Keskustelut Metsänhoito Taimikon varhaisperkausta koneellisesti

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 97)
  • Taimikon varhaisperkausta koneellisesti

    Taimikon koneellinen varhaisperkaus on tehnyt tuloaa jo kymmenkunta vuotta, mutta nyt taitaa olla tulossa sille oikea aika. Tähän mennessä koneet ovat olleet varsin keskeneräisiä, mutta olen päässyt näkemään uuden tulokkaa, joka sai ainakin itseni todella vakuuttuneeksi työnjäljestä, toimitavarmuudesta, sekä yksinkertaisesta rakenteesta. Koneella pystyy tarvittaessa vesakon kannot käsittelemään Purppuranahakkasienell. Koneella pystytään tekemään myös boorilannoitus, jos taimissa on boorin puutosta. En tiedä soveltuvatko käsittelyaineet yhtäaikaa kaytettäväksii, eli miten aineet reagoivat keskenään, mutta jompi kumpi on mahdollista levittää samaan aikaan, kuin tehdään perkaus. Työnjälki oli mielestäni todella hyvä ja puustovaurioita ei ollut kuin muutamissa taimissa ajouralla. Alueella oli hirvet näyttäneet tehneen enemmän tuhoja mäntyihin kuin kone. Koneen merkki on muuten ”Risupete”.

    Liitteenä videota laitteesta:

    http://www.youtube.com/watch?v=7MVX33k6sLc
    tai
    http://www.youtube.com/watch?v=_xpAi8Y16ZU

  • Berza

    Timberjakki oli se kävelevä metsäkone.
    Lähetetty: 1 h, 24 min sitten

    Lähettäjä: Rane

    Vidgrenin Einari oli vastannut toimittajien kyselyyn ym. asiasta: no mepä tehhään juoksevakone.

    Ei kerennä Einar sitä tehä.

    Visakallo

    Omien metsieni sijaintipaikkakunnalla on aina ollut suurten toimijoiden, kuten metsäyhtiöiden, metsähallituksen, vakuutusyhtiöiden, yhteismetsien ja yksityisten omistajien suuria metsätiloja.
    Kaikkia näitä on yhdistänyt jo monien vuosikymmenten ajan hyvä hoito ja aina uusimman tekniikan käyttö.
    Nämä metsät ovat koko ajan olleet erinomaisessa tuottokunnossa, ja niistä hakataan suunnitelmallisesti koko ajan suuret määtät hyvälaatuista puuta.
    Omat metsänhoito-oppini olen hakenut näiden esimerkkien pohjalta, ja olen ollut tuloksiin erittäin tyytyväinen.
    Tällä palstalla on jutunkirjoittajia aivan laidasta laitaan.
    Osa on tuskin metsässä käynytkään, saatika tehneet siellä mitään, ja toinen ääripää ovat hyvin kokeneet ammattilaiset.
    Osa mielipiteistä ovat kieltämättä sellaisia, ettei tiedä pitäisikö niille itkeä vaiko nauraa.
    Joillekin tuntuu kaikki uusi tekniikka olevan sellainen mörkö, että sitä pitää vastustaa jo ihan varmuuden vuoksikin.
    Täydellinen tietämättömyys antaa lausuntoihin tunnetusti sitä kaikkein suurinta varmuutta.

    Korpituvan Taneli

    Oleellista tässä hommassa on se kuinka monen rs miehen työt tuo kone tekee päivässä ja kuinka monen rs miehen palkan se päivää kohti tarvitsee??? Vastatkaapa ensin tuohon.

    60-luvulla pidettiin nykyisen moton tyyppistä laitetta täysin utopiana, eipä oikein uskottu edes konevoimaiseen ajoon, ei ainakaan kuormaimella varustettuna.
    Eli emme nyt tiedä milloin tämänkin koneen jälkeläinen on arkipäivää metsässä. Nyt se ei ilmeisesti ole vielä kustannustehokas. Jäljessä yms on kehittämisen varaa, mutta se kehittyy.
    Aika näyttää koska aika ja tämä laite ovat kypsiä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pihkatappi

    Kemeratuet jäävät nyky säännöillä saamatta kitkentäkoneen jäljestä, kun kantoja ei synny. Kemeraehdot eivät edistä kehitystä. Jos kemertuet lakkautetaan kokonaan, voisi kitkentää suositella ainakin sellaisille metsänomistajille, jotka eivät itse raivaussahaa käytä.

