”Päätehakkuissa ei ole yhtään runkoa joka ei olisi vaurioitunut kun harvennushakkuutkin tehdään koneellisesti.
Samoin kustannus taso on sama kuin risusavottamiehen.
Viljely-taimikonhoito-päätehakkuu kuusikoissa.”
Lähettäjä: metsänvartija

Taidetaan elää metsänvartijan kanssa vähän eri planeetoilla.
Puut on meillä korjattu myös harvennuksilta täysin koneellisesti jo 80-luvulta lähtien, eikä mitään ongelmia ole ilmentynyt yhdessäkään jo tehdyssä päätehakkuussa.
Korjuuvaurioita tuli kylläkin 1960-70-luvulla maataloustraktori- ja vinssihommissa.
Taitaisi metsänvartijan opeilla jäädä kuusikon tukkiprosentti melko pieneksi, tai sitten olisivat oksat melkoisen paksuja alas asti!

Jotain varmasti kertoo pitkäaikaisen koneellisen puunkorjuun laadusta se, että päätehakkuissa kuusikoiden tukkiprosentti on ollut lähes aina 90% kieppeillä. Siihen ei päästä, jos jossain vaiheessa metsässä olisi tehty korjuuvaurioita.

Ajelin äsken koulun opetusmetsäteitä ja sattui silmään kuusikon ensiharvennus. Kyllä oli rutkasti tyvenlyöntejä rungoissa. Ajouratkin oli hakattu liian mutkaisiksi. On kuitenkin hyvä, että eivät olleet oppipojat yksityismetsässä tehneet hävityshakkuuta. Siksi noita opetusmetsiä pitää olla, mutta toki joskus opettajat ovat liian laiskoja seisomaan lällärin kanssa koneen vieressä, varsinkin kun touhu on joskus niin onnettoman hidasta.
Pentin pajan Naarva – kitkentälaite on esillä Youtubessa. Aika epälyttävältä touhulta näyttää, mutta voi olla, että sellaista on pakko alkaa käyttämään, kun arto alkaa herraksi, eikä enää lakaise tappavalla vauhdilla vesakoita.

Aivan samat havainnot kuin Petellä.
Täällä palstalla tunnutaan elävän ainakin kahdessa aikakaudessa.
Osa elää ihan tätä päivää, ja osa jossain menneisyydessä ja osa siinä välillä.
Koneellistuminen on tullut jäädäkseen kaikissa metsän hoitovaiheissa.
Ensimmäiset koneistuskohteetkin ovat jo todella komeita taimikoita nykyään.

Näistä koneellistumisista yhdistää yksi asia ja se on se, että raivaustyöstä ehkä tiedetään jotain mutta kukaan ei sitä tee ja ymmärrä sen monimuotoisuutta ja tilanteisiin mihin joutuu. Näytökset on hienoja ja kohteita näihin valitaan sillein, että kokonaiskäsitys hämärtyy. Metsälehdestäkin voi lukea näitä ja kaikkia yhdistää ymmärtämättömyys.