Keskustelut Metsänhoito Taimikon perkaus ruotsalaisittain

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 94)
  • Taimikon perkaus ruotsalaisittain

    Metsälehdessä 24/2011 oli juttu ruotsalaisesta, tuolloin vielä alustavasta havainnosta, jonka mukaan vesakon perkaukseen olisi keksitty tehokas menetelmä. Siinä ensimmäinen perkaus tehtäisiin keväkesällä toukokuussa ja toinen loppukesällä heinä-elokuussa.

    Kokemuksia ei tästä ole, mutta kokeillaan sitä porukalla alkavalla kasvukaudella. Kirjoitellaan kommentteja syksyllä lisää.

    (kirjoitusvirheitä korjattu)

  • Gla

    Tulipa käytyä palstalla, jonka raivasin heinäkuussa. Mukavasti oli vesoittuminen jatkunut, mutta eipä uudelleen raivaaminen nyt hyvältä ajatukselta tuntunut. Kun heinikossa kasvoi 10-20 sentin hentoja vesoja, olisi niiden niittäminen ollut melkoista tarkkuustyötä. Muutenkin jäi sellainen olo, että olikohan nyt tutkijat tehneet enemmänkin hienon teoreettisen havainnon kuin löytäneet käytäntöön soveltuvan menetelmän metsänhoidon tehostamiseksi. Nimittäin, kun taimet ovat vajaa metrisiä ja vesakko poistettu, alkaa pahin huoli taimien hukkumisesta olla ohi. Kuusella on nyt hyvä etumatka. Toki vesakko taimet vielä kerran saavuttaa, mutta kun alan parin vuoden kuluttua toistamiseen perkaa, jää lehtipuusto jo taatusti alikasvoksen asemaan. Parin kuukauden välein tehtävä niitto varmaan tehokkaasti tappaa vesakkoa, mutta ettei vain tilalle näin alkuvaiheessa olevassa taimikossa syntyisi uutta lehtipuustoa, joka kuitenkin pitää jossain vaiheessa raivata. Tietysti entistä harvalukuisempien, mutta silti edellen kannoista vesovien lisäksi.

    Kannon pituutta käsittelevässä keskustelussa Tane ja Jees olivat sitä mieltä, että pitkäksi jätetty kanto on myrkkyä raivurin terälle toistamiseen raivattaessa. Minulla ei tuosta ole kokemusta, mutta pitkä kanto saattaisi olla jonkinlainen edellytys ruotsalaisessa menetelmässä. 20 cm tuoreet vesat löytyisi huomattavasti helpommin polvenkorkuisen kannon avulla kuin ilman maamerkkiä läheltä maanpintaa heinikon seasta. Etenkin, kun osa vesoista lähtee kannon yläosasta. Olisiko pitkä kanto ensimmäisellä kierroksella siis toimiva tapa, jos haluaa tätä menetelmää kokeilla? Lehtiä kyllä jää hiukan tuon tason alapuolellekin, mutta ehkä katkaistu runko kuitenkin on niin iso stressi vesakolle, että alimmaisten lehtien säilymisellä ei suurta merkitystä tässä tapauksessa ole.

    suorittava porras

    Mihinkähän tuo väite pitkän kannon haitallisuudesta juuri raivurin terän kohdalla perustuu? Kulkua pitkät kannot saattavat haitata , mutta asia on juuri niin , kun Gla on todennut : Uudet versot nousevat kannon yläosasta . Raivaus on kuitenkin helpompaa , kun tarvitsee ottaa vain ”natsa” pois vanhasta kannosta.

    Heiveröisten vesojen poistaminen saattaa tuntua turhalta , mutta se kannattaa. Nyt alkaa olla jo monin paikoin myöhäistä , koska työ on tehtävä reilusti ennen ruskaa. Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä ja Keski-Suomessa viimeistään elokuun alussa. Homman voi myös tehdä seuraavana kesänä heinäkuun puolivälissä. Tällöinkin uusien versojen ”tuotto” jää vielä alle 10 %:n. Elinvoimainen taimikko pitääkin jo näistä lopuista huolen.

    ..ja miksi ne hennot versot poistetaan juuri yllä kerrotulla tavalla?
    Siksi , että kantojen kasvuenergia on kulunut uuden verson kasvattamiseen , mutta uusi verso ei ole vielä ehtinyt tuottaa energiaa takaisin juuristoon.

    Peltopuolella käytettiin vastaavaa periaatetta kesannoinnissa . Menetelmällä pyrittiin vähentämään haitallisten rikkakasvien kasvuvoimaa mekaanisesti ilman torjunta-aineita.

    Pelto äesetettiin parin viikon väleiin , kun uusi kasvusto oli alkanut vihertää. Kesän aikana äestys toistettiin 3-4 kertaa. Sadon suhteen kesantokesä oli välivuosi. (Tänä kesänä avokesannointi ei olisi onnistunut kosteiden olosuhteiden vuoksi.)

    Gla

    Toivottavasti em. herrat kommentoivat vanhan kannon haitallisuutta raivurin terälle, koska muutoin tuon natsan poistaminen todennäköisesti helpottaisi ajoissa tehtyä raivaamista.

    Koitin pohdiskella sitä, miksi heiveröisten vesojen poistaminen ei ehkä olekaan kertomastasi syystä erityisen edullista, vaikka tuskin se huonokaan menetelmä on. Ollaanhan kaukana varsinaisista ongelmista, kun raivaamisesta keskustellaan tällä tasolla. Jos siis ei jätetä kantoa, vaan niitä heiveröisiä vesoja etsitään heinikosta ja vatukosta, on työ suhteellisen hidasta tai sitten iso osa vesoista jää huomaamatta ja siten niittämättä eli työ menee osittain hukkaan.

    Seuravassa kohteessa täytyy kokeilla kannon pidentämistä.

    Ei taida olla kovin suurta suosiota saanut tämän menetelmän kokeilu, kun kommentteja ei ole kulunut?

    Korpituvan Taneli

    Silloin kun kanto on tarkoitus, vesoineen, poistaa samana kesänä, niin pitkä kanto on ihan ok. Jos tarkkaan luetaan se ”kannonmitta” ketju niin siellä toki jo tuosta käytännön esimerkin kerroin.

    Ellei kantoa poisteta samana kesänä, niin se on seuraavassa raivauksessa kuiva tai lahonnut. Kummaasti vain lahokin vanha kanto tylsyttää terää. En tiedä mitä perusteltavaa tässä on, kokeiltu on ja terä tylsyy, ellei sitten katkaise vanhan kannon yläpuolelta.

    Siinä peltopuolen kesannoinnissa on kaksi menetelmää.
    Juuririkkaruohoja (esim. Juolavehnä ohrakkeet) vastaan maa kuohkeutetaan mahdollisimman ilmavaksi, niin että se kuivuisi ja juuririkkaruohoilla olisi mahdollisimman hankalaa elämä. Kuohkeuttava äestys toistetaan kun oraita on hiukan näkyvissä. Tähän metelmään kulunut kesä on tosiaankin ollut mahdollisimman huono.
    Siemenrikkaruohoja (esim Pillike, ja Saviheinä) vastaan taistellessa maa saatetaan mahdollisimman hyvään itämiskuntoon monesti kesässä, tarvittaessa jopa jyrätään ja toivotaan sadetta. Sitten kun alkaa vihertämään äestetään rikkaruohot nurin ja tiivistetään maa uudelleen itämiskuntoon. Tähän menetelmään kulunut kesä taas on ollut hyvin edullinen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    köyhälaulaja

    Ruottalaisesta en tiedä, mutta köyhälaulaja on raivannut 5 vuotta sitten äestetyn ja männylle kylvetyn soistuneen kankaan taimikon nykkimällä kaiken yli 20cm mittaisen lehtipuun vesan pois. Eipä pitäisi tulla kantovesoja.
    Hullun hommaa, mutta alue ei ole kuin pari ha ja aikaa on, myrkyistä en välitä ja raivaussahalle taimikko vielä turhan pientä (n. 40-70cm), paikoin turkkina koivun vesaa, mutta todella hyvin myös männyn taimia.
    Viereen jää pieni alue samanlaista taimikkoa joka on tarkoitus vuoden- viimeistään kahden kuluttua hoitaa raivaussahalla, saap verrata tuloksia. Työlle annoin nimeksi manuaalinen raivaus, koskapa kirjoista ei mainitulle toimenpiteelle löytynyt valmista nimeä, ja lieneekö kukaan koskaan hehtaaritolkulla mainittua toimintaa suorittanutkaan.
    Mainittakoon vielä että vesakkoa oli vain äestysjäljessä, männyn alkuja on jonkinverran myös vakojen välissä, ja työmenekki reilut 20h koko 2 hehtaaria.

    silencio

    Kävin tänään tarkastamassa toukokuun puolessavälissä peratun kuusitaimikon (keväällä juuri ja juuri T2, tuore kangas). Heinät ja horsmat kasvaneet kuin Kreikan budjettivaje. Uutta vesakkoakin oli pukannut, mutta kohtuullisessa määrin. Kuviolla on sen verran kiviä, että perkaus normalilla raivausterällä tällä näkyvyydellä voi tietää viilalle töitä. Teenkö 2. perkauksen täsmätyönä Raiva-veitsellä vai olisikko joku muu raivurin terä parempi ratkaisu?

    Korpituvan Taneli

    Minä tekisin tuon raivaussahan kolmioterällä, se vain paremminkin murskaa ei leikkaa, joten sen ei ole niin väliä vaikka vähän kipinääkin iskisi.

    En tiedä miten nämä nykyaisemmat siinaleikkurit pystyisi siihen vesaan, muu roina kyllä lähtee.

    Terveisin: korpituvan Taneli

    Gla

    Mites tänä vuonna, onko joku jo kokeillut?

    metsänvartija

    Kestohangilla!

    Saa hienon vesakon huippukasvuun.

    3 v. päästä sitten uudestaan.

    Pähkäilijä

    Ruottalaisesta en tiedä, mutta köyhälaulaja on raivannut 5 vuotta sitten äestetyn ja männylle kylvetyn soistuneen kankaan taimikon nykkimällä kaiken yli 20cm mittaisen lehtipuun vesan pois. Eipä pitäisi tulla kantovesoja.

    Työlle annoin nimeksi manuaalinen raivaus, koskapa kirjoista ei mainitulle toimenpiteelle löytynyt valmista nimeä, ja lieneekö kukaan koskaan hehtaaritolkulla mainittua toimintaa suorittanutkaan.

    Lähetetty: 12.08.2012
    Lähettäjä: köyhälaulaja
    #############

    kitkeminen?

    Yksi tuttu kehui polytrim ruohoterää että sillä menee pienet puutkin ja voi laskea maata pitkin mutta metsänarivaukseen lieee toivoton kapistus, kolmioterää minäkin käyttäisin kun taimet on pieniä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 94)