Tänään taas hiukan hämmästytti metsästyskulttuurin romahdus ku ensin peura meinasi tupata auton eteen tielle. Jarrutus pelästytti ja onneksi palasi takaisin. Alle tunti tuosta ja pukkasi kauris tielle seisoskelemaan liian lähellä. Taas jarrutus ja palasi myös takaisin. Keskellä kirkasta päivää! En väitä etteikö tämänkinlaisessa elukkashowssa voi elää mutta hiton raskasta se on. Aina valppaana ja elukkaa singahtelee mistä milloinkin eteen. Aika paljon on paikallisongelman makua koska Satakunnassa tämä on jo pois kenenkään hallinnasta mutta sama tuntuu leviävän jatkuvasti koko eteläsuomeen.

Tottahan tuo on mitä Anneli kirjoitti.

Jesse lähde sinne hirviporukkaan, johonka olen sinua usein yllyttänyt, niin ei tarvii jäädä lihakimpaletta vaille. Uskon että mielellään ottavat porukkaan.

Riistakolmiolaskennassa oli mielenkiintoinen ilmiö. Kun asia otettiin esille tällä keskustelupalstalla, tutkin asiaa helmi-maaslikuun vaihteessa. Otin silloin talteen hirven lumijälkigraafeja. Ne näyttivät hyvin suurta kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kun vertaan niitä nyt löytyviin graafeihin, suuri osa jäljistä on sulanut pois.

Samanlaista ”sulamista” on tapahtunut muissakin lukemissa.

Luonnonvarakeskus (Luke) laskee vuosittain arviot hirvikannan suuruudesta. Viimeisen kymmen vuoden aikana Luke:lle on toimitettu virheellistä tietoa laskentojen tekemiseksi. Virhe näkyy selvästi esimerkiksi LUKE:n Hirvitiheyden aikasarjat ja saalis 2016 dokumenteista. Kaatomäärät pitävät paikkansa, mutta hirvihavaintoja voidaan ”säveltää” ja niin on myös tehty.
Aikasarjoista näkee että suurella määrällä hirvitalousalueista hirvikannan suuruudeksi on ajoittain arvioitu vain puolet.
Ei ole mahdollista että hirvistä kaadettaisiin kaikki tai jopa enemmän kuin niitä on, eikä määrä siitä huolimatta vähene.

Virheellisten tietojen toimittaminen on selvästi tahallista ja tarkoituksellista, sillä ne tiedot joita ei toimiteta Luke:n laskentaan, näyttävät aivan toisenlaista kehitystä.

Metsästyksen jälkeen jäävää kantaa Riistawebin RHY-lukemista ei käytetä Luke:n laskemissa. Kun laskin RHY:n määrät oman maakunnan ja hirvitalousalueen kohdalta,  suurempi hirvimäärä historiasta löytyy vasta vuodelta 2001.

Vaikka RHY-lukemien mukaan hirvimäärä on selkeästi noussut vuodesta 2015 vuoteen 2016, niin Luken:n laskentaan käytettävät parametrit ovat laskeneet. RHY-havaintojen mukaan hirvimäärät ovat kasvaneet, mutta Lukelle toimitettavat havaintoja/päivä määrät ovat laskeneet, metsästäjien arvio jäävästä kannata on laskenut ja hirvikolarimäärä jopa puolittunut.
2016 siirryttiin sähköiseen havaintokorttiin, jolloin 97% seurueista palautti havaintokortit. Edellisenä vuonna, jolloin saalisilmoitus ja havaintokortti olivat vielä erillisiä noin 85% seurueista ilmoitti hirvihavaintonsa.

Hirvihavintojen oli luullut nousevan, kun havaintokortteja palautettiin enemmän. Kuitenkin, vaikka RHY-havainnot lisääntyivät, niin Luke:lle toimitetut havaintoja/ päivä laskivat.

Luke käyttää laskennassa myös hirvikolarien määrää, mutta ottaa ne riistavahinkorekisteristä. Oman hirvitalousalueen kolarilukemat ovat riistavahinkorekisterin mukaan 2014=32, 2015=29, 2016=16.
Maakunnan Elykeskuksen hirvikolaritilastot ovat erilaisia kuin riistavahinkorekisterin.

Näyttää siltä, että riistaneuvosto päättää mikä on sopiva hirvimäärä julkaistavaksi ja toimittaa Lukelle sellaiset tiedot, että saa haluamansa hirvimäärän.

Hirvihavainnot/ metsästyspäivä on ihan eriasia , kun jäävä kanta , jota Planter tarjoaa Rhy:n arvioksi . Havainnot on kirjattu tällä kertaa yhteen ja samaan ”oma riista”-palveluun ja se tieto on tasan tarkkaan yksi ja sama niin Rhy:ssä , kun Lukessakin . Jäävän kannan ero johtuu siitä , että Luke ottaa metsästjien ilmoittaman jäävän kannan lisäksi arviossaan huomioon myös muita tekijöitä eli tarkentaa kanta-arviota kaatotulosten ,todettujen hirvivahinkojen ja kolaritilastojen avulla . Lopullinen arvio jäävästä kannasta (luken) saadaan tästä johtuen vasta jahtikautta seuraavana keväänä. Tämä tieto oli pohjana tulevan kauden kaatosuosituksille .

Se , miksi hirvikanta nyttää käppyröissä laskevan , johtuukin näistä tarkennuksista . Alenemista tukee alhaisempi kolarimäärä ja toisaalta pienempi määrä havintoja  metsästyspäivää kohti jahtikauden aikana . Metsästäjien ilmoittama jäävä kanta jahdin päättyessä lumettomaan aikaan on hyvin paljon arvailujen varassa . Havainnot/ metsästyspäivä puolestaan ovat täyttä faktaa .

Kuluneena keväänä meitäkin kehotettiin hakemaan mahdollisimman paljon pyyntilupia . Tämän päälle tarjottiin vielä 20% lisää pankkihirviksi . Homman ei pitäisi enää olla missään luvista kiinni , enemmänkin siitä , onko niitä hirviä lupien edellyttämää määrää .

PS.Vuoden alusta lähtien kaikki ilmoitetut hirvikolarit tilastoidaan edellä mainittuun kaikkien osapuolien käytösä olevaan ”oma riista”-palveluun , joten siltäkin puolelta epäselvyydet poistuvat . Edellyttäen tietysti , että srva-ryhmä käy kolaripaikalla .