Keskustelut Metsänhoito Taimista/mätästyksestä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
  • Taimista/mätästyksestä

    Merkitty: 

    Hakkuu takana ja taimien hankinta olisi ajankohtaista. Mhy:n kautta kuusen taimet 0,22 pikkupaakku – 0,25 keskipaakku. Äkkiseltään vähän kalliille kuulostaa. Toki tuosta omansa haluavat välistä vetää, mutta mielessä kävi myös se, että yrittävät kusettaa. Mätästyksen hinta oli 420e/ha. Googlaamalla en ole oikein saanut järkevää käsitystä käyvästä hinnasta, vaihtelua tuntuu kuitenkin olevan.

  • Metsänmies

    Iso mätäs ei välttämättä tarkoita korkeaa mätästä. Jos on todella pahasti heinittyvä , tai vesakoituva alue, kannattaa teettää laajat mättäät. Hakkasin viime talvena vajaatuottoisen alueen, jossa hehtaarilla 150kiintoa leppää energiapuuksi, raivasin keväällä vielä jokaisen risun. Syksyllä oli jo reilun metrin korkuinen lepikko kasvamassa alueella. Siellä ne taimet seisovat vapaina suurten, mutta ei liian korkeiden mättäiden keskellä. Timppa on oikeassa, siinä, että kääntömätäs on paras alueille , missä ei jumalaton heinän ja vesakon kasvu uhkaa. Mutta ei kääntömätästyksessä ”lättyä”kuoppaansa pudoteta. ”Lätty ”käännetään kuopan reunalle, ja jos huolella tehdään, se jää vielä reunastaan kiinni .

    Timppa

    Metsämies.  Sinulla termit ovat hakusessa.  Kääntömätäs pudotetaan nimenomaan kuoppaansa ylösalaisin.  Laikkumätäs käännetään kuopan viereen.  Jääkö reunastaan kiinni vai ei  taitaa olla sattumaa.

    Yhtiökohtaisia eroja on.  Metsäliitto suosii kääntömätästä ja UPM laikkumätästä.   Ymmärtääkseni kääntömätäs vaatii tekijältään enemmän huolellisuutta kuin laikkumätäs, jonka voi lätkäistä miten vain.   Siksi tekijät tekevät mieluimmin laikkumättäitä, jos teettäjä ei osaa muuta vaatia.

    Puuki

    Laikkumättäällä on omat etunsa kääntömätästykseen verrattuna. Molemmat hyviä , mutta riippuu mm. paikasta ja säistäkin kumpi sopii paremmin. Ne laajemmat mättäät tehdään yleensä ojitusmätästyksen yhteydessä.

    Timppa

    Tosiaan laikkumätäs sopii kosteisiin paikkoihin.  Kääntömätäs taas sinne, missä liiasta kosteudesta ei ole riskiä.

    Metsänmies

    Myönnetään, että sotkin vähän asiaa. Tarkoitin tuolla kääntämisellä niitä koneita, jotka tekevät pikku mättään, joka jää reunastaan kiinni, kuin saranasta. tiivistää tuon patin vielä istuttajalle valmiiksi. Ainakin täällä itä-Suomessa sellaisia näkee.

    Pihkakintas

    Sama kokenus kuin Timpalla.

    Laikkumättään viereen muodostuva kuoppa näyttää olevan hyvä heikosti läpäisevillä ja herkästi routivilla maalajeilla. Ojituksen puutteita se ei kuitenkaan riitä korjaamaan. Kivisellä maalla jo varhaisperkausvaiheessa haittaa, kun on mättäänvierustassa iso kuoppa ja kivet pinnassa. Kuoppa on raivaajalle tosi petollinen, kun se on heinän tai vadelman peittämä. Ja ne kivethän jää pintaan ikiajoiksi. Jos tekee isoja mättäitä, tulee väkisinkin isoja kuoppia.

    Tuleeko juuristo toispuoleiseksi kuopan takia? Kaataako tuuli kuuset, kaikilla kuoppa samalla puolella?  Tai katkeileeko juuret pyörän alla ensiharvennuksella, sammalen täyttämissä kuopissa?

     

    Jätkä

    ”Yhtiökohtaisia eroja on. Metsäliitto suosii kääntömätästä ja UPM laikkumätästä. ”

    Olisikohan se noin?

    Juttelin pari viikkoa sitten MG:n eläkkeelle juuri päässeen Piiripäällikön kanssa ja hän kehuskeli omassa metsässään tehdyn uudistutyön laatua. Oli kuulemma Metsäliiton koneet ja istuttajat tehneet upeaa jälkeä sopimusmetsässä. Laikkumätästämällä.

    Hän on serkku”poika”, joka teki koko työuransa Serlan ja sitten Metsäliiton riveissä. viimeiset vuosikymmenet Turkusessa. ”Saattaa pikkuisen vaikuttaa palvelun laatuun”.

    Menninkäinen

    Tekevät kyllä laikkumätästystäkin. Tai kuten viime keväänä tehtiin, puolet kuviosta kääntömätästyksellä ja puolet laikkumätästyksellä.

    https://www.metsaforest.com/fi/Metsanhoito/Pages/Kaantomatastys.aspx

    mettämiäs

    ”Hän on serkku”poika”, joka teki koko työuransa Serlan ja sitten Metsäliiton riveissä. viimeiset vuosikymmenet Turkusessa.”

    Ainakin julkisuudessa olleiden haastattelujen perusteella Jätkältä taisi mennä kaupunki vähän väärin…

    Heinittyvillä alueilla taimen pituutta tärkeämpi tekijä on paakun koko suhteessa verson pituuteen. Verson pitää olla myös riittävän tukeva, jotta se kestää ympäristöltään suuntautuvat pienet paineet. Ja nyt minultakin yksi ”uskon asia”; tulevaisuudessa taimien koko tulee edelleen pienentymään nykyisistä. Katsotaan 5 vuoden kuluttua, missä mennään…

    wanhajätkä

    Hyvä mätäs on hyvä mätäs. Täällä pohjoisempana suosin kyllä reilua äestystä. Lämpötalous paranee. Lämpö on meillä yksi minimitekijöistä.Vesitalous myös paranee. Halpaa ja hyvää jälkeä. Sopii erinomaisesti myös luontaiseen uudistamiseen. Eteläsavon rehevillä kääntömätästys ja jalostettu taimi.

    Luontaisessa uudistamisessa häviää kasvun alussa kymmenkunta vuotta eikähän se ongelmitta tasainen taimikko taho syntyä.

    Kulotustakin kokeilin…ei ikinä enään. Eipä niistä alueista rapposia tullut. Oikeita hirvenpesiä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)