Se on periaatteessa yhtä hyvä rakenne kuin hdpe-kalvo. Käytännössä maton parin sentin paksuus ei sekään anna anteeksi epätasaista painumaa, vaan ohut savikerros venyy. Mielestäni siis ihan tavanomainen bentoniitin ja murskeen seoksesta tehty puolen metrin kerros olisi asiallinen rakenne tällaisessa kohteessa etenkin, kun altaan reunoja on korotettu ja näin aiheutettu kuormaa alkuperäistä enemmän altaan pohjalle.

    Tässä ei ole muuta vaihtoehtoa, kun tutkia eri osapuolen toimet tarkasti. Hankalaksi sen tekee se, että viranomaisten toiminta ei taatusti ole ollut riittävää, joten Suomen valtio joutuu syyttämään myös Suomen valtiota laiminlyönneistä. Onkin naurettavaa, että ympäristöministeri Niinistö usuttaa paikallisia nostamaan syytteitä ympäristörikoksista kaivosyhtiötä vastaan, koska Niinistön oma puulaaki on se elin, jolla on valvontavastuu asiassa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 251)