Onhan heidän palkkansa kymmenen kertaa enemmän kuin ryssälässä. Lähtee vain sinne, jos täällä ahdistaa.

Joku vienyt reheliseltä yritykseltä työt. Metsä lehden nettisivulla juttua lukekaa.

Venäjällä on pohjois-Korealaisia metsätöissä, eivät saa mitään palkkaa itselleen. Palkka menee Pohjois-Korean valtiolle. Venäläiset voivat vaaleissa vaihtaa vallanpitäjät, miksi ovat valinneet Putlerin. Eikö Nostokoukku ole itsekin sodan puolustaja ja Putlerin joukoissa.

Taimikon raivaukseen palatakseni.

Löytämäni tutkimuskirjallisuus ei puolla typen suurta roolia hirven ravinnon valinnassa, vaikka jossain tutkimuksessa havaittiin, että korkea typpipitoisuus on hirven mielestä etu. Monenlaisia korrelaatioita on löydetty. Hirven ravinnon valintaan vaikuttaa moni asia: puulaji, sen tarjonta taimikossa, taimen koko ja muoto sekä tietyn puuyksilön maistuvuus.

Terpeenit eivät vaikuta syötävyyteen mutta fenolit vaikuttavat. Hirviä houkuttaa magnesium, kalium ja natrium. Hirvituhoja esiintyy Lapissa usein entisillä kuusimailla ts. jos maaperä on hienojakoista tai kallioperän kivennäisaineet suotuisat, kuten Lapin vihreäkivialueella ja Peräpohjan liuskekivialueella. (Miten hirvituhot sijoittuisivat Lapissa, mikäli ihminen ei säätelisi ja tasoittaisi eri alueiden hirvikantoja metsästämällä?) Luonnonvarakeskus arveli raportissaan, että varttuneempien puiden runkojen kaluaminen voi johtua talviravinnon vähäisyydestä suhteessa hirvikantaan.

Entä sitten etukasvuisten lehtipuiden varjostus, joka heikentää männyntaimen kasvua? Varjostettujen tainten suosiminen voi johtua sekä puolustusaineiden vähyydestä että sopivasta syöntikorkeudesta hirville. Männyn alikasvosasemaan ja kemikaalikoostumukseen liittyvää tutkimusta ei nyt osunut silmiin, tietääkö joku sellaista?

Taimikonhoidon ohjeet

Reikäperkausta lukemani tutkimukset eivät tue. Taimikon kohtalaisen suuri tiheys kuitenkin auttaa: osa puuyksilöistä säästyy, kun syönti jakautuu useamman puuyksilön kesken. Syönti kohdistuu maistuviin puuyksilöihin toistuvasti, joten aiemmin syötyjä taimia kannattaa säästää taimikonhoidossa. Nuo yksilöt ovat sekä syötävyydeltään että muodoltaan hirville sopivia (sopiva määrä ruokaa sopivalla korkeudella). Taimikonhoito kannattaa korkean laidunpaineen alueella tehdä vasta kun säästettävien puiden latvat ovat kasvaneet hirvien ulottumattomiin.

Hirvi syö talvella männyn lisäksi katajaa ja lehtipuita. Tämä puoltanee sitä meidän nimimerkkien suositusta, että varhaisperkauksessa lehtipuita ei vielä juurikaan jätetä. Näin havupuille saadaan tarvittava etumatka ja hirvet voivat ilman haittoja laiduntaa uudelleen kasvavaa lehtivesakkoa taimikonhoitoon saakka.

*

Kirjallisuus. Listassa artikkelin nimi ja päätulos.

Multivariate study of moose browsing in relation to phenol pattern in pine needles. Fenolit vaikuttavat syötävyyteen.

Monoterpenes in Scots pine in relation to browsing … Monoterpeeneillä ei vaikutusta.

Fertilization—Effects on deciduous tree growth and browsing by moose. Lannoitus lisäsi syöntituhoja lehtipuilla (kalsium & ammoniumnitraatti).

On repeated browsing of Scots pine saplings by moose (Alces alces). Typen, fosforin ja boorin määrä oli hieman korkeampi toistuvasti syödyissä männyntaimissa. Muissa ravinteissa ei havaittu mainittavia eroja eikä terpeeneissä.

Influence of nitrogen fertilization on abundance and diversity of plants and animals in temperate and boreal forests. Typpilannoitus paransi ravinnon laatua (lisäsi proteiinipitoisuutta) ja taimien maittavuutta hirville.

Comparison of Moose Browsing on Scots Pine (Pinus sylvestris) and Lodgepole Pine (P. contorta). Rehevällä kasvupaikalla kasvaneista suurista taimista syötiin enemmän ja suurempia oksia kuin karummalla kasvupaikalla kasvaneista männyistä.

Moose–tree interactions: rebrowsing is common across tree species. 2017. Hirvi syö talvella männyn lisäksi halukkaasti myös lehtipuita ja katajaa. Puut eivät ala tuottaa puolustusaineita syönnin jälkeen, joten aiemmin syödyt yksilöt ovat hirven mielestä edelleen hyviä. (Previous studies have found that the carbon demands of regrowth reduces production of secondary defense compounds in previously browsed trees. … We recommend forest managers keep preferred rebrowsed trees within the stand, rather than removing them in pre-commercial thinning, in order to reduce browsing on unbrowsed timber crop trees.)

Luken suuri hirvieläinselvitys. Hirven ravinnosta sivuilla 35-36. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547582/luke-luobio_38_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kallioperä ja maalaji vaikuttavat hirvivahinkojen määrään. 2016. Tulosten perusteella mäntytaimikoiden perustaminen entisille kuusimaaperille näyttää lisäävän alttiutta hirvituhoille. Tuhojen keskittyminen Lapin vihreäkivialueelle ja Peräpohjan liuskekivialueelle viittaisi siihen, että näillä alueilla kallio- ja maaperässä olevat ravinteet vaikuttavat myös taimikoiden maistuvuuteen hirville. Muinaismeren ja jääjärvien alueilla tuhoja saattaa selittää myös se, että joillakin alavilla maastonkohdilla hienojakoinen maaperä on huuhtoutunut korkeampien alueiden rinteiltä ja peittää alla olevan maakerroksen. Tällöin kuivan pintakerroksen alla on kostea maakerros, joka koostuu hiesusta, savesta tai hienojakoisesta moreenista, joten pinnalla oleva maaperä ei pelkästään määrää kasvupaikan ravinteikkuutta.

Diet choices made by free-ranging moose in northern Sweden in relation to plant distribution, chemistry, and morphology. Hirven ravinnon valintaan talvella vaikuttaa moni asia: puulaji, sen määrä taimikossa, taimen koko ja muoto sekä tietyn puuyksilön maistuvuus. (When selecting diets, moose seemed to focus more on the morphology of twigs and plants, a characteristic of browse plants less commonly measured in diet-selection studies, than on simple measures of nutritional chemistry. Selection and intensity of use depended in part on plant abundance.)

Ei niitä hirvilaumoja ole koskaan Jezzin taimikoissa ollutkaan, joita on muka takaa-ajanut. Sellaista ei tapahdu. Olen yli 50v kulkenut metsissä ja en ole koskaan nähnyt taimikoissani kuin hirven jälkiä. Hirviä en ole metsässä kävellen tavoittanut.