Keskustelut Metsänhoito Taimikon varhaisperkausta koneellisesti

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 97)
  • Taimikon varhaisperkausta koneellisesti

    Taimikon koneellinen varhaisperkaus on tehnyt tuloaa jo kymmenkunta vuotta, mutta nyt taitaa olla tulossa sille oikea aika. Tähän mennessä koneet ovat olleet varsin keskeneräisiä, mutta olen päässyt näkemään uuden tulokkaa, joka sai ainakin itseni todella vakuuttuneeksi työnjäljestä, toimitavarmuudesta, sekä yksinkertaisesta rakenteesta. Koneella pystyy tarvittaessa vesakon kannot käsittelemään Purppuranahakkasienell. Koneella pystytään tekemään myös boorilannoitus, jos taimissa on boorin puutosta. En tiedä soveltuvatko käsittelyaineet yhtäaikaa kaytettäväksii, eli miten aineet reagoivat keskenään, mutta jompi kumpi on mahdollista levittää samaan aikaan, kuin tehdään perkaus. Työnjälki oli mielestäni todella hyvä ja puustovaurioita ei ollut kuin muutamissa taimissa ajouralla. Alueella oli hirvet näyttäneet tehneen enemmän tuhoja mäntyihin kuin kone. Koneen merkki on muuten ”Risupete”.

    Liitteenä videota laitteesta:

    http://www.youtube.com/watch?v=7MVX33k6sLc
    tai
    http://www.youtube.com/watch?v=_xpAi8Y16ZU

  • Metsuri motokuski

    Kyllä tuo arto täytyis laittaa siitokseen on se sen verran kova ”kone”. Itse en tahdo saada perkausta kuin hehtaari ja joskus vähän toista. Mutta en koskaan ole päässyt kahteen hehtaariin saatika kolmeen. Joskus on sellaisia ”perkauksia” että vesakko on kolme metristä eikä koskaan saha ole palstalla laulannut. Tuosta kun kuudessa tunnissa kolme hehtaaria nykäsee niin on varma että kova on kaveri. Näytille sellainen mies on laitettava.

    Toisekseen en ole 125 eurolla hehtaari tehnyt yhtään raivausta sillä kuusi tuntia kun töitä tekee niin ei se 125 euroo riitä mihinkään. Tietysti työnjälkikin pitäisi olla jonkinlaista. Kyllä minun täytyy kolmosella / ha aloittaa lähes kaikki raivaukset. On ne sitten perkuuta tai perusraivausta. Kun täällä ne perkkuissakin ne vesat ovat reilun 2 m luokkaa.

    Jätkä

    ”Se on kyllä totta että noissa työnäytöksissä valikoidaan valmiiksi hyvä maapohjat ja puustotiheydet koneiden esittelyyn. Olen nähnyt livenä tuon pentin pajan kitkijän ja uskon että ihan kaikille maapohjille niistä ei ole. Mutta hyväpohjaiset tasaiset maastot niin varmaan sillä homman hoitaa.

    Tänäänkin oli työnalla louhikkoa, jossa sai hyppiä kiveltä kivelle niin uskon että koneellinen raivaus on aika haasteellista. Usewoodin ”keksintö” on sellainen joka ei nyt sovellu kyllä siihen työhön johonka se on tarkoitettu. Koneella taitaa olla hintaa lähes satatonnia ja mönkkärin renkaat. Ei ainakaan täällä keskisessä suomessa ole paljoa sellaisia maapohjia joilla ”mönkkärillä” voisi ajella. Onhan noita käytettyjä usewoodeja paljon myynnissä joten se kertoo paljon koneesta ja sen kannattavuudesta.
    Lähetetty: 1 h, 50 min sitten
    Lähettäjä: Metsuri motokuski ”
    Tuo peruskone – Tehojätkä on ehdottomasti liian tehoton niissä hommissa, mihin se on ikäänkuin tarkoitettu. Ihmetten kyllä, millä perusteilla niitä on ostettu niinkin paljon.
    Jos tuo Pentin pajan kitkijä pannaan töihin, niin sen olisi tuota perkausta tehtävä lähes hehtaari tunnissa, joten taitaa olla liian kova urakka.
    Joku on huolissaan jätettävän taimen kyljessä olevan vesan poistamisesta. Jos kuitenkin vaatimuksena on 2000 runkoa hehtaarilta, niin kyllä nekin vesat olisi syytä hoitaa tavalla tai toisella.
    Peruskoneeksi vaativissa maastoissa sopisi Valmetin kävelevä hakkuukone.

    Ammatti Raivooja

    Nuo kitketään kun taimet on 3-4 vuotiaita. Kyllä 2 ha sellasta päivässä on ihan normi. Tasamaalla vielä ja juurikin parhaissa maasto-olosuhteissa.

    A.Jalkanen

    Kannattava toiminta vaatisi kyllä kitkentäkoneelta hyvän tuottavuuden eli sen olisi selvittävä useimmissa maastoissa. Kannattavuutta parantaa kyllä metsänomistajan kannalta se, jos erillistä taimikonhoitoa ei kitkennän jälkeen enää tarvita. Kitkettyjä taimia ei kai tarvitsisi myöskään käsitellä purppuranahakalla, ainoastaan katkaistuja, eli kuten aiemmin esitettiin, boorilannoitteen saisi leviteltyä kitkennän yhteydessä.

    pihkatappi

    Miten haapojen kanssa kitkentä onnistuu, eikös siinä nouse havupuita mukana, kun koko juuri nostetaan ylös ja silti haapa vesoo jatkossakin.

    Mutta tuohan se asian pihvi kuitenkin on, että kerralla saadaan taimikko kitkettyä niin että toista kertaa ei aina välttämättä tarvita.

    raivuri

    Varmasti voikin olla tulevaisuutta tuo. Ja muutama tuhoutunut taimi ei paina missään, liikaa niitä kuitenkin jää joka tapauksessa. Sen sijaan nykyisellään homma ei toimi. Tai toimii jos urakoitsijoille maksetaan niin paljon että homma on kannattavaa. Ja se lienee paljon enemmän kuin metsurille. Metsurityön hinta tulee nimittäin laskemaan reilusti nykyisestä. Mikäli sikäli kun homma ei suomalaisille enää kelpaa, niin ala muuttuu vahvasti maahanmuuttajavaltaiseksi. Vrt. siivous

    Nimetön

    MINULEN ON A1NAN TYÖ,KELPANTUT E1 OLE TARVINTUT KAKSI KERTAA,KÄSKIÄ TYÖN MAALEN.E1 OLE METURI TAKSOLA ENÄÄN,VARAA LASKIA ALKAA PAISTAA PÄIVÄ,LEIPÄN VIIPALESTA LÄPI.MAAHAN MUUTAMAT ON LUKU IHMISIÄ E1,NE LÄHTE KUN RAVATI HOMIIN.EI OLTUT LUKU HOMAT MINUA,VARTEN KUN ON TUO K0VAKIN LUKIKIN.KANSAN KOLUN PAPERIT SAIN KUINTEKIN,LOPULTANKIN KOURAAN TOTISTUSKESA OLI,TUKU NELOSIA KESKIN ARVO.OLI KUITEKIN VÄHÄN PÄÄLE VIITEN MUTA,SAHA PYSY HYVIN KOURASA.SEKÄN OLI VAHVA TYÖN,MIEHEN ROPA.PALION ON KONEN SAATAVAN ALUETAN,AIKANSEKSI MUUTEN TULEE PANKIN JOHTAJA,HAKENAAN KONEN P0IS.SEKÄN E1 PYSTY TEKENÄÄN RIIMA,LAATUJA TÄÄLÄN PÄIN EI ISÄNTILE MUU,KELPAAKAN SE RAHA METÄ,TEHTÄÄN JO TAMIKOSA.ARTO OLETKON SAHANTUT RISU LIITON TAKSOLA.

    Rane

    Timberjakki oli se kävelevä metsäkone.

    Pete

    Amatimiähele riittää töitä jatkossakin. Eikai kukaan ole väittänytkään, että kitkentä sopii joka kohteelle. Ns. Perhemetsätalouden (liian pienet) kuviot jää rs- kohteiksi jatkossakin, mutta kun kuviolla on kokoa enempi kuin kolme hehtaaria niin kitkentä on kokonaisuutena varsin kilpailukykyinen menetelmä. Näkemättä asiaa ei voi hahmottaa, mutta se ei tietenkään estä viisastelua.

    Saisi niitä kitkettyjä taimikoita vaikka mainostaa hiukan aktiivisemmin, niin tutustuminen olisi helpompaa. Tulokset puhuu puolestaan, jälki on hyvää.

    Turvemaille kitkentä ei sovellu, niillä pinta nousee mattona ylös. Kivennäismailla ei ongelmaa kunhan mennään ajoissa niinkuin pitääkin. Ja boorit samalla kertaa jos on tarpeen.

    Kannattaa kokeilla vaiko ihan riskillä, harvalla se yhdestä taimikosta on kiinni vaikka se menis ihan päreiksi. Vai onko?

    Jätkä

    Se taitaa olla, että suomessakin on mentävä riviviljelyyn, jossa taimet on isketty suoriin riveihin metrin välein ja rivien väli on neljä metriä. Tai jopa vain kolme metriä.
    Siinä on koneen hyvä kulkea ja vain se kulkukaistale perataan / harvennetaan. Kone voisi olla mallia leikkuupuimuri tai niin kuin tuorerehun tekijöillä on edessä ja kummallakin sivulla niittomurskaajat. Kerta-ajolla menisi 12 metriä.
    Jos koneessa on kahdeksan pyörää keinuteleillä ja teloilla, se on jo kohtalaisen maastokelpoinen, eikähän kaikkia taimikoita tarvitse voida hoitaa koneellisesti.
    Jos jotakuta valvottaa puuriveihin jäävät vesa, niin voihan sen puolen metrin kaistaleen kävellä nopeasti RS:n kanssa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 97)