› Keskustelut › Metsänhoito › Taimikon lannoitus.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Taimikon lannoitus.

    Lähetetty: 25.4.2017, 11:04

    Tiedetään että paras korko lannoitukselle saadaan kun se tehdään harvennushakkuun jälkeen. Onko kukaan kokeillut lannoittaa taimikkoa esim. taimikonhoidon jälkeen. Kunka paljon nopeammin metsä saavuttaa ensiharvennusvaiheen, ja saako investoinnille positiivisen koron.

    Tekijä
    Uppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 26.4.2017, 21:23

    Myös istutusajankohta vaikuttaa. Yleensä parempi kun istutetaan ns. kasvava taimi.

    harrastelija 26.4.2017, 21:41

    Meillä kotona oli suometsäkokeilu joskus 1950-luvulla. Lapiopelillä kaivettiin aika pieni suolämpäre ojiin ja vesi lähti sopivasti alaspäin. Kuokalla laikutettiin ja istutettiin paljasjuuri männyntaimia. Kun taimet olivat n. metrin korkuisia, niin kannettiin puun tuhkaa taimille.

    Kasvua ei sitten tullut kukaan mittailemaan ja itseltäkin se oikeastaan unohtui. Tuloksia kokeilusta emme saaneet, mutta ymmärsin, että kokeilu oli laajempi?

    Svedu Petteri 26.4.2017, 22:53

    Minä olen tehnyt taimikoille 0,5-2 m täsmälannoituksia. Jos on pitänyt paikkailla tai on huonompi taimi, niin jää jälkeen. Näille pikku ripaus apulantaa. Tulee tasainen taimikko. Tosin ensiharvennuksessa pitää joka tapauksessa osa kaataa. Alueet ovat olleet 1-2 ha. Melko nopeaa ja helppoa harrastuspuuhaa. Joskus on oksasakset mukana ja voi katkoa kaksoislatvoja, jos on tulossa. Jos on varjoisa paikka pienen kumpareen takana, niin silloin näille myös hieman piristystä, jotta pääsevät horsman yläpuolelle nopeammin. Joskus mättäissä on paljoa savea. Myös näissä mättäissä lannoitus auttaa.

    Puuki 27.4.2017, 07:07

    Muistui mieleen sellainen tapaus, että  esim. ohutturpeisellea turvemaalla rauduskoivuja voi kasvattaa lannoittamalla siemenen viljelykohdat jolloin taimet hyppää kasvuun hyvin. Jos vesitalous on kunnossa, myös (ohutturpeisella)turvemaalla voi kasvattaa raudusta .

    Joskus on lannoitettu karuja soita jo taimivaiheessa. Niistä on vaihtelevia tuloksia. Kovin karuja ei saa  kasvamaan kunnolla edes useammalla lannoituskerralla eikä niitä kannata siis harrastaa. Mutta esim. Muhoksen lannoituskoe on tuottanut huiman kasvun suolle lannoitusten jälkeen.

    mehänpoika 27.4.2017, 21:38

    Jo 1980-luvulla varoiteltiin tekemästä taimikoiden lannoituksia, koska ne lisäsivät niissä hirvivahinkoja. Ehkä silloin tarkoitettiin männyntaimikoita. Myös kulotuksen oli todettu lisäävän hirvituhoja kulotetulle alueelle perustetuissa männyntaimikoissa, koska taimet saivat tuhkasta runsaasti ravinteita.

    Kuusentaimikoiden lannoituksen osalta en ole nähnyt tutkimustuloksia. Voisiko esim. typpilannoituksella saatu hyvä kasvu viivästyttää ku-taimien kasvainten puutumista ja siten altistaa latvakasvun osalta taimia erilaisille tuhoille?

    Rane2 27.4.2017, 23:03

    Rane on ensiharventanut metsähallituksen taimikkovaiheessa lannoittamia männiköitä.Olivat menneet laadullisesti ihan pilalle.Käsittääkseni metsähallituskaan ei enää laita typpeä taimikoihin.

    Tolopainen 28.4.2017, 05:02

    Mitä järkeä on laittaa rahaa taimikoiden lannoituksiin laskevien hintojen aikana, kun harvennuspuusta on ylitarjontaa ja osa nuorista metsistä jää kokonaan harventamatta, kun kuitupuulle ei ole riittäviä markkinoita. Rästit ovat jo miljoona hehtaaria ja lisää tulee jokavuosi. Raivaussahat soimaan ja puuta nurin metsänravinteiksi nuorissa metsissä, muuta vaihtoehtoa ei ole, jos jättää harventamatta päätehakkuussa tulee isot tulonmenetykset.

    Heinähanko 28.4.2017, 07:58

    Svedupetteri kiteytti hyvin omat ajatukset. Omat kokeilut vielä puuttuvat.

    Lähtökohta ei ole tavallaan taimikonlannoitus, vaan tosiaan parempi kasvuunlähtö, jonka ansiosta taimi pärjää paremmin vattuja, heinää ja vesakkoa vastaan. Näin ollen panostus realisoituisi  samantien vähäisempinä hoitotöinä.  Ja tasalaatuisena taimikkona, jos huonommalle paikalle sattuneita taimia autetaan.

    Luulisin, että homma pitää toteuttaa samalla tavalla kuin muillakin kasveilla. Eli keväällä typpeä ja tarpeen mukaan muita ravinteita. Syksymmällä ei typpeä, ettei talveen valmistautuminen viivästy.

    Onko kellään käsitystä kuinka iso osa istutetun taimikon kokoeroista johtuu istutuskohdasta ja kuinka iso laadusta ja perimästä?

     

    pikkutukki 28.4.2017, 08:51

    Lannoite ei maksa paljoa kun annetaan lusikallinen per taimi , työtä vaatii jonkinverran . Mutta ei pidä pistää paljon !

    Tolopainen 28.4.2017, 13:27

    Se on tuo kasvu puun ja maaperän välinen asia, johon ei kannata omistajan mennä apulantoineen väliin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5