Keskustelut Metsänhoito Taimikon varhaisperkausta koneellisesti

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 97)
  • Taimikon varhaisperkausta koneellisesti

    Taimikon koneellinen varhaisperkaus on tehnyt tuloaa jo kymmenkunta vuotta, mutta nyt taitaa olla tulossa sille oikea aika. Tähän mennessä koneet ovat olleet varsin keskeneräisiä, mutta olen päässyt näkemään uuden tulokkaa, joka sai ainakin itseni todella vakuuttuneeksi työnjäljestä, toimitavarmuudesta, sekä yksinkertaisesta rakenteesta. Koneella pystyy tarvittaessa vesakon kannot käsittelemään Purppuranahakkasienell. Koneella pystytään tekemään myös boorilannoitus, jos taimissa on boorin puutosta. En tiedä soveltuvatko käsittelyaineet yhtäaikaa kaytettäväksii, eli miten aineet reagoivat keskenään, mutta jompi kumpi on mahdollista levittää samaan aikaan, kuin tehdään perkaus. Työnjälki oli mielestäni todella hyvä ja puustovaurioita ei ollut kuin muutamissa taimissa ajouralla. Alueella oli hirvet näyttäneet tehneen enemmän tuhoja mäntyihin kuin kone. Koneen merkki on muuten ”Risupete”.

    Liitteenä videota laitteesta:

    http://www.youtube.com/watch?v=7MVX33k6sLc
    tai
    http://www.youtube.com/watch?v=_xpAi8Y16ZU

  • Pete

    Taneli, minä olen huomannut, että tällä palstalla on jokseenkin turha esittää tutkimustuloksia. Ne eivät arvon raadille kelpaa elleivät ne tue omia uskomuksia. Tämä kitkentä on mielenkiintoinen juttu, jospa Tanelikin vaan ostaisi kitkennän jollekin palstalle ja tekisi sitten ihan omat johtopäätökset ja seurannan? Vai onko liian suuri investointi? Ylipäätään suosittelen kokeilemaan erilaisia menetelmiä ja vaikka puulajeja. Itse aion vielä sen hybridihaavikonkin istuttaa kun sopiva kuvio menee päätehakkuuseen.

    Suorittava kirjoittelee nyt aivan jostain muusta koneellistamisesta kuin kitkennästä. Sehän tehdään nimenomaan hyvinkin aikaisin, ei se sovellu hoitamatta jääneille kohteille. RS-työstä tykkäävät ja elävät voivat olla huoletta, ei ole mitään merkkiä siitä, että yksityismetsiä alettaisiin laajamittaisesti hoitamaan ajoissa ja oikeaan aikaan.

    Kitkennästä vielä, se ei vissiin ole mikään todiste menetelmän toimivuudesta, että UPM käyttää sitä metsissään vakiintuneesti? Sekin vissiin vaan merkki yhtiön harjoittamasta totuuden vääristelystä? Varmaan ajatuksena on tehdä kitkentää yhtiön metsissä ja sitten myydä menetelmää kalliilla hinnalla hyväuskoisille metsänomistajille? Vai mitä häh? Yhtiöiden maat muuten ovat keskimäärin huonommilla pohjilla kuin yksityismaat. Kuviokoot ovat tietysti isompia, mutta senhän voi korjata jokainen omalta osaltaan.

    Ammatti Raivooja

    http://www.smy.fi/artikkeli/konekitkenta-etenee-hitaasti-mutta-varmasti/

    Piti ihan lukee lisää. Eli 3000ha kitketään vuosittain. 600e ha. Jos aattelee 600-160=440e raivaus perkaus + th 300+350e -160+220 =270e

    Lisäksi sillä ei pysty poistamaan hakkuussa jäänyttä matskua, että se vaatii ennakkoraivausta tai siistimistä jälkikäteen. Ei käy turvemaille ja VAIN 70% ei tarvitse uudelleen kitkentää!

    Näin tekijän näkökulmasta niin minä en tiedä muuta paikkaa kuin turvesuo missä varhaisperkaus vauhti olisi alle ha/päivä. Kukaan tekijä ei noin löysiä juttelisi, että metrin pituisessa taimikossa menisi alle ha päivässä. Tosin eipä sillä maanomistajalle ole juuri merkitystä kun urakalla tehdään. Arto on myös tuskin ainoa joka painaa varhaisperkaus hinnan alle 300euron.

    Nytten kun tuo etenee hitaasti mutta varmasti sinne heikommille ja pienimmille kuvioille ni hupskukkuu miten käy kannattavuudelle.

    metsänvartija

    Kyllä metsäala koneellistuu alusta loppuun asti. Eri asia löytyykö rahoitusta mistään.

    Työntekijöitä ei tässä maassa näköjään kaivata. Omaa työtäkään ei saa vähentää verotuksessa, kilometrikorvauskin olematon.

    Visakallo

    Jokainen meistä täällä palstalla olevista raivaussaha- ym. metsänhoitotöitä tehneistä voi rehellisesti kysyä itseltään, onko omassa nuoremmassa polvessa paljonkin niitä, jotka kävelisivät samat askeleet metsässä kuin me.
    Jos saan veikata, eipä kovin montaa taida olla.
    Juuri tässä on se painavin syy metsänhototöiden koneellistumiseen.

    jees h-valta

    Puuntakunen oikeassa. Onhan sitä minullakin tehokas nuorimies jälkipolvena mutta kyllä se tuppaa vain siellä jalostetun puutavaran rakenteiden teossa viihtymään. Itse toki olen tyytyväinen koska tulee myös rakennusten saneerausta sivussa pyöritettyä. Joten yhteistyö on kyllä monipuolista mutta suht aina ulkona metsästä. Nyt sain muutaman betonipurkukuorman metsätien vahvistukseen mutta sitä pidemmälle metsä ei kiinnosta häntä, ainakaan vielä.

    suorittava porras

    Koneistamisen yksi edellytys on maksavat asiakkaat .
    Homma menee niiden puutteessa varmasti kiville . Nimen omaan työn kalleus nykyiselläänkin rajoittaa monien kiinnostusta
    taimikonhoitoon .
    Ps. Sekin on suhteellista , mikä on kallista .
    Tyttäreni pistäytyi eilen hammastarkastuuksessa pienen oikomisoperaation jälkeen ( 3000€/ kaksi hammasta).
    Hammaslääkäri totesi , että hyvin näyttää onnistuneen …
    lasku 160€…aikaa kului 10 minuuttia.
    Tarjosipa vielä mahdollisuutta vähäisen hammaskiven poistamiseen myöhemmin iltapäivällä . Onneksi asiakas ”muisti” , että hän on silloin jo matkalla toiseen kaupunkiin ….

    jees h-valta

    Kyllähän noita konetöitä vuosittain tulee makseltua enkä ainakaan henk.koht. niitä aivan kovin hintavina pidä. Muokkauksia esim.
    Eihän nuokaan niin vanhaa historiaa vielä ole. Ja nyt kyllä tuli kiukuteltua vain huonosti tehdyistä mättäistä. Ei hinnasta. Johon kyllä vetosinkin. Että kun koneella tehdään niin tehdään kunnolla kun kerran hinnasta en ole kitissyt.

    Korpituvan Taneli

    Petelle:
    Taneli ei osta kitkentää, tokko olisi lähialueella saatavissakaan. Se mitä en jaksa itse raivata, niin teetän ammattilaisella rs miehellä tuntityönä.

    On se kumma kun hommaa on tehty jo kymmen vuotta eikä tämänhetkisistä koneen päivätuotoista ja tekohinnoista ole saatavissa tietoja. On kovasti salaista touhua.
    Kyllä, palstalla tunnettu, T.Pihlaja jo kuusi vuotta sitten tätä hommaa esitteli Metkossa. Kaippa homma hiukan on niistä päivistä kehittynyt ja ainakin hinnat nousseet.

    Jos tietoja ei ole niin oletetaan:
    Jos rs mies tekee 6h päivässä 1ha, niin kai se kone nyt 8h päivässä tekee 1,5ha ?
    Rs miehen tuntihinta 30€ tai vähän yli, moton tuntihinta lienee siinä 90€, ainakin jos siihen on jo sisällytetty siirrot. Motoa kai se kone kustannuksiltaan vastaa?
    Koneen kustannuksiin pitänee lisätä se ettei se kuitenkaan saa taimessa kiinni olevia raippoja pois, joten isäntä ne nyppii raivausveitsellä. Sitten tuhoutuu 50-100 tainta hehtaarilta.
    Konneen kustannuksia reilusti vähentää sitten se että kitkentämenetelmällä uudelleen käsittelytarve vähenee.

    Näistä lähtökohdista lähtien rs miehillä tulee rittämään töitä jatkossakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Se että isot firmat tätä konekitkentää käyttävät, niin siihen lienee löydettävissä ihan muita kuin suoraan taloudellisia syitä.
    Työvoimapulaahan he huutavat. Jos vähän muistelee mitä peliä isot metsäfirmat ovat metsureittensa kanssa viimeisinä vuosikymmeninä pitäneet, niin työvoima pula heillä on kovin ymmärrettävä asia ja täysin firmojen itse aiheuttama.
    Puun takunen ei ilmeisesti ole huomannut miten tärkeänä isot firmat ovat viime vuosikymmeninä pitäneet sitä että he vapautuisivat kokonaan työvoiman kirouksesta. Mitä hikisempi duunari sen suurempi kauhistus hän on.
    Tuolla teollisuuden puolella homma on näkynyt vimmattuna koneellistamisena ja automaationa, niin että kustannuksista ei ole niin väliä kunhan firmasta tilipussinsa saavien määrä vain vähenee. Toki siinä ohessa on stten kehitetty kustannustehokastakin koneellistamista ja automaatiota. Kovin usein on vain käynyt niin että suorat palkansaajat ovat kyllä vähentyneet, mutta kustannuksetkin ovat nousseet.
    Tätä periaatetta nyt yritetään ajaa myös metsiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Näkyy koneita myös tutkitun. Käytännön kehitystyö tuonee vielä parempia koneita, jolloin kilpailutilanne rs-henkilöiden kanssa tiukkenee:

    http://www.silvafennica.fi/issue/volume/50

    Heidi Hallongren, Ville Kankaanhuhta & Mikael Kukkonen: Cleaning Scots pine seedling stands with mechanical uprooters – a work quality comparison of two related devices. Silva Fennica vol. 50 no. 3 article id 1514. http://dx.doi.org/10.14214/sf.1514

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 97)