Talvettomuus ahistaa

Ilmaston muutos toteutuu jo synkästi. Vuodenajoista jää talvi pois. Etelä-Suomessa ovat kuusikoiden maat sulia. Jos hakkuukone ehkä pystyykin uria havuttamalla suojaamaan kuusten pinnalliset juuristot, niin puita autotien varteen ajava kone uppoaa juuria katkomaan sitä syvemmältä mitä useammin samaa uraa pitkin puukuormia kulkee.

Puun ostajilla on rahaa kiinni talvileimikoissa, joista ei saa puita tehtaille näillä sohjoilla. Entä jos seuraava talvikin on vain sateisen syksyn ja lämpimän kevään yhdistelmä, maa sula, märkäkin? Puu ja raha seisoo, korko juoksee.

Juohtui mieleeni vaihtaa rahat Stora Enson ja UPM:n osakkeista Orionin ja Keskon osakkeisiin. Väki pärjää hyvinkin vähillä puin, mutta lääkkeitä syövät niin vanheneva kansa kuin ahdistuneeksi diagnosoitu nuorisokin kasvavia määriä. Autot ja ruoka tekevät kauppansa.

Talvi on hoitanut pitkään ekopoliisin viran kunnialla, mutta nyt ovat luukut auki uusi en tuholaisten tulla etelästä ja kaakosta, tulla paratiisiin jossa heillä ei ole  loisista eikä pedoista riesaa.

Meillä vedotaan usein siihen, miten pieni tekijä Suomi on esimerkiksi verrattuna Kiinan tai Intian hiilipäästöihin.

Niin onkin mutta kun asia lasketaan päästönä yhtä maan kansalaista kohti, niin suomalainen ralli-, formula-, rekannuppi, tractor pulling-, moottorikelkka- vene- jne. kilpailuihin hurmaantunut ihminen päästää ilmoille hiiltä monikymmenkertaisesti verrattuna riisipellolla kyykkivään idän uutteraan.

Ei ole kauaa, kun sanomalehti kertoi, miten Etelä-Pohjanmaalla nuoret tulevat aamulla kouluun nelivetotraktorilla ja sama kone antaa kyydin ehtoolla ABC:n parkkipaikalle.

Mönkijä on sitten ihan oma lukunsa, niitä pitää olla talossa ainakin kaksi, emäntä pääsee illan suussa toisella alas rantasaunaa lämmittämään, isäntä toisella, uudemmalla,  kylpemään ja juontamaan puhtaat runsaahkot lihansa kylvyn jälkeen hikoilematta pirtin portaalle.

Hienoa! Ilmaston muutoksesta puhuttaessa unohdetaan liki aina, että muutos sisältää myös mahdollisuuksia parempaan. Kannattaisikohan ostaa Lapin kolmion alueelta jostain Arpelan huitteilta sata-parisataa hehtaaria kalkkipitoista lettoa. Olisi siellä sitten valmiina, kun kelit suosivat ananaksen ja avokadon viljelyä. Nyt se on vielä halpaa.