› Keskustelut › Metsänhoito › Taimikonhoitoa moottorisahalla

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Taimikonhoitoa moottorisahalla

    Lähetetty: 1.10.2016, 21:28

    Taimikonhoidossa hehkutetaan raivaussahaa,225/230 terää.Tein tossa männä viikolla kuusentaimkon jkv myöhästynyttä perkaus-raivuuta.Oli isoa leppää ja koivunraippaa,joista 3-4 kiintoo olisi tullut pinoon.Aluksi vähän putsailin raivurilla matalia puskia ja kaikki kuitukokoiset ja vähän pinemmätkin moottorisahalla.Olen ehkä jkv huono raivurimies,ainaskin homma kävi nopsasti,erityisesti kaatojen suuntaus oli 100%Sahana oli hommaan vähän raskas Stihl 241.Jatkossakin otan moottorisahaa mukaan isompaan puustoon
    Jostakin syystä raivurin kaksipuolisiisa sahauksissa kaadon suuntaus ei aina onnistu nappiin

    Tekijä
    tamperelainen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 5.10.2016, 20:47

    Vähän lyhytnäköistä kun tuntuu ettei pariakymmentä vuottakaan mennä samoilla puulajin suosinnoilla. Mitähän taas seuraavat vuodet ja metkut ovatkaan. Onneksi metsämaailman toimijoita on jo aika paljon ja monipuolisuuttakin löytyy. Markkinaheilahdukset ei oikein sovi metsän pitkään tuotantokauteen.

    Metsuri motokuski 6.10.2016, 10:41

    Olen kyllä jessen kanssa samoilla linjoilla jos 100 litran puita kaadetaan maahan niin jotain on vialla. Uskon että jossain vaiheessa sinne kuitenkin kone tulee ja homma hoidetaan ihan kohtuu kustannuksin.

    Jätkä 6.10.2016, 12:25

    Totta ! Hulluahan se on paikkailla moottorisahalla tehtyjä virheitä .
    Tästä oppineena Finsilva ei jätä enää nykyisin uudistusalalle yhtään aluskasvoskuusta kasvamaan ja toisaalta taimikoiden varhaisperkauksessa poistetaan kaikki lehtipuu .
    Lähetetty: 15 h, 36 min sitten
    Lähettäjä: suorittava porras

    Kun metsänhoito on ollut täysin laiminlyöty, niin noita ”susipuita sitten kaadellaan maahan.
    Ensimmäinen käsittely pitää tehdä uudistusalan raivauksena. Ohje oli niiden pikkuruisten alikasvoskuusten suhteen: Repikää juurineen irti, ettei kantoon jää yhtään oksaa. Perkauksessa kaikki muu puulaji pois, vain uudistettava puulaji jätetään.
    Männyntaiminossa poistetaan etukasvuiset ja allejääneet.

    Noissa hommissa ei tarvitse m-sahaa, jos liikkeellä on oikeaan aikaan.

    jees h-valta 6.10.2016, 13:07

    Mistähän niitä susiakin niihin puihin tarttuu. Minulle ainakin on puun kasvu aina kelvannut päätehakkuun alalta, edellisenkin puusukupolven. Kokemukset ovat vain ja ainoastaan positiivisluonteisia. Puita niistä kasvaa kuten muistakin ja jos laatu mietityttää voi ensiharvennuksella kokeeksi muutaman poistaa. Näkee onko esim. lahovikaisuutta. Kuitukasaan nyt yleensä kelpaa.

    Jätkä 6.10.2016, 16:45

    ”Susi söi eväät”. Kun Jeessi on konttaillut metsässä (kenenkähän lienee) moottorisahan kanssa kaatelemassa taimikosta ylispuita, hän on kaadellut susipuita, jotka olisi pitänyt kaataa jo silloin, kun taimikko perustettiin. Susipuu on syönyt muiden eväät ja muodostaa vuosien aikana reiän, joka on sen jälkeen kun susi on kaadettu, selkeä aukko metsässä.

    Kun mennään katsomaan männyn siemenpuualuetta, jossa siemenpuut ovat olleet parikymmentä vuotta, niin voimme todeta, että silloin kun puut ovat n. 15 – 20 metrin päässä toisistaan, niiden välillä on aukko, jossa ei ole juurikaan männyntaimia. Kun siemenpuiden väli on esim kaksikymmentä metriä, on aina emopuun juurella tyhjä alue, jonka reunoilta alkaa taimikko, joka vasta lähes kymmenen metrin päässä on muun nuoren metsän korkuista, eli 8 – 10 metristä.

    Tuossa tapauksessa siemenpuut ovat muuttuneet susipuiksi.

    suorittava porras 6.10.2016, 20:04

    #” Uskon että jossain vaiheessa sinne kuitenkin kone tulee ja homma hoidetaan ihan kohtuu kustannuksin.”#

    Esimerkkini koivuylispuiden poistokohteen viereisen palstan oli moto vastikään harventanut . Ei ollut koskenut koivuihin , vaan ne oli käyty kaatamassa sahalla . Männyntaimikkoon unohtuneet pienet kuuset oli pakko poistaa lahovaaran ja haitallisen siementuotannon takia . Kaksikymmentä vuotta saa kuvio odottaa puunkorjuutoimenpiteitä . Tuossa ajassa männikkö ehtisi kärsiä jo merkittäviä kasvutappioita .
    Molemmat toimenpiteet oli tehty suunnittelijan mukaan ihan tarkan harkinnan jälkeen .