    Ammatti Raivooja

    ”Täydellinen tietämättömyys antaa lausuntoihin tunnetusti sitä kaikkein suurinta varmuutta.”

    No nyt on Puun takaa asian ytimessä. Kun ei ole mukana istutus- ja raivausbisneksessä mukana ja eikä tiedä miten asiat toimii, mikä on mahdollista ja mikä ei ja minkälaista panostusta johonkin asiat vaativat niin sellaisten suusta tulee mitä suurimmalla varmuudella lähinnä näitä juttuja, että kitkentä- ja istutuskoneet hoitelevat metsät nyt. Marginaaliin jäänevät, vaikka jälki on hyvää huippukohteilla niin niitä on niin kauhean vähän.Tekniikka ei ole mörkö mutta kaukana vielä soveltuvuudesta muille kuin marginaalisille kohteille. Sivusta seuraamalla ei opi asioita taustalta.

    Kerrotko puun takaa miksi et asu futurotalossa?

    Jätkä

    ”Kehitys kehittyy” sanoi entinenkin kunnanjohtaja.
    Metsäalakin koneellistuu, sille emme mahda mitään. ehkä taimikkoon tulee seuraavaksi ”automover”- tyyppinen kone, joka konenäöllään valikoi jäävän puuston ja poistaa kaikki muut. Tarkka näkö ja ohjelmointi estäisi kiviin ja maahan sahaamiset ja GPS- laitteet varmistaisivat, että joka paikka tulee käytyä läpi.
    Alue voitaisiin joko kiertää käsipäätteen kanssa, syöttää tieto masinalle ja jättää kone hommiin, taikka Jesse voisi kävelyttää alueen rajoja pitkin paimenlangan.
    Kone antaisi tiedot länteistä, joita se ei pystynyt hoitamaan.
    Esim. Harverissa on jo sopiva alustarakenne vaikeimpiinkin olosuhteisiin. Se, onko sen järeys sopiva, on eri juttu.

    Visakallo

    AR:lle vastaan, että omat kokemukseni istutus- ja raivausbisnekseen ovat todellakin rajalliset.
    Istutettujen taimien määrä jää vain satoihin tuhansiin, ja raivauksien vain satoihin hehtaareihin.
    Koneistutettuja ja kitkettyjä maita on meilläpäin aivan normaalisti vaihtelevilla ja kivisilläkin kohteilla. Ainoastaan kuvioiden suuri koko erottaa niitä perinteisistä manukohteista.
    Laskutaitoista väkeä nuo suuret metsänomistajatahot yleensä ovat, joten hoitopäätökset on tehty eurojen ja työvoiman saatavuuden pohjalta.

    Ammatti Raivooja

    Kerroppas sitten paljon ne ovat maksaneet niistä kun ovat eurojen takia päätyneet kitkentään vai onko sittenkin maksettu enemmän kehitystyöstä? Oliko kuviot ennakkoraivattu?

    Korpituvan Taneli

    Onko se nyt niin turkasen vaikeaa lyödä pöytään tuotokset ja kustannukset, edes niillä optimikohteilla. Ei se riitä ainakaan minulle että selitetään että suuria aloja on raivattu. Pitäisi olla selkeitä vertailulukuja ja myös edes kymmenen vuoden seurantajakso asialle.
    Turhaa leuan louskutusta yrittää mollata vain toisia asiantuntemattomiksi.
    Niinkauan kun selviä laskelmia ei ole näyttää homman taloudellisuudesta, minä ainakin totean että kehityshommaa, joka ei ole vielä valmis.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Kone istutus on jo hiukan eri asia kuitenkin. Siinähän voidaan koneelinen muokkaus yhdistää tähän varsinaiseen istutukseen. Ja silloinhan ollaa aukealla maalla, jossa ei tarvitse varoa mitään. Siitä kai on jo ihan kustannus tehokkuusnäyttöjäkin olemassa.
    Puhutaan nyt vain tästä raivauksen koneellistamisesta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 97)