› Keskustelut › Metsänhoito › Taimikon lannoitus.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Taimikon lannoitus.

    Lähetetty: 25.4.2017, 11:04

    Tiedetään että paras korko lannoitukselle saadaan kun se tehdään harvennushakkuun jälkeen. Onko kukaan kokeillut lannoittaa taimikkoa esim. taimikonhoidon jälkeen. Kunka paljon nopeammin metsä saavuttaa ensiharvennusvaiheen, ja saako investoinnille positiivisen koron.

    Tekijä
    Uppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 30.4.2017, 13:31

    Rane2:n jo sanoikin sen tärkeimmän eli aihe oli taimikot.

    Mutta kun tuo myöhempi lannoitus nyt tuli puheeksi, niin siitä voisi mainita sahatavaran lujuusominaisuuksien heikentymisen ja kuitupuutavaran osalta kuitujen pituuden lyhentymisen nopeakasvuisilla havupuilla.

    Taimikoissa  liika typpi voi lisätä hirvien ja jänisten aiheuttamia tuhoja ja sienitaudit lisääntyy myös helposti lannoitetuissa puissa. Samoin kevätahava vikuuttaa typellä lannoitettuja taimia muita herkemmin.

    koillis lappi 30.4.2017, 14:08

    Tuhkalannoituksen vaikutus on ymmärtääkseni kymmeniä vuosia.

    Jos lannoitetaan metsä ja päätehakataan n.kymmenen vuoden päästä ja uudistetaan niin silloinhan taimet isketään jo valmiiksi lannoitetuun maahan.Silloin vaan puhutaan turvemaista.

    Ei taida vaan olla missään koealoja moisesta.

    Metsähallitus teki jossain oulun alapuolella kokeilun turvemailla ja ero lannoitetun ja lannoittamattoman välillä oli aika suuri.

    sitolkka 30.4.2017, 17:52

    Kun lannoituksen tarve vaihtelee suuresti eri peltokuvion osissa ja lantaa laitetaan analyysien mukaan aarien tarkkuudella, niin tuntuu ihmeelliseltä, että vielä tänä päivänä kylvetään metsään lantaa summan mutikassa suurille aloille samat määrät ja samaa lantaa. Näin metsätalouden kehitysmaassa suomessa.

    Tolopainen 30.4.2017, 17:58

    Oleellisinta on käyttää hyviä isoja taimia,  jalostuksella kasvua voidaan lisätä edullisimmin. Huonojen taimien aiheuttamaa menetystä ei voi jatkossa korjata. Ravinneköyhän maan lannoitus ei tietenkään altistaa taimia millekään, sehän tuo vain kasvupaikan samalle tasolle ravinteikkaamman kanssa.

    wanhajätkä 30.4.2017, 19:19

    Sitolkka,

    Äläpäs höpötä, kyllä havuista ja maaperästä samoin kuin tuhkasta tarkat analyysit. Keskiarvoilla siellä silti pelataan jos kyse essä on yli sata hehtaar ia. Meinaakko että kopterikylvöllä päästäs parempaan tarkkuuteen. Kyllä se  on kaupallista huitasua minun systeemiin tehdä homma…..no pessimistihän ei pety…

    sitolkka 30.4.2017, 19:22

    Sitähän minä juuri tarkoitan, että kopterilla summan mutikassa roiskitaan. Ei mitään järkeä. Kehitysmaameininkiä. Peltoa ainakin meikäläinen on lannoittanut vähän eri malliin. Kun pelataan keskiarvoilla, niin jossain lannoitetaan liikaa tai vääriin ja jossain liian vähän ja väärin.

    wanhajätkä 30.4.2017, 19:50

    Peltoviljelijähän se minäkin oon ollu ikäni. On pikkusen eri asia sijoittaa kylvölannoittimella yaran kokkare jyvän alle kun metsän terveyslannoitus jossa tuskin koskaan päästään optimaaliseen tulokseen. Toimitaan minimin ja maksimin rajoissa. Näin vähäisellä tutkimuksilla eei tuommoseen ees kannattane päätään vaivata. Ravinnetasapainoahan siinä haetaan ja se riittäköön se sinnepäin ajatus….

    sitolkka 30.4.2017, 19:57

    Niinpä. Tutkimusta tarvittaisiin lisää ja tarkkuutta lannoitukseen. Tehdäänhän sitä muutakin kuin terveyslannoitusta. Se on varsinkin suomailla suurpiirteisempää.

    wanhajätkä 30.4.2017, 20:00

    Jep

    Pete 1.5.2017, 00:36

    Meni wanhanjätkän rahat turhuuteen kun ohutturpeisilla mailla ei tuhkalla lisäkasvua saa. Ohutturpeisilla (alle 40cm) puut saavat riittävän määrän fosforia ja kaliumia pohjamaasta. Lisäkasvua saa typellä. Itse käytän ohutturpeisilla karuhkoilla kasvatusmetsillä pellon y3:sta, eli typpi 23, fosfori 3 ja kalsium 8 prosenttia. Tätä kun laittaa 600kg/ha niin muutos latvuksessa (ja kasvussa) on erittäin merkittävä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5