    Niistä koivuista vielä sen verran , että niitä oli , ja on jossakin valitettavasti edelleenkin , tapana jättää ihan liikaa taimien kehitystä hidastamaan .

    jees h-valta 6.10.2016, 20:53

    Jos kakskymppinen kuusitaimikko (luontainen) työntää jo pikkutukkia on mielestäni yliskoivujen jarru ollut aika kevyttä sorttia. Päinvastoin ovat edes hiukan suojanneet kuusia hallalta. Toki hallankorojakin oli riittämiin. Mutta terveitä kuusia löytyi konttauksella riittämiin ja nyt tosiaan jo hyväkasvuista nuorta metsää. Ei enää voi taimikoksi sanoa. Ja mitä tähän jätkän alituiseen vihjailuun metsättömyydestäni on vain pakko todeta että kyllä sillä opettajan palkallakin olisi pitänyt pystyä metsää ostamaan jos on pystynyt LVI-myyjänkin. Joten kummaa turinaa se kade teettää. Lisäksi tuonne aiempiin kun jopa autottomaksikin vielä eppäili voin antaa lisää kadehtimisen evästä. Nykyisellään niitä on siunaantunut jo kolmekin ja traktoreitakin pari kappaletta. Voit sinä vielä päästä eläkeukkonakin hiukan johonkin LVI-liikkeeseen tuuraamaan lomia että kerkiät vielä hiukan edes vaurastua. Kun useimmat minunkin asiakkaistani tykkäävät puhua paskaa juuri metsäasioista. Kun sattuvat tietämään ja tuntemaan pienellä paikkakunnalla. Hyvä viihdyttäjä on hyvä kaupan kiihdyttäjä. Sinustahan sitä näyttäisi irtoavan juuri sitä muista kadehtimista jota metsäkansa suorastaan rakastaa.

    Gla 7.10.2016, 05:11

    Jees: ”Mutta terveitä kuusia löytyi konttauksella riittämiin ja nyt tosiaan jo hyväkasvuista nuorta metsää. Ei enää voi taimikoksi sanoa.”

    Ei ole tuo ollut taimikkoa enää pitkään aikaan, selkeästi kl 2 metsää se on. Mutta kun sanoit alalta kerätyn päätehakkuussa 30 m3 lahovikaista kuusta, riski edelleen on olemassa luontaisten kuusten lahovikaisuudesta. Niihin laho tarttuu herkemmin kuin istutuskuuseen, eikä sekapuusto riskiä yhtään vähennä. Sekapuusto ainoastaan vähentää kuusten määrää verrattuna kuusitaimikkoon ja sen takia lahojen kuusten määrä vähenee. Lahojen kuusten osuus kaikista kuusista kuitenkin kasvaa, kun puulajia ei kokonaan vaihdeta. Toki hyvällä tuurilla luontaiset kuuset eivät ole lahopesäkkeissä, mutta näin hyvää tuuria tuskin on.

    Jätkä 7.10.2016, 05:25

    Metsänuudistamiskuvioissa on aina mukana ylispuiden, siemenpuiden ja verhopuiden poisto. Tämä siksi, että ne haittaavat uuden puusukupolven kehitystä.
    Myös taimikon käsittelyssä on ohjeet edelleenkin, että lehtipuu perataan varhaisessa vaiheessa pois havupuutaimikosta ja harvennusvaiheessa pyritään koivusekoitusta tehtäessä jättämään vain metrin – puolitoista lyhyempinä, kuin esim männyntaimet.

    Vaikka palstalla onkin useita varsin utopistisia menetelmiä esitelty, ne voidaan kuitata sillä, että: Niiden esittäjät ovat vieraantuneet tosielämästä niin kauas, että sillä saralla ei tulevaisuudessa puuntuottaminen ole mitenkään esimerkillistä.

    jees h-valta 7.10.2016, 08:09

    Gla oikeassa kyllä tuosta lahon jopa todennäköisyydestä. Mitään jätkän esimerkillisyyttä tässä ei olla tuppaamassa vaan omia jo koeteltuja ja ehkä hiukan erilaisia metsänkasvatusjuttuja vain kertoilen. Ajatuksena että aika monella tapaa sitä metsää voi uudistaa ja minun toinen ajatukseni on myös että metsä tuottaa hiukan välitilejäkin eikä vain päätehakkuun. Nopeaa käyntiä ja usein metsään ostomiehen kaas tietää tasaista tulovirtaa jolla voi investoida vaikka uusia metsäpalstoja tahi muuta mukavaa kuten esim. mökkejä ja autoja ja traktoreita. Tämä on minulla toiminut aika hyvin vielä toistaiseksi. Kun pankki on tyytyväinen niin kaikki sujuu.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4