Keskustelut Metsänhoito taimikon raivaus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 64)
  • taimikon raivaus

    Merkitty: 

    Katselin kuvaa kun toimittaja aloitteli raivausta.Kivasti terä vingahti kun sivalsi risukkoa pois.Opastaja tietysti vierellä selvitteli tilanetta ja työn jälkeä.

    Tuli mieleeni mitä jos noita pusikoita ei raivattaisi.Ehtisikö ne kovasti kasvua haitata ennen kunnes ensiharvennus olisi tehtävissä?

    Toinen aiheeseen liittyvä aloitus jutusta -Keveämpiä metsäkoneita harvennushakkuille.Olisi varmasti pehmeämpää jälkeä kuin näillä melkoisilla motoilla tehtynä.Tietysti nämäkin koneet joita nyt saataisi ovat kalliita hankkia mutta moni asiakas mielellään metsiinsä sallisi.

  • Jätkä

    Kyllä ohje on ollut aina, että 1,5 metriseen taimikkoon ei jätetä ainuttakaan lehtipuuta. Koivun täytyisi olla aina käsittelyvaiheessa vähintään puolitoista metriä matalampi kuin havupuun, jos halutaan säästää havupuu piiskaamiselta. (leppä ei piiskaa).

    mehtäukko

    ”…Haapa houkutteli hirviä taimikoihin. Myös paju ja pihlaja tiedetään hirville maistuviksi lajeiksi. Nyt kun taimikonhoidoissa jätetään muodikkaasti entistä enemmän sivupuulajeja, tehdäänkö karhunpalvelus pääpuulajeille?..”

    Sitä ei tietenkään pidä tehdä. Viime viikkojen raivauksilla kaikki salaatti-ainekset niitin lyhyeen kantoon, joilla sai hyvin peitettyä hirvien sontakasoja…

    jees h-valta

    Haapa ei tavallaan pelkästään houkuttele hirviä taimikkoon mutta toki se on siellä toiseksi maistuvin heti pihlajan jälkeen. Hupaisa havainto on ettei hirvi edes uskalla mennä haapataimikkoon joka on vielä raivaamaton ja luonnollisen tiheä. Vain reunoilta käy riipimässä latvuksia. Pelkääköhän että siellä voi väijyä petoja. Korkeutta nyt 2,0-2,5 metriä. Varsinkin mäkikohdat täysin syönnistä vapaita. Eihän se itseään laita sellaiseen paikkaan joka hidastaa sen pakospurttia. Toinen ongelma sille saattaa olla ettei se näe mihin astuu. Pelkää raajojaan.

    Jätkä

    Onhan tuossa kasvussa jo viime vuonna noussutta varttakin, eli 2,5  metriä puolessatoista vuodessa tuon verran. On se kuitenkin rajua kasvua toisessa ikäluokassa.

    Jos energiapuulla on kysyntää vielä kymmenen vuoden kuluttua, niin  ehkä silloin jo kannattaa liipata kaikki taas pois.

    r.ritva

    Tätä keskustelua lukiessa tulee mieleen,että tervejärki ja kokemus olisi valttia.

    Tuosta juontuukin uusi kysymys.Miten esim euroopassa-eu-ssa muualla nämä harvennukset hoidellaan vai hoidellaanko?vai kysyykö”yks.hullu enemmän kuin viisailla riittää vinkkejä.

    jees h-valta

    Jätkä hiukka oikeilla linjoilla. Pitää kyllä tarkkaan seurata markkinoita mikä kortti vetää. Jos e-puu on jatkossakin nousujohteinen saa tuosta määrästä biomassaa jo kertaallisen tilin kymmenen vuoden päästä.

    Apli

    Mukavaa hommaa tämä raivuu en yleensä tee näin lämpöisenä aikana, tapana ollut odottaa ekat yöpakkaset niin ötökät häviää, 3 tankillista per päivä jaksaa amatööri ei enempää, nyt kohteena noin 3m kuusikko/sekataimikko johon aukkopaikkoihin koivua, muuten kasvaa kuusta ja jonkin verran mäntyä. Leppää jätän vähän, katajaa myös jää sekä ripaus suoria pihlajiakin.. Nyt alkaa sateet niin taukoa muutama päivä,..

    kmo

    EU-Euroopasta löytyy niin erilaista ilmastoa, metsätyyppiä ja metsänhoitotapaa että suoraa vertailua taimikoiden raivausten taikka harvennushakkuiden osalta turha tehdä. Jos sitten lähimpään EU naapuriin vertaa, niin Ruotsissa istutetaan, raivataan, harvennetaan ja hakataan järjestelmällisemmin kuin Suomessa, olisko yhtenä syynä suuremmat metsänomistajat jotka hakevat metsistään tuottoa aktiivisella metsänhoidolla, eivätkä suomalaisempaan tyyliin kaikesta mahdollisesta säästämällä?

    r.ritva

    Näin tietysti on mutta haen tällä josko tietoa esim.Saksan menetelmät tai suora linja Itävalta ,Sveitsi,Italia.Taitaa jo hankalaa.Silti eu .suuret Saksa,Ranska voisi olla pikakohde.

    arto

    http://eollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviö arvioi, että ulkomaiset metsurit tyytyvät herkästi työehtosopimusta alhaisempaan peruspalkkaan, sillä he pelkäävät menettävänsä työpaikkansa. Hän mainitsee esimerkkinä kaksi venäläistä metsuria, joille maksetaan viiden euron tuntipalkkaa. ”Se tekee kuukaudessa 860 euroa. Paluu kotimaahan ei kuitenkaan onnistu, sillä se tietäisi lähtöä rintamalle. Siksi metsurit eivät halua, että Teollisuusliitto on yhteydessä työnantajaan.”

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 64